Kyllähän nuo väkisin täytyy valua USA:n kansalle. 25% kalliimpaa kun ostaa tuotteita Meksikosta ja Kanadasta niin olisi se aikamoinen ihme jos tuo hinta ei suurimmalta osin valu myyntihintoihin. Toki kun vaikka avokadon, kahvin tai vaahterasiirapin hinta nousee kaupassa, voihan jenkkikuluttaja lisätä enemmän vaikka kotimaisen maissiperäisten tuotteiden tai appelsiinien syöntiä vai mitä nuo jenkit nyt edes tuottaa massoittain?
Edit: Meksiko näyttäisi tuottavan 30% maailman sitruunoista ja limeistä. Voisiko näiden hintojen nousu olla huono asia esim. Pepsille ja Coca-Colalle yms? Tosin nämä ainekset varmaan aika pieni osa tuotteen hinnasta. Kanadassa taas tuotetaan paljon rypsiä. Jopa 14% maailman rypsiöljystä, joten voi vaikuttaa aika laajasti erilaisten teollisten tuotteiden hintoihin.
Pointti onkin juuri tuo kulutuksen väheneminen. Mexico ja Kanada vie USAan paljon enemmän omasta BKT:stä kuin USA tuo osuutena omastaan. Amerikkalaisilla on enemmän kotimaisia korvaavia vaihtoehtoja kuin vientimailla.
Pohdiskelin tuossa viime yönä, voisiko Trumpin tariffeilla olla joitakin ”piilo”-tarkoituksia - keino vaikuttaa niiden kautta johonkin, joka ei ensi vilkaisulla tai ajattelemalla olisi päivänselvää, mutta joka myöhemmin näyttäisi ilmiselvältä. Ajatusketjuni on tällainen:
Yhdysvaltojen suurin ongelma on tällä hetkellä valtion jättimäinen velka ja sen uudelleenrahoittaminen, Yellenin kaudella otettiin paljon lyhyttä velkaa, joka tulee nyt uudelleenrahoittaa. Jenkkien pitkän maturiteetin treasuryt eivät ole korkosijoittajille maistuneet, sillä korkoero lyhyeen velkaan, eli ”aikapreemio” ei ole ollut sijoittajien mielestä riittävä. Olisiko tariffien ja kauppasodalle pelottelun taustatarkoituksena pelotella sijoittajat allokoimaan rahojaan korkealle arvostetuista riskisijoituksista (osakkeet) turvallisena pidettyyn jenkkien valtionlainaan?
Ottanu mallia autoritäärisistä johtajista ja meno sen mukaista… Panaman kanava otetaan haltuun, samoin grönlanti, kaikki on kohdelleet jenkkejä huonosti… Varmasti osa totta mutta kyllä tuon presidentin tyyli hoitaa asioita ei oikein istu omaan ajatusmaailmaan.
Tyylissä kieltämättä tiettyjä Putlerimaisuuksia - pelataan pulushakkia, eli heti pelin alussa kaadetaan nappulat ja kakitaan laudalle. Niin vastustajat, liittolaisetkin, kuin kannattajatkin hämmentyvät ja annat itsestäsi täysin arvaamattoman kuvan ”leadership by madness”. En näkisi tätä mitenkään huonoksi tavaksi saada autoritääriset johtajat varpailleen. Pelataan samoilla säännöillä.
Tariffit ovat bluffia. Meksiko ja Kanada tehostavat rajavalvontaa ja tariffit vedetään pois.
Jos tästä sekoilusta jotain hyvää/neutraalia tulee, niin tämä aiheuttanee EKP:lle painetta laskea korkoa ja aloittaa maksimaalinen investointirahan jakaminen? Mikäli USA jatkaa painetta ja yrittää siirtää tuotantoa sinne, niin EU joutuu vastaamaan sekä tulleilla ETTÄ valtavilla tuilla EU alueen investointeihin. Tämä voisi piristää myös kotimaamme syväjäässä olevaa rakennusalaa ja toivottavasti myös muita toimialoja.
Aloin miettimään että mitkä voisi olla voittajia tariffisodassa. Niitä voi olla aika vähän. Meksiko ja Kanada on suurimpia häviäjiä mikäli mennään nykyisillä 25%:n tariffi-oletuksilla. Kiinaan tulee 10% ja voisi puheiden perusteella ajatella Eurooppaan myös noin 10% tariffeja. USA:n talous tulee kyllä kärsimään paljon kun made in USA tuotteiden hinta nousee jos metalleja, komponentteja, laitteita yms. tulee edellä mainituista paikoista Yhdysvaltalaisiin tehtaisiin. Niiden kilpailukyky laskee muihin maihin verrattuna. Vielä kun dollari vahvistuu niin tuotteiden hinnat on vielä kalliimpia ulkomaalaisille. Saa Teslat jäädä uudelle mantereelle ja ostetaan Eurooppaan kiinalaisilta sähköautot. Myöskään ei ole mahdotonta että pian seuraa vastaavia tariffeja Latinalaiseen amerikkaan jonka suuntaan Trump on hieman myös kovistellut.
