Koronlaskuhan se sieltä tuli
Nostoja korkopäätöksestä:
- Inflaatiokehitys on jotakuinkin asiantuntija-arvioiden mukaista, eli joulukuun ennusteita ei ole tarvinnut vielä heittää roskakoppaan
- Inflaatio on palaamassa tavoitetasoon tänä vuonna, eli ohjauskorkojakin voidaan laskea lähelle neutraalia
- Erityisesti palkkainflaatiosta saatu viesti on rohkaiseva: palkkojen nousu on vaimenemassa
- rahoitusolot ovat edelleen kireät ja toimivat talouden aktiviteettia rajoittavana tekijänä
Talletuskorko laskettiin siis tänään 2,75 %:iin. Mikäli koronlaskuja jatketaan odotetulla tavalla (vielä 3 laskua tänä vuonna), talletuskorko olisi vuoden lopussa 2 % ja aikalailla neutraalista koron estimaateista kootun haarukan keskellä. Osalla keskuspankkiireista estimaatit ovat kylläkin selvästi sen yläpuolella, mikä kertoo mielipiteiden kirjosta jäsenmaiden välillä.
Lehdistötilaisuudessa Lagarde sanoo, että disinflaatioprosessi etenee raiteillaan, ja inflaatio asettuu tavoitteeseen kestävällä tavalla
Lagarde: euroalueen taloudessa on vastatuulta, mutta reaalitulojen kasvu ja kiristävän rahapolitiikan hellittäminen tukevat kulutusta
Lagarden mukaan keskustelu siitä, mille tasolle ohjauskorkojen laskut pitäisi lopettaa, on ennenaikaista eikä sitä käyty tänään
Jahas, ensi viikolle Lagarde lupailee uusia päivityksiä neutraalin koron ennusteista. Vaikka tämä hieman abstrakti konsepti onkin, on mielenkiintoista nähdä, ovatko estimaatit muuttuneet ja millä perusteella
Lagarden mukaan pari seuraavaa inflaatiorapparia voivat vielä osoittaa koholla olevaa inflaatiota (koska “base effects”), mutta sen jälkeen euroalueella pitäisi nähdä selkeämpää disinflaatiokehitystä
No niin sain teknisten vaikeuksien jälkeen makrokommentinkin julkaistua. Kiitos jälleen seurasta ja kivaa loppuviikkoa
Tässä on video OP:n Hännikäiseltä Fedin ja EKP:n korkokokouksista.
Fed ja EKP pitivät tällä viikolla odotetut korkokokouksensa. Seniorimarkkinaekonomistimme Jari Hännikäinen kertaa videolla kokousten päätökset, odotukset tulevista koronlaskuista sekä talousalueiden inflaationäkymät.
Alla on Nordean Jan von Gerichin tviitti Ranskan inflaatiosta.
Tervehdys ketjuun!
Likviditeetistä kiinnostuneille voin suositella tuoretta Michael Howellin haastattelua.
Globaalia likviditeettiä seuraavan Howellin juttuja olen kuluttanut ahkerasti sitten syksyn 2022 kun häneen ensimmäisen kerran törmäsin, ja vaikuttipa hänen nostot silloisesta likviditeettikäänteestä myös paljon ajan Vartteihin sekä omaan sijoittamiseen niin että rohmusin osakkeita pohjilta. (Tietysti vähemmän hehkeä totuus on, että rohmusin niitä pääosin Hesulista minne tuo käänne ei koskaan rantautunut ja tuotot ovat olleet vaimeampia. Oikea ajoitus, mutta väärä markkina! ).
Siinä missä meno markkinalla sakenee bileiden jatkuessa, Howell on syksyn myötä kääntynyt varovaisemmaksi sillä globaali likviditeettisykli on kääntymässä joskus 2025 aikana. Fedin “piilo-QE” (kvantitatiivinen elvytys) on loppumassa, ellei Fed käännä julkisesti takkia ja ala paisuttamaan tasettaan. Mainittakoon, että tämä takinkääntö on virallinenkin kongressin budjettitoimiston ennuste joten kauhea yllätys se ei olisi.
