Näiden lisäksi tarjoaisin näitä ummehtuneita mittareita uudelleen.
Shillerin P/E on nyt 37, S&P500 P/E 30. 10 vuoden treasury yield on nyt 4,42%. Ei markkinaa voi ainakaan mitenkään halvaksi tällä hetkellä moittia ellei tuosta AI-pöhinästä saada ihan kunnon tuottavuusloikkaa.
Lisätään vielä, että 1/30 = ~3,3% tulostuotto eli aika monella sijoittajalla on riskipreemio pakkasella. Omakin asuntolainan korko kieppuu tuolla 3% hujakoilla. Indeksisäästöissä olen ottanutkin happea ja kerännyt vähän taistelukassaa. Kohta vain pitäisi päättää miten jatketaan.
Onneksi Hesulin roskakorista löytyy edullista tavaraa mihin hävitä kaikki rahat.
Paitsi pankkiosakkeille. Inflaatio nostaa korkoja ja korkokate on pankkien tärkein tulolähde.
Voisiko pankkiosakkeita pitää jo turvasatamana niille, jotka näkevät inflaation vääjäämättömyyden mm. tulevien kauppasotien tuloksena? @Verneri_Pulkkinen
Saattaa olla, että tässä toteutetaan nyt eräällä tavalla setä Grahamin kuuluisaa lausetta, ”Stock is a voting machine in the short run…”
Onko äänestys USA:n nykypolitiikasta alkanut? Ei tarvitse edes olla amerikkalainen, että saa äänestää. Epävarmuus rauhasta Euroopassa heijastuisi Euroopan pörsseihin, mutta ei USA:n. Epäluottamus ja protesti USA:n touhuihin taas rokottaa USA:ta ja voi vahvistaa Euroopan pörssejä.
Tämän vaalin tuloksia kuunnellaan ja pelätään tuolla ylimmässä johdossa. Politiikkaan liittyvät ulostulot alkavatko heiluttaa pörssin suuntaa. Missä vaiheessa kääntyy niin päin, että pörssin suunta alkaakin vaikuttaa ulostuloihin? Popkornit saattavat loppua kaupoista.
Toivotaan, että viimeaikaiset toimet saavat aikaan jo muutenkin ennakoitavissa olleen USA:n pörssikuplan puhkeamisen. Jos osakkeet lupaavat alle 1% tulostuotto ja valtion velkakirja yli 4% tuottoa, niin onhan se kestämätön tilanne.
Mitä tapahtuisi, jos suomalaisten sijoituksia USA:ssa vähennettäisiin merkittävästi ja edes osa niistä suuntautuisi takaisin Helsingin pörssiin?
Saataisiin viimein se nousukausi myös Hesulissa alkuun, tai siis annettaisiin Hesulille jo alkaneelle kurssinousulle mahdollisuus jatkua pitemmälle. Tulostuottomittarin puoliintuminen ja samalla pörssikurssien tuplaantuminen Suomessa sekä pörssikurssien puolittuminen USA:ssa on ihan realistinen visio. Näinhän ei-manipuloidun AI:n suositusten pitäisi mennä.
Pääomien palautus Suomeen on isänmaallinen teko. Ja sitä paitsi näyttäisi tuottavan tässä maailmantilanteessa paremmin.
Eiköhän silloin firmat lykkää investointeja jos kulut nousevat → vähemmän lainanottoa pankeilta. Lisäksi kuluttajat jotka juuri ja juuri selvisivät edellisestä inflaatioaallosta säästöjen ja palkankorotusten turvin eivät ota uutta aaltoa vastaan yhtä hyvin ->jälleen vähemmän pisnestä pankeille
Tässä on Johannes Ankelon jutussa käsitellään mm. sitä, miten Morgan Stanley nostaa moninapaisen maailman yhdeksi vuoden 2025 teemoista.
Tariffien kiristyminen USA:ssa vaikuttaa globaaliin kaupankäyntiin ja toimitusketjuihin, lisäksi tuotannon keskittämistä ja geopoliittisia haasteita. Yhtiöt kohtaavat inflaatio- ja kasvuriskejä, koska tuotannon siirtäminen pois Kiinasta on hidasta ja kallista. Kirjoituksessa kerrotaan myös, miten investointipankin mukaan uudelleenjärjestely kestää vuosia nostaen lisäten samalla kustannuksia jne.
Tuo on mielenkiintoinen kysymys. Periaatteessa kyllä… Mutta! Ja tärkeä sillainen.
Pankithan ovat monella tapaa herkkiä eläimiä, joiden sopiva elinympäristö on tismalleen sopivan lämmin talous. Ei liian kuuma, koska talouden kasvaessa liian nopeasti myönnetään helposti huonoja lainoja ja korkeat korot taas saattavat kohottaa luottotappioita.
