Tässä vielä tuoretta makrokommenttia aiheesta. Jawohl! 
64 tykkäystä
Minulla on ratkaisu maapallon väestömäärän nostamiseen. Se on jo nykyään teknisesti toteutettavissa, sisältää muutamia moraalisia ongelmia ja lopputulos on vähintään äärimmäisen dystooppinen.
Ihmisten kloonaaminen.
Tietenkin, voi olla ettei tällaista voi vielä harrastaa isossa mittakaavassa eikä kovin halvalla. Joku voisi kutsua sitä tieteisfiktioksi. Mutta onhan ihminen keksinyt tehtaita muuhunkin käyttöön, ja on tässä muutama vuosikymmen vielä aikaa.
Kansantalouden vartijoille myytävän vision väestön monistamisen puolesta voi aivan hyvin kuvitella: Oletetaan, että valitaan (vain aavistuksen kiistanalaisia peukalosääntöjä käyttäen) monituhatpäinen joukko kerrassaan hienoja, terveitä ja fiksuja kansalaisia, joiden genomi tunnetaan. Tästä tulee esimerkkimme tasavallan uusi, uljas sukupolvi. Koska “luovuttajia” on iso joukko, kaikki kloonit eivät tietysti olisi samanlaisia, vaan he olisivat tavallisia kaikki oikeudet omaavia kansalaisia, joista jotkut nyt sattuisivat olemaan toistensa kopioita. Muutaman kerran viikossa saattaisi sattua hauskoja kommelluksia työpaikalla. Sitä paitsi, onhan identtisiä kaksosiakin olemassa, ja hyvin heilläkin pyyhkii. Tulevaisuuden toivothan voisi kasvattaa vaikka jossain viimeisiään vetelevän vanhuslauman sijaiskodeissa, jossa he voisivat kokea olevansa kuolevan kansakunnan silmäteriä, tai mahdollisesti jossain koulutuskeskuksessa kaikkien viimeisimpien kehitys- ja kasvatuspsykologisten menetelmien mukaan. Ihmiskuntahan on selvinnyt kapeammistakin geneettisistä pullonkauloista, ja laboratoriossakin voisi varmasti tuottaa erilaisia uusia, luonnollista kehityskulkua jäljitteleviä rekombinaatioita, jos joku alkaa herkistelemään.
Mikä maailmassa muuttuisi? Tarvitaanko ihmisten tekemiseen oikeasti ihmisiä?
Puistot olisivat taas täynnä lapsia, koulut täynnä välkkyjä nuoria, ja ehkä he olisivat niin fiksuja ja toimeliaita, että kenties kulttuurikin elpyisi, ja valtio (tai mahdollisesti valtiolle klooneja valmistava megatekno) voisi vähän höllätä kansalaistuotantoa.
Joku voisi tietty nähdä tässä myös joitakin pilviä taivaanrannassa, mutta jätän sen muiden pohdittavaksi. Mitä luulette, onko niin, ettei tule sellaista pistettä, jossa joku valtio, jolla on ns. “kaikki keinot käytössä” päättää, että tämä peli voitetaan kyllä - kutistukaa te muut, jos haluatte.
3 tykkäystä
Kyllä isoin ongelma maailmassa on edelleen väestön holtiton lisääntyminen viimeisen sadan vuoden aikana ja siitä seurannut luontokato. Kokonaiskasvu pitäisi pikaisesti saada laskemaan ja tasapainottumaan. Siinä missä länsimaissa ihmiset vähenee liian nopeasti, niin kehittyvissä maissa väestö kasvaa edelleen nopeasti. Liian nopeasti resursseihin nähden.
Talouden kannalta ratkaisu pitkällä aikavälillä varmasti löytyy robotiikasta ja automaation kehityksestä. Yksi ihminen voi olla 10x osaavampi ja tuottavampi. Samalla vähempi määrä ihmisiä voi jopa varmistaa paremman elintason. Jos jotain on pakko kloonata niin kloonataan vaikka jotain muita nisäkkäitä jotka keikkuvat ihan sukupuuton partaalla.
21 tykkäystä
Riippuu maasta, esim. Intiassa kasvu on painunut väestön uusiutumistasolle ja laskee edelleen. Sama muualla Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Taitaa ainoastaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa olla korkeammat luvut, ja sielläkin trendi on laskeva.
