@Jukka_Lepikko on kirjoittanut Viisasraha.fi:hin kirjoituksen otsikolla: “Taantuma näyttää entistä todennäköisemmältä”. Jutussa ei ole mitään maksumuureja.
Kirjoitin kaksi kuukautta sitten blogissani makroteemojen treidaamisesta. Sen jälkeen useat makrotalouden indikaattorit ovat jatkaneet heikentymistään. Näistä yksi nousee muita tärkeimmäksi: USA:n tulikuuma työmarkkina ei ole pelkästään jäähtynyt, vaan näyttää nyt ensimmäisiä merkkejä viilentymisestä. Poikkeuksellisen vahva työmarkkina oli ainoita syitä, miksi jenkkitalous ei vajonnut viime vuonna taantumaan. Jos heikko kehitys työmarkkinalla jatkuu, taantuma seuraavan 12 kuukauden aikana alkaa näyttämään entistä todennäköisemmältä. Siten työllisyyskehityksen seuraaminen on muodostumassa seuraavan vuoden tärkeimmäksi makroteemaksi.
Laitan tähän samaan viestiin vielä Timo Heikkilän kommentit mm. EKP:n korkojutuista. Ei sinänsä kummallisempaa uutta, jos tätä ketjua on seurannut.
EKP:n koronnosto oli negatiivinen yllätys, mutta pitkän aikavälin inflaatioennusteiden lasku ja viittaus siihen, että kyseessä oli viimeinen koronnosto, positiivista.
Mietin hetken vastausta, kun aloin reflektoimaan omaa henkistä siirtymääni Team Transitorystä (TT) Higher For Longer (HFL) leiriin. Pidätän oikeuden vaihtaa leiriä ketterästi jatkossakin.
Väestön ja inflaation suhde on monimutkainen. Väestörakenteet muuttuvat hitaasti ihmisen aikaperspektiivissä. Japanin esimerkki sai monet ajattelemaan vanhenevan väestön tarkoittavan deflaatiota ja heikentyvää kulutusta. Toisaalta viime vuosina on tullut paljon argumentteja vanhemman väestön inflaatiota ruokkivasta vaikutuksesta.
i) Vanhuksilla on säästöjä ja eläkkeitä mitä kuluttaa, mikä lisää kysyntää
ii) Mutta nuoria tarjoamassa palveluita ja tekemässä tuotteita on vähemmän, mikä vaimentaa tarjontaa
Se lisää hintapaineita. Ja kun nuoria on vähemmän mutta heitä on pakko repiä töihin, on palkoissa enemmän nousupainetta. Kts. aiheesta esim. tämä teos.
Tottakai pakkaa sotkee maailmantalouden eri vaiheet ja siksi pidän mieltä avoinna sitä mukaan kun uutta tutkimusta ja dataa vierii eteen.
Kiina vanhenee ennätysnopeasti, mutta maa sylkee halpaa tavaraa muualle maailmaan. Afrikassa ja Intiassa väestöt kasvavat reippaasti. Jokaisen maan talouden rakenne ja politiikka vaikuttavat säästöihin ja kulutukseen. Kiinalaiset eivät säästä siksi paljon, että he olisivat muita ahkerampia vaan siksi, että kotitalouksien on pakko säästää asuntoihin ja pahan päivän varalle hyvinvointivaltion ohuuden takia. Kasvava eriarvoisuus lisää rikkaiden säästöjä ja painaa muiden, jne.
Jos uskoo, että inflaatio on puhtaasti rahallinen ilmiö ei väestöllä tai tuotannolla pitäisi olla mitään väliä. Tämä on tietysti vähän simplistinen näkemys. Jos vaikkapa Kiina sulkeutuisi ulkomaailmalta tänään (kenties vaikkapa korkea lämpöaalto tai vastaava ilmastonmuutoksen kiihdyttämä riesa voisi tehdä osalle maata joskus näin), inflaatio räjähtäisi katosta läpi kun toimitusketjut menisivät taas sekaisin. Rahamäärällä ei ole tämän kanssa mitään tekemistä. Ilmastonmuutos kiihtyessään voi muuten lisätä tällaisua tarjontashokkeja.
Kaiken kaikkiaan monimutkainen aihe, mistä on helppo keksiä eri tulkintoja.
Vanhustenhoitoa ja ylipäätään terveyspalveluita on vaikea automatisoida, ja niissä tuottavuuskehitys on ollut sitäkin heikompaa. Ylipäätään tuottavuuskehitys on ollut heikkoa 2000-luvulla, vaikka samalla teknologia, robotiikka ja automaatio on kehittynyt huimasti. Ehkei ole kovin ohiampuvaa veistellä, että alati parempien laitteiden kehitys kissa-GIFfien katsomiseen ei välttämättä kasvatakaan talouden tuottavuutta ja sitä kautta materiaalista hyvinvointia.
Lisäys: jotta automaatio yms. voisi lisätä tuottavuutta ja painaa inflaatiota alaspäin, vaatii se paljon investointeja. Sekä aineellisia että aineettomia. Se lisää pääoman kysyntää, nostaen taas sen hintaa eli korkoja.