Samalla kun tällä tavalla mukavasti Yhdysvaltain taloutta ja etenkin pörssiä ruokkinut piiloelvytys on tulossa päätökseen (unohtamatta todella ekspansiivista finanssipolitiikkaa velkaantuvan liittovaltion toimesta!), on kamalasti velkaa maailmassa erääntymässä uudelleenrahoitettavaksi. Se voi tuoda ryppyjä markkinalle.
Toisekseen, edellisen valtiovarainministeri Janet Yellenin ovela kikka laskea liikkeelle paljon lyhyttä velkaa painoi pitkiä korkoja keinotekoisesti alas. Mutta uusi jehu, Scott Bessent (jolla on taloushistoriasta taustaa joten fanitan häntä jo nyt! ) aikoo ilmeisesti palata vanhaan normiin velan liikkeellelaskussa. Kun yhtäkkiä velkaa tuleekin enemmän tarjolle, pitkää siis, se voi puskea korkoja ylös. Tämäkin aiheuttaa markkinalla vatsan käänteitä.
Tottakai pitkässä juoksussa valtioilla on tendenssi ja insentiivit monetisoida paisuvaa velkaa, mikä tukee hinnoitteluvoimaisia osakkeita (unohtakaa siis suuri osa Hesulin firmoja ), kultaa ja spekulatiivisia kryptoja. Mutta lyhyellä aikavälillä Howellin mielestä käteisellä on paikkansa, koska sille saa hyvää korkoa ja sillä voi ostaa omaisuusluokkia kun niitä uudelleenhinnoitellaan paniikeissa.
Näiden lisäksi Kiinalla on painetta devalvoida yuania ja levittää deflaatiota maailmaan ja samalla Trump nakkelee kauppasotapommeja maailmantalouden hidastuneisiin rattaisiin.
Vuodesta 2025 voi tulla tilaisuuksien vuosi.
Jos tuo haastis on kryptinen, ei hätää nostan sen esiin seuraavassa Vartissakin.
Nyt on huijattu olo. Näytti ensin linkiltä uuteen varttiin mutta olikin vain kuva vanhasta vuosikertavartista.
Tässä Nordean Antti Saaren tviitissä on vähän tuoreimpia talouslukuja Yhdysvalloista.
https://x.com/SaariAJ/status/1885320838032891921
Ollaan edellisten 2008 ja 2021 alkaneiden rommausjaksojen kanssa samoilla viivoilla. Nouseeko viivaa hipoen kohti ääretöntä vai saisko joku päivä jenkkilappuja halvemmalla kuin halvin.
Ensi viikolla on paljon kivoja “yhtiötapahtumia” :)… tai no ei välttämättä aina kivoja - kokemusta on.
https://x.com/eWhispers/status/1885335882451808582
Suomen tapahtumat
Sitten makromenot (mukana myös Thaimaan makromenot )
Otetaanko maanantaina pulkan laidoista lujaa kiinni?
Eiköhän tämä tulleilla uhkailu ole ollut jo pitkään kaikkien tiedossa. Ja mitä diiliin tulee niin uskon sen löytyvän suht helposti… EU on selkä seinää vasten ja Trumpille kelpaa pienikin ”voitto” jotta voi ottaa siitä sulan hattuunsa.
Huomenta ketjuun! Mikä onkaan parempi tapa aloittaa viikko, kuin kirjoittaa Valkoisen talon edesottamuksista makrokatsauksessa siis tarjolla tuontitulleja ja vähän Bloombergin mallinnuksia siitä, miten se vaikuttaa talouskasvuun ja inflaatioon (pilaan yllätyksen: negatiivisesti ensimmäiseen ja positiivisesti toiseen)