Työttömyyshakemukset Yhdysvalloissa nousivat odotettua enemmän, mutta työmarkkinatilanne ei ole merkittävästi muuttunut.
Tuossa arveltiin, että FED seuraa varmaan inflaatiovaikutuksia pitäen korot ennallaan.
https://x.com/cfromhertz/status/1895104699046437090
Nordean Jan von Gerichin tviitti Ranskan inflaatiosta, jossa hieman pohdintaa koroistakin inflaatioon liittyen.
https://x.com/JanVonGerich/status/1895381926183354585
Saman kaverin korkopohdiskeluja, liitteessä on asiaa vähän muustakin. 
https://x.com/JanVonGerich/status/1895410312070967578
Tviitissä ollut linkki olisi sitten tässä:
Mitä ensi viikolla tapahtuu yhtiörintamalla?
https://x.com/eWhispers/status/1895487159848575423
Suomen tapahtumat:
Sitten ensi viikon makromeiningit:
https://x.com/tradeswift/status/1895722665501221036
EDIT:
Osinkokalenterissa olikin jokin merkintä 
FED:in Atlantan konttori pitää eräänlaista juoksevaa tilastoa USA:n BKT:n kehityksestä. Nyt näyttäisi siltä, että talouskehitys kyykkää kirkkaasti miinukselle?! Onko @Marianne_Palmu huomioita tästä?
Täydennys: Asiasta löytyi vielä alimpana oleva uutinen. Kyllä selvästi tuntuisi, että USA:n talous👎
Tuonti kasvanut merkittävästi, joka vaikuttaa negatiivisesti nettovientiin ja siten bkt. Tuontitulleja edeltävä tuontipiikki?
https://x.com/tom_nuttall/status/1896203922114781596?s=19
Twiitin lainaus
“Potentally big news from Germany: the Union & SPD are reportedly discussing the creation of two huge off-books special funds, for defence & infrastructure. Sums close to 1 trillion have been floated. Must be done in outgoing Bundestag, ie in next 3 weeks.”
Linkki Bildin juttuun (saksaksi)
Alla olevien tviittien mukaan stagflaatio on noussut taas keskustelun aiheeksi markkinoilla. Sijoittajia huolettavat deglobalisaation ja tullien aiheuttama hintapaine sekä talouskasvun hidastuminen. Viime viikonlopulla nähtiin paniikkiliikkeitä osakkeita myytiin voimakkaasti päivän päätteeksi ilman merkittävää nousua joukkovelkakirjoissa. Torsten Slokin mukaan stagflaatio on nyt markkinakeskustelujen taustalla vaikuttamassa.
https://x.com/lisaabramowicz1/status/1895238963146956960
Alla olevassa tviittiketjussa käsitellään mm. miten asuntomarkkinat ennustavat työttömyysasteen kehitystä noin 1,5 vuoden viiveellä. Tällä hetkellä asuntokauppa on laskenut alimmilleen sitten vuoden 2008 finanssikriisin, mikä voi merkitä talouden hidastumista, lisäksi historiallisesti merkittävät asuntomarkkinoiden laskut ovat ennakoineet taantumia ja työttömyyden nousua, miten tällä kertaa?
Moikka! Vastasin tähän nyt makroartikkelissa, kiitos hyvästä huomiosta. Kyllä tuo selvä lasku GDPNowssa ja lisäksi yksityisen kulutuksen lasku tammikuussa vähän kulmia kohottaa, mutta ennenkin noissa on vaihtelua ollut. Esimerkiksi vielä alkukuussa GDPNow näytti lähes 4 %:n kasvua ja tyypillisesti luvut tarkentuvat vasta kvartaalin lopulla. Täytyy ottaa USA-luvut suurennuslasin alle.
Mitä mieltä olet tästä geopoliittisesta turvallisuustilanteesta ja sen vaikutuksesta Yhdysvaltoihin? Perinteisesti sijoittajat karttavat epävarmuutta. Ainakin Euroopasta katsoen Trump, Musk ja Vance kolmikko tuntuvat pyrkivän epävarmuuden maksimointiin. Muutenkin Yhdysvaltain demokratia sekä hallinto näyttäisi olevan hatarammalla pohjalla vuosikymmeniin.
Alkaako tämä vaikuttaa sijoittajasentimenttiin vai onko esim verojen laskut ja sääntelyn purku vahvempia voimia kuin poliittinen turbulenssi?