Olisiko nollakorot taas uusi normaali? Ehkä pitäisi välttää kokonaan “uusi normaali” ilmaisua vaan todeta vain että ympäristö muuttuu ja siihen korot sitten reagoivat asianmukaisella tavalla.
Ihmettelin paljon, mitä ihmeellistä muka nolla- tai negatiivisissa koroissa on kun etenkin vanhemmat ekonomistit ja finanssimaailman muut toimijat pitivät niitä epänormaaleina. Jos kerran pääomaa on tarjolla kuin roskaa ja talous ei kasva, niin miksi pääomasta pitäisi saada mitään korvausta? Toisaalta nyt, kun pääomasta on tullut niukempaa vauhdikkaamman talouskasvun myötä, en ihmettele, miksi siitä taas vaaditaan suurempaa korvausta.
Itseasiassa, pari vuotta sitten ilmestyneessä tutkimuksessa havaittiin (keräämällä aineistoa ties mistä kellareista vanhoja korkopapereita etsien), että ainakin reaalikorot (nimellinen korko miinus inflaatio) näyttävät lähteneen laskutrendiin jo 700 vuotta sitten. Ehkä kapitalismi aiheuttaa trendinomaista korkojen laskua? Toisaalta aineisto on melko hataraa ja veikkaan että tuo trendiviiva voi tuosta heilahtaa vielä. Muutenkin 700 vuoden trendi ei vielä katkea, jos olemmekin parikymmentä vuotta korkeiden korkojen ympäristössä mutta ihmiselämän mitassa sillä on iso merkitys. Toki nykyisessäkin ympäristössä itseasiassa reaalikorot ovat melko matalia. Saksan kymppivuotisen korko on 2,6 % samalla kun muistaakseni 10 vuoden inflaatio-odotus on samaa luokkaa. Reaalikorko olisi siis nolla. Jos reaalikorko lasketaan tämän päivän inflaatiosta, se olisi tietysti negatiivinen. (Tai esim. Suomessa inflaatio oli viime tietojen mukaan 5,6 % vuositasolla, ja. Suomi maksaa velasta vain jotain 3 % korkoa.)
Sijoittajan vinkkelistä lienee parasta olettaa, että korot pysyy ainakin nollakorkoja korkeammalla ja omistaa sellaisia yhtiöitä, jotka eivät mene nurin jos korot nousee rutkasti lisää tai vastaavasti romahda takaisin nollaan.
Suomen Pankin mukaan Suomi on taantumassa tänä vuonna ja talous toipuu hitaasti tulevaisuudessa.
Indeksithän eivät kuulemma pohjaa ennen taantuman alkua karhumarkkinassa, eli olisiko elokuu voinut olla pohja pölhexille vai nähdäänkö nyt syksyllä vielä uudet pohjat
Mukavaa pohdiskelua.
Itse olen säästellyt ostohousujen kuntoa pari kuukautta ja menee varmaankin marraskuun puolelle kun vetäsen ne jalkaan. Jos ostomarkkinat ovat vuoden lopussa niin hyvät ja rajut, että saumat ratkeaa, niin toivomus Joulupukille. Uudet housut isoimmilla taskuilla.
Näin se munkin mielestä menee. Inflaatio aiheuttaa eläkkeisiin indeksikorotuksia, mikä nostaa eläkeläisten ostovoimaa joka nostaa hintoja joka on inflaatiota. Korot pysyy korkealla koska inflaatio, nuoret ei pysty ottamaan isoja asuntolainoja ja kysyntä pitää vuokrat korkeana, asutaan vanhempien nurkissa aiempaa pidempään. Tämä mahdollistaa vähemmän työnteon, joka lisää työvoimapulaa joka ruokkii kierrettä entisestään.
Lopuksi linki juttuun jossa kerrotaan kuinka paljon vähemmän amerikassa on tällä hetkellä taloudellisesti riippumattomia nuoria miehiä kuin muutama vuosikymmen sitten, kuinka paljon miehet ovat vähentäneet työn tekoa tai ylipäätään työpaikkojen etsintää ja kuinka naiset ovat ottaneet heidän osansa työpaikoista:
Kopioimasi pätkä kertoo, ettei kyse ole 40%:n palkankorotuksesta, vaan alle 10% palkankorotuksesta per vuosi neljän vuoden aikana. Siitä puolet olisi työnantajaliitto valmis hyväksymään (n. 5%/a).
Joskus Juurikkia hieman hymyilyttää, kun niin moni myös Inderesin keskusteluissa unohtaa, että vertailua voi tehdä vain, jos mitataan samaa asiaa. Palkan muutoksen luonnollinen mittari on vuosimuutos.
Vielä enemmän Juurikkia hymyilyttää, että Suomessa sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöt unohtavat kertoa todellisen vuosimuutoksen ja elämöivät vain useamman vuoden yhteenlasketusta prosentista.