Mitkä ovat turvassa Trumpilta? Ei varmaan varmuudella mitkään. Kuitenkin veikkaan että Japani, Intia, Afrikka ja Israel sekä muu Lähi-itä voisi hyötyä suhteellisesti. Israel voisi olla sellainen varmin veikkaus hyötyjistä kun ehkä Trump ei halua sentään heitä vastaan hyökätä kun ovat tärkeä liittolainen tärkeässä maantieteellisessä paikassa. Made in Israel, India tai Japan voisi olla kovaa valuuttaa kun sen voi myydä Eurooppaan tai Amerikkaan ilman extraa. Itseltäni löytyy USA:sta tekstiiliyritystä jonka tehtaat ovat Jordaniassa. Kyllä luulisi että tämä voisi pärjätä muuttuvassa maailmassa paremmin kuin meksikolaiset tai kiinalaiset kilpailijat. Toki onhan noita bangladeshilaisiakin, mutta kuitenkin hyötyisi vs nykytilanne.
Saattaa toki olla että Trump vielä vetää tämän takaisin, mutta koska hän on sekopää ja omaa ison egon, voi hyvin olla että antaa mielummin kunnon laman tulla kuin että nöyrtyy ja tunnustaa tehneensä virheen. Varmasti paras olisi joku yhteinen huumevalvonta iskuryhmä jonka perusteella voidaan vetää tariffit pois ja sanoa että Trump hoiti huumeongelman.
Yhdysvaltain teollisuus kasvoi tammikuussa ensimmäistä kertaa yli kahteen vuoteen vahvojen tilausten ansiosta. Raaka-aineiden hinnat nousivat merkittävästi ja niiden odotetaan kallistuvan edelleen lisää. Myös ilmeisesti tehdastyöllisyys kasvoi ensimmäistä kertaa sitten toukokuun.
Markkinat eivät välttämättä näihin valtavasti reagoi, kun tässä on vähän kaikkea muutakin.
Dollari on vahvistunut viimeisen 3kk aikana 10% tariffin verran eli vaikutus käytännössä kumoutunut. Tai markkina ottanut huomioon. Huomenna noustaan Euroopassa. (Jos uutinen pitää paikkansa eikä tule muita yllätyksiä)
Tuonne alle laitoin tuhdin karhumaisen tviittiketjun liittyen Yhdysvaltoihin.
Ketjussa mainitaan, miten maan osakemarkkinoilla nähdään merkittäviä epätasapainoja erityisesti suurten teknologiayhtiöiden arvostuksissa. Näiden yhtiöiden yhteenlaskettu arvo suhteessa BKT:hen on kaksinkertainen verrattuna 2000-luvun teknokuplaan. Tviittaaja mainitsee myös avoimen lähdekoodin tekoälyn ja uudet innovaatiot, kuten Cerebrasin kehittämä siruteknologia, jotka haastavat markkinoiden jättiläisiä.
Tviittajan mukaan velkakustannukset ovat kestämättömällä tasolla ja keskuspankkien taseet ovat supistuneet rajusti, mikä kiristää likviditeettiä. Sijoittajien keskittyminen Yhdysvaltoihin voi pikkuhiljaa liudentua ja pääomat hakeutua kansainvälisille markkinoille. Yhdysvaltain dollarin mahdollinen heikentyminen voi kyllä toimia tasapainottavana tekijänä.
Trump suunnittelee Jenkkien valtion omaa sijoitusrahastoa.
Sinänsä mielenkiintoista, että yleensä vastaavia rahastoja on valtioilla, jotka ovat ylijäämäisiä tai joilla on suuria valuuttareservejä. “Sovereign wealth funds generally exist in countries that either have large foreign exchange reserves, such as China, or revenue from the sale of oil or other commodities, like Norway and Saudi Arabia. The money is then invested in everything from stocks and bonds to infrastructure and technology. Among the biggest are Norway’s $1.8 trillion Norges Bank Investment Management, the $1.3 trillion China Investment Corp. and the $1.1 trillion Abu Dhabi Investment Authority.”
Jenkkien talous on alijäämäinen, joten Trump on suunnitellut rahoittavansa sijoitukset tariffeista saaduilla varoilla. Näitähän kuitenkin siirrettiin viime yönä vähintään 30 päivällä. “Trump on Monday delayed plans to hit Mexico and Canada with tariffs, citing measures the two countries were taking to crack down on the flow of fentanyl and illegal migration.”
Mitä olisi ostoslistalla? Noh TikTok nyt ainakin aluksi.
“Fund could be used as US facilitates TikTok sale, Trump says”
Lisäksi “It’ll be a combination of liquid assets, assets we have in this country as we work to bring them out for the American people.”
esimerkiksi
“If we are going to buy two billion Covid vaccines, maybe we should have some warrants and some equity in these companies,” Lutnick said.
Vartti on palannut ruutuun! Olen hieman ruosteessa, sillä 15 minuuttia venähti 40 minuutin monologiksi, toivottavasti kuitenkin jouhevaksi sellaiseksi…
Muutama nosto ketjuun talteen. Likviditeetistä puhuin kuten varoitin videolla, mutta en laita siitä tähän mitään koska kommentoin sitä aiemmin tässä ketjussa jo.
Viimeiset pari vuotta osakemarkkina on ollut Hesulissa haastava siksi, että se ei ole noussut. Mutta SP500 osakepoimijoilla ei ole ollut kauheasti helpompaa. Nimittäin alle 30 % osakkeista on voittanut indeksin kehityksen. Indeksin nousua on siis eniten ajanut muutamat suuret nimet, jotka kaikki täällä tietävät.