Toisaalta ei liian kylmäkään. Euroopan nollakorkokausi ja olematon talouskasvu olivat pankkisektorille talviunen aikaa.
Mikäli tilanne jatkuu juuri sopivana, eli inflaatio on mukavaa ja korot sopivasti koholla ilman että pankkien korkokate kärsisi esim. kilpailusta talletuksista ja lainoista, ne toimivat hyvin.
Toisaalta pienekin hairahdus tästä optimaalisesta lämpötilasta saa sijoittajat muistamaan, kuinka herkkiä pankit vivutettuina bisnekset ovat kaikille disruptioille. Pankit voi olla osa inflaatiohajautusta, mutta en pitäisi ainoana jos uskoo inflaation pysyvän korkeammalla tasolla. Mieleen tulevat hinnoitteluvoimaiset firmat, jos niitä saa edullisesti. Sen lisäksi raaka-aineet ja ehkä lyhyet korot.
Ja huom. käteinen voi olla inflaatioryöpyn alussa hyvä, kuten se oli 2022 osakkeiden romahtaessa. Ironisesti pitkässä juoksussa selkein häviäjä inflaatiossa voi olla lyhyellä välillä todellinen voittaja, jos rahat saa töihin oikeisiin kohteisiin.
Olen itse miettinyt, että jos inflaatiossa tulisi toinen piikki haluaisin että minulla on juurikin käteistä sekä ehkä raaka-aineita jossain määrin.
Mielestäni on aika nostaa tätä Vernerin lähes kaksi vuotta vanhaa kirjoitusta ja teemaa esille. Mielestäni olisi hyvä Varttienkin aihe, varsinkin nyt vaalien jälkeen
Näinpä… Olisi mielenkiintoista tietää, miten noista tuon Fear and Greed indeksin komponenteista esim. markkinan momentum voi olla extreme fear tällä suorituksella viime ajoilta… Jenkkilässä ei olla selvästikään tutustuttu esim. Nesteeseen. Se räjäyttäisi skaalan
Erityisesti tämä on näkynyt puolustusosakkeissa. Siinä missä Euroopassa satsataan rahaa aseisiin pakosta, Trumpin hallinnossa on puheita jyrkistäkin leikkauksista (jopa 50 %!) asemenoihin. Nämä tuskin täysin menevät läpi, mutta osakkeiden suunta kuvaa hyvin muuttunutta tilannetta molemmalla mantereella.
Kävin Vartissa läpi ajatuksia Euroopan positiivisista ja negatiivisista tekijöistä. Kaiken kaikkiaan ryhtiliike on mahdollisuus, mutta negatiivisia tekijöitä on helppo luetella lukuisia.
Viime vuosien voittamattomat veturit Tesla, Apple, Google, Meta Platforms, Microsoft, NVIDIA ja Amazon näyttävät yhtäkkiä huomattavasti heikommilta kuin muu markkina. Onko Magnificent 7 -osakkeiden aikakausi päättymässä? Ammattitreidaaja Jukka Lepikkö ja Nordnetin tuottaja Tuomas Tuominen luovat jälleen katsauksen markkinaan ja kertovat viimeisimmistä liikkeistä omissa salkuissaan.
Aiheet:
0:00 Intro 2:20 Pörssit nyt 12:59 Markkinakatsaus 27:08 Kurkistus salkkuihin
Oli vaarallista mennä korjaamaan narsistin sanomaa siitä, että EU tuki Ukrainalle ei olekaan lainaa. Vaikeampi perustella mineraalidiiliä omille, kun ei ole niihin mitään oikeutta.
Viime aikojen kuluttajaluottamuskyselyt osoittavat kuluttajan säikähtäneen tulleja ja hintojen nousua Yhdysvalloissa. Saanen jälleen lyhyesti muistuttaa, että Yhdysvallat on maailman suurin talous mistä noin 70-80 % on kulutusta. Täten amerikkalaiskuluttaja on maailmantalouden ykkösveturi. Aivastus Amerikassa on äkkiä kuume muualla.
Mutta! Esimerkiksi Michiganin yliopiston kyselystä selviää, kuinka paljon puoluekannat vaikuttavat fiiliksiin. Vähemmän yllättävästi republikaanien luottamus on noussut kohisten samalla, kun demokraattien luottamus talouteen on sukeltanut.
Sen lisäksi, jokainen kuluttaja ei ole tasa-arvoinen! Ylin 10 % tuloluokista vastaa peräti 50 % koko maan kulutuspotista! Ja tähän luokkaan eniten vaikuttaa varallisuusvaikutus. Häntä heiluttaa koiraa…