Win-win. Työnantajat paljoksuvat ja nostavat esille mahdollisimman korkeita veret seisauttavia prosentteja, koska haluavat median välityksellä kansakunnan pitävän vaatimuksia törkeinä ja ajavat palkankorotuksia alemmaksi. Työntekijöitä edustavat liitot myös korostavat palkankorotusten suuruutta unohtaen vuositarkastelun, jotta jäsenistö olisi tyytyväinen.
Pörssien suunnan kannalta palkankorotusten tason oikea mitoitus on tärkeä, sillä talous ei kasva, jos ostovoima rapautuu. Palkkainflaatiouhka näyttää jääneen toteutumatta. Kysy vaikka Mariannelta. @Marianne_Palmu
Juurikki pörssisijoittajana niin toivoo, että Suomessakin saataisiin kunnon palkankorotuksia, niin tuleva lama/taantuma olisi lievempi ja helpompi pörssiyhtiöidenkin tilanne hallita.
Jolla saataisiin tilanne, että ne jotka vielä ovat töissä saavat kyllä korotettua palkkaa, mutta samalla saatiin aika monta uutta työtöntä, jotka eivät saa sitten enää ollenkaan palkkaa ja monta tehdasta jotka eivät kuluta enää sähköäkään…
Ei palkkoja voi nostaa vaikka eläkkeet nousee inflaatiovauhtia ja joka vuosi työvoimasta poistuu enemmän ihmisiä eläkkeelle kuin työelämään tulee uusia. Alle 30vuotiaiden keskiansiot on jo nyt pienemmät kuin miesten keskieläkkeet, mutta liikaa on sekin, halvemmalla pitäisi pystyä hommat tekemään tai ne loppuu kokonaan.
En tiedä miten työmarkkinasopimukset Amerikassa yleisesti tehdään, mutta kuulostaa aika kovalta taktikoinnilta tuolta työntekijäliitolta, varmistetaan jo seuraavienkin vuosien mehevät palkankorotukset siltä varalta, että inflaatio laskeekin takaisin alhaisille tasoille seuraavan vuoden aikana . Nuo 4 päiväiset työviikot sun muut (ellei erityisesti sovi työnantajalle työtehtävästä riippuen) taas kuulostavat jo täysin naurettavilta. Tosiaan jos tuollaisia 4 vuoden yli 5% vuosittaisia palkankorotussopimuksia laajemmin tulee, niin siinä kiva sitten yrittää inflaatiota vähentää.
Mitähän sille käsikirjoittaja/näyttelijälakollekin mahtaa muuten kuulua, ollaankohan vielä ensi vuonnakin tähän aikaan “nauttimassa” elokuvien yms. myöhästymisistä (Disneyn sun muiden pörssiyhtiöiden omistajat), kun köyhät ja vähäosaiset näyttelijät eivät työskentele, koska haluavat suuremman osan suoratoistojättien tuloksista (jotka ymmärtääkseni monella pääosin negatiivisia? )
Tuo on se kääntöpuoli yleissitovuuden poistamiselle, jota ei Suomessa kukaan muista mainita. Niissä yrityksissä, joissa työntekijät paikallisen sopimisen aikaan päättävät järjestäytyä he saavatkin ihan eri tavalla valtaa kuin nykyisessä systeemissä. Käytännössä tämä toki koskee lähinnä suuria yrityksiä ja yleissitovuuden poisto varmasti lisää joustavuutta työmarkkinaan.
Ehkä vähemmän yllättävä tukimus euroopasta. Työvoimapulasta kärsivät alat maksavat 9% pienempää keskipalkkaa kuin alat jotka eivät kärsi työvoimapulasta.
Jos jotain olen oppinut makrosta niin nuo laivarahti-firmat ovat aivan pihalla kaikesta ja yli-investoivat täysin vääriin aikoihin. Aivan fantastisen paskoja indikaattoreita taloudelle.
Edit: teoriassa tosiaan luulisi että noilla firmoilla on “sormi sykkeellä” mutta niihin sijoittaneena, teoreettisen huipun nähneenä, ja sitten pettyneenä kun mitään arvoa ei palautettu omistajille ja sijoitettu ylikapasiteetti liputetaan feikisti tyhjinä reitteinä…
Jos nuo firmat olisivat hyvä indikaattori niin ne eivät olisi maailman huonoimpia arvon palauttajia omistajille.
En osaa ottaa kantaa investointien ajoitusten järkevyyteen, mutta rahtareilla on paras mahdollinen näkyvyys puolesta vuodesta vuoteen eteenpäin. Siis kokonaisuutena tilattuihin määriin, heillä olisi tietysti aivan uskomattomat mahdollisuudet erilaisiin spekulaatioihin, mikäli purkaisivat tilauksensa tarkemmin palasiksi mitä, mistä, minne ja milloin halutaan kuljettaa.
Tämä herra esittää vasta-argumentin, että näissä laskuissa ei olisi otettu huomioon tuloluokkia. Hänen mukaansa yhteenlasketuissa säästöissä varakkaiden ihmisten merkitys on suuri ja kotitalouksilla olisi vielä runsaasti rahaa.
Pidätän oikeuden vaihtaa leiriä ketterästi jatkossakin.
Jos Jenkeissä menee tämä läpi niin itse siirryn Higher Forever leiriin 