Tätä olen itsekin pohtinut. Tuntuu, että sentimentissä on palattu maan pinnalle eikä enää uskota niin sokeasti USA:n poikkeuksellisuuteen. Kuitenkin ajatuksena taustalla on, että puheet ovat puheita ja Valkoisessa talossa halutaan tehdä asiassa kuin asiassa diili, joka näyttää hyvältä äänestäjille. Lisäksi luvattuja veronkevennyksiä halutaan vielä voimalla eteenpäin, varsinkin nyt kun talousmittarit näyttävät pehmentymisen merkkejä. Aikamoista tasapainottelua tämä siis on, ja kaiken takana se, kuinka talous ja yritykset oikeasti pärjäävät. Taantuma olisi huonoin uutinen Trumpille nyt.
Tästä toisenlaista näkökulmaa:
Lyhyt tiivistelmä:
Donald Trumpin tullipolitiikkaa pidetään usein protektionistisena ja maailmantaloutta haittaavana, mutta se on myös vastaus Yhdysvaltojen pitkään jatkuneeseen vaihtotaseen alijäämään ja valuuttakurssimanipulaatioon. Monet maat ovat heikentäneet valuuttojaan Yhdysvaltain dollarin vahvistuessa, mikä on rapauttanut teollisuutta ja syventänyt kauppavajetta.
Tuosta massiivisesta alijäämästä ja sen rahoittamisesta johtuva velkakriisi on ihan validi pointti 
Jenkeistä tuskin koskaan tulee mitään himoverottajaa, joten se käyttää vaihtoehtoisia keinoja.
USA:n lähiajan bruttokansantuotetta mittaava GDPNow on laskenut voimakkaasti. Eilen tullut uusin ennuste povaa -2,8 % kehitystä. Jos tämä toteutuu olemme nähneet vasta pörssikurssien laskun alkupisteen. Lähde: Investing.com Federal Reserve Bank of Atlanta GDPNow
Kannattaa toki muistaa, että BKT laskee jos tuonti kasvaa, mikä on oletettavaa, sillä yritykset ja miksei ihmisetkin ostavat tavaraa varastoon ennen tariffien voimaantuloa.
China Foreign Ministry: China will play along to the end if the US is bent on waging a trade or tariff war.
Näin siinä käy, kun tullisodan aloittaa, että vastapuolet tekee korotukset ja mitäs sitten?
Sain luettua tämän artikkelin vasta nyt. Itselläni särähtää aina korvaan, kun joku käyttää termiä populisti. Siihen liittyy omasta mielestäni vahva negatiivinen lataus. Halutaanko populistiksi kutsuttuja jollain tapaa vähätellä ja pitää toissijaisina. Mitä tämän termin käytöllä henkilö haluaa saavuttaa. Onko se toisaalta populistista käyttää populisti-sanaa? Voisiko populisti-termiä avata lukijalle enemmän auki tai käyttää sen yhteydessä muita perusteltuja pointteja.
Olemmeko lopulta kaikki jollain tapaa populisteja? Jokainen meistä varmasti valehtelee joskus tai vääristelee totuutta → jokainen on valehtelija. Jokainen on opportunisti. Jokainen varoittaa (pelottelee) tai kantaa huolta asioista. Jokainen yksinkertaistaa asioita…
Itse artikkeliin liittyen ja sen viimeiseen kappaleeseen:
“Itse asiassa on hyvin vähän kehittyneiden maiden populisteja, jotka ehdottavat selvää budjetin kiristämistä. Pikemminkin päinvastoin: Yhdysvalloissa julkisten alijäämien ennustetaan pysyvän korkeina, ja Saksassakin on aloitettu keskustelu velkajarrusta luopumiselle. Milein populistista otetta ei siis kannata soveltaa kaikkialle, ja sen pitkäaikaisia vaikutuksia ei luonnollisestikaan vielä tiedetä.”
@Marianne_Palmu En täysin ymmärtänyt mitä tässä tarkoitit ja mitkä olisivat oikeat keinot talouden parantamiseen/hallintaan. Oletko sitä mieltä, että alijäämien tulisi antaa pysyä korkeina ja velkaa kasvattaa? Kuinka hyvin valtiot tiedostavat itse korkeiden alijäämien ja velkaantumisen riskit? Oletko sitä mieltä, että Milein “populistinen” Itävaltalaisen talousopin mukainen tapa on huonompi vaihtoehto jopa Suomenkin tilanteessa? Luonnollisesti taloudessa esiintyy viiveitä ja vaikutukset ilmentyvät yhä selkeämmin vasta pitkällä aikavälillä. Velan kasvattaminen tuntuu siltä kuin ongelmia haluttaisiin lakaista maton alle ja kohdata ne myöhemmin jopa tuhoisimmin seurauksin esimerkiksi joutuen EU:n alijäämämenettelyyn.
Näin varmaankin on. Vastaa hyvin ekonomistien valtavirran näkemystä tullien ja tariffien haitallisuudesta. Olemme näkemässä Trumpin aloittaman kauppasodan ensimmäisiä negatiivisia vaikutuksia: Tariff - Wikipedia.