6 tykkäystä
Maakohtaiset erot ovat valtavia. Esimerkiksi Filippiineillä väestö on kasvanut pitkään 2% vuosivauhtia ja saarilla on jo pitkälti yli 100 000 000 ihmistä. Lapset syntyvät pääosin todella huonoihin oloihin ja ne onnekkaat jotka pääsevät maan amerkikkalaistyylisiin yliopistoihin pyrkivät maasta pois. Mutta pointti ei ollut tämä, vaan se ettei ihmisiä yksinkertaisesti tarvita lisää. Teknologia kehittyy ja toivottavasti vähenevälle väkimäärälle voidaan mahdollistaa parempi elämä. Jos nyt jokainen saavuttaisi vaikka vähätuloisen suomalaisen elintason, niin tarvittaisiin aika monta maapalloa sen mahdollistamiseksi.
7 tykkäystä
Ei tarvita, jos robotiikka ja tekoäly todella lunastavat lupauksensa tarpeeksi nopeasti. Toivon itsekin että näin käy, mutta en ole täysin varma tapahtuuko se vaadittavalla aikataululla. Jos ei, niin silloin länsimaissa tulee suuri pullonkaula käytettävissä olevaan työvoimaan ilman massiivista työperäistä maahanmuuttoa. Toivotaan että teknologian kehitys tapahtuu riittävällä vauhdilla.
2 tykkäystä
Tässä on Marianne Palmun tuorein makrovilkaisu.
"Makrovilkaisu-raportit tarjoavat sijoittajalle laaja-alaisen katsauksen keskeisiin talousindikaattoreihin. Katsauksen lukeminen edellyttää Inderes Premiumin tilausta (linkki).
Tämänkertaisen raportin keskeisimmät huomiomme ovat:
- Euroalue jatkaa positiivisten kasvuyllätysten tiellä. Kuluttajaluottamuksessa ja teollisuuden luottamuksessa pientä piristymistä havaittavissa.
- EKP:n puheet muuttuneet epävarmuuden alla vähemmän kyyhkymäisiksi, linjassa kohonneina pysyneiden inflaatiolukujen takia. Federal Reservessä haukkamaisuus merkitsee tauon jatkumista koronlaskuissa.
- Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset hypähtivät euroalueella, Yhdysvalloissa suunta alaspäin.
- Kiinan elvytys näyttää hiljalleen purevan: ostopäällikköindeksit näyttävät pientä kasvua nyt myös teollisuudessa."
15 tykkäystä
Iltapäivää ketjuun! Tänään illalla (huom! jo klo 20) seurataan Fedin korkopäätöstä, mutta omien menojeni vuoksi tällä kertaa ei valitettavasti ole osaltani luvassa foorumilla “liveseurantaa”. Toivottavasti keskustelua kuitenkin piisaa muiden makroilijoiden toimesta. Kommenttia on luvassa viimeistään varhain huomisaamuna. Sitä odotellessa ohessa ennakko keskuspankkiodotuksista.
28 tykkäystä
Mielestäni tämä Henri Huovisen kirjoitus sopii hyvin tähän ketjuun.
BlackRockin helmikuun pörssilistattujen tuotteiden (ETP) sijoitusvirtoja koskeva raportti antaa selkeän kokonaiskuvan sijoittajien käyttäytymisestä. Erityisesti korkosijoitukset ja Euroopan osakemarkkinat olivat merkittäviä vetovoimatekijöitä helmikuussa, kun taas kullan suosio jatkoi vahvistumistaan.
Alaotsikot:
- Kullan suosio turvasatamana vahvistunut
- Magnificent 7 on karhumarkkinassa
8 tykkäystä
In this session, I try to make sense of the chaos engulfing markets, and while the immediate cause may be Trump’s tariffs, I argue that what we are seeing unfold in politics and markets in the US and elsewhere is the coming together of two major trends. The first is globalization, an almost unstoppable force that has shifted how businesses and consumers behave over the last four decades, but is not facing a blowback that is largely deserved. The other is disruption, a weapon used by technology firms to alter businesses over the last two decades, but now being used in politics and government. I trace out the likely effects on markets, through interest rates and equity risk premiums, and on companies, where government and politics now become part of company stories (and value). I value Tesla with these cross currents playing out.
11 tykkäystä
What the central bank did change, however, was its outlook on inflation and economic growth amid uncertainties stemming from some of President Trump’s economic policies.
Fed officials now see inflation staying higher this year than previously estimated and economic growth going lower than prior predictions.
Policymakers estimate that the core Personal Consumption Expenditures (PCE) measure of inflation will be 2.8%, compared with 2.5% previously.
26 tykkäystä
Ei SP500 olekaan kallis, jos tarkastellaan P/E mediaania. Syy korkeaan P/E:hen onkin vain korkeammin arvostettujen M7:n painoarvon nousu indeksissä. Eikä M7:kaan näytä oikeastaan edes kalliilta kymmenen vuoden tarkastelujaksolla.
33 tykkäystä
Käyttäköhän tuo ensimmäinen kuvaaja joko forward p/e:tä tai sitten jotain oikaistujen tuloksien p/e:tä? Netistä kun hakee S&P500 p/e ratio, niin mikään lähde ei näytä yhtä alhaista arvoa kuin kyseinen kuvaaja. Nämä netistä löytyvät ilmaiset lähteet tietty ottavat lukunsa jostakin automaattisesti ilman mitään syvempää analyysia lukujen oikeudellisuudesta, mutta siltikin tuo hieman yli 20 p/e on merkittävästi alhaisempi kuin nämä.
5 tykkäystä
Iltaa vielä foorumille. Sain koottua ensipuraisun korkopäätöksestä tekstiksi, ja se löytyy alta.
40 tykkäystä
EUROOPPA 2.0
Historian saatossa Eurooppa on joutunut uusimaan nahkansa niin monta kertaa, että otsikko olisi voinut ihan hyvin olla “EUROOPPA N.0”, missä N voi olla mikä tahansa positiivinen kokonaisluku. Koska kuitenkin oletan valtaosan foorumin jäsenistä omaavan kokemuksia Euroopasta toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta, päädyin nyt lopulta tähän otsikkoon.
PARADIGMAN MUUTOS
Olen viimeisen reilun vuoden aikana kirjoitellut tähän ketjuun huolestuneita ajatuksia siitä, miten viinin marinoimat eurooppalaiset laiskottelevat itsenä ulos kilpailusta. Toisen maailmansodan jälkeen Eurooppaa on rakennettu EU:n perustamisarvojen varaan. Niitä ovat
Ihmisarvo
Vapaus
Demokratia
Tasa-arvo
Oikeusvaltioperiaate
Ihmisoikeudet
Vallitseva maailmantilanne on kuitenkin sellainen, jossa suurten valtioiden johtajat viittaavaa kinttaalla näille arvoille päätöksenteossa. Tämä on ajanut Euroopan siihen tilanteeseen, ettei kyseiset arvo, vaikka erittäin jaloja ja vaalittavia ovatki, toimi minkäänlaisina assetteina neuvottelupöydissä näiden sekopäisten jehujen kanssa. Valitettavasti.
Viimeistään Saksan jäätävä investointipaketti on merkki siitä, että Eurooppa on päättänyt muuttaa ääntä kellossa. Joku voisi jopa sanoa, että vihdkoinkin. Jos vielä oltaisiin jääty aurinkotuoleihin sangriaa maistelemaan, olisi sillä saattanut olla ajan myötä yhteiskuntarauhaa järkyttäviä seurauksia.
RAHAA ON - MISTÄ TEKIJÄT
Ei tilanne silti helppo ole nytkään. Sen sijaan, että suuria investointeja knanattaisi juhli riehakkaasti turuilla ja toreilla, on mielestäni aika keskittyä siihen, miten investoinnit toteutetaan. Nämä sadat tai jopa tuhannet miljardit ovat niin suuria summia, että ennen kuin aletaan tunkemaan hiiltä uuniin urakalla ja annetaan rampan kalkattaa, pitää miettiä mitkä kyvykkyydet sekä tuotantoketjujen osat ovat siinä kunnossa, että ne pystyvät ottamaan vastaan nämä valtavat investoinnit siten, ettei esimerkiksi inflaatio lähde aivan käsistä.
Vaikka rahaa on nyt kuin rosvo päälliköillä, pitää jonkun myös tehdä työt. Viinihöyryissään ikääntyvät eurooppalaiset sitä tuskin pystyvät yksin tekemään. Vaikka tekoäly, robotit ja AI-agentit tekevät tuloaan kovaa vauhtia, kuten @Sijoittaja-alokas hienosti GTC:n tiivistelmässä tekee selväksi, luulen että työvoimaa joudutaan hakemaan myös Euroopan ulkopuolelta. Tämä taas tuo haasteita yhteiskuntajärjestykseen ja uusien työntekijöiden integrointi nousee avainasemaan. Tämän Saksa on jo kerran oppinut kantapään kautta 60 ja 70-luvulta lähtien, kun he alkoivat tuomaan Turkista työntekijöitä matalapalkka-aloille.
TRUMPIN PELIKIRJA
Juttelin eilen erään NATOn työntekijän kanssa ja todettakoon ennen varsinaiseen asiaan menemistä, että siellä kuulemma on aikalailla siipi maassa, kun edelliset 3 vuotta on tehty kaikki Ukrainan eteen ja nyt yhtäkkiä tulikin täyskäännös. Heiltä puuttuu ikäänkuin missio tällä hetkellä.
Hän toi kuitenkin mielenkiintoisen näkökulman siihen, voisiko Trumpin sekopäiseltä näyttävässä poukkoilussa olla kuitenkin jonkin punainen lanka Euroopan suhteen. Tästä asiasta on varmasti puhuttu USA-ketjussa tai muissa politiikkaketjuissa, mutta koska olen oman mielenterveyteni vuoksi päättänyt olla menemättä sinne, tulevat nämä ajatukset ihan natuna.
Yleisesti olen siinä käsityksessä, että Trumpin loppuvastustaja on Kiina. Se selittäisi veljeilyt Putinin kanssa sekä myös Kanadan ja Meksikon tariffit, joilla hän yrittää estää Kiinan pääsemästä tuotteineen USAn markkinoille sitä kautta.
Tämä NATO-mies kuitenkin toi mielenkiintoisen näkökulman Trumpin suhtautumisesta Eurooppaan. Entinen porkkanapää on ollut ilmeisen turhautunut siihen, että samalla kun Eurooppa on vaalinut edellämainittuja arvojaan pitkillä kesälomillaan, on USA joutunut maksumieheksi huolehtimalla Euroopan turvallisuudesta. Toki Eurooppa on hieman jeesaillut USAta Kiina-kilpailussa esim. estämällä ASML:n bisneksen teon Kiinassa. Joka tapauksessa Trump kirkui jo edellisellä kaudellaan siitä, että Euroopan pitäisi nostaa puolustusbudjettiaan ja nyt hän näyttää siinä onnistuneen. Samalla tämä vahvistaa Eurooppaa ja Kiina saa ennestään vahvempia taistelupukareita.
Sitä en kuitenkaan Trumpin kimpoilevassa kiukkuilussa ymmärrä, että hänen käytöksensä vuoksi, Eurooppa on nyt aika nihkeä tekemään hankintoja puolustusteollisuuteensa USAsta. Saapa nähdä tuleeko tähän joskus muutos.
Eurooppa silti tulee tarvitsemaan USAta, ainakin Pekka Toverin mukaan yhdistettyjen asevoimien johtamisessa. Hän muistaakseni kertoili tästä viimeisellä vierailullaan @_neuvottelija_Sami_M :n luona.
(Trump-keskustelua kannattanee jatkaa USA-ketjussa, jos joku haluaa sitä tehdä)
SIJOITTAJAN PELILIIKKEET
Vaikka markkina näyttää eilisestä reaktiosta päätellen ajattelevan, että kaikki investoinnit valuvat RheinMetallille (Toki tänään näyttää toteutuneen jonkinlainen sell the news-ilmiö), on mielestäni päivän selvää, että investoinnit tulevat valumaan hyvin laajalle Euroopan taloudessa. Sijoittajalla onkin nyt mielenkiintoiset ajat yrittää arvuutella, millon investoinnit alkavat näkymään tuloksissa ja klassisesti 12-18 kk ennen sitä osakekursseissa.
Itselläni resonoi kovasti käyttäjän @Jackfin esittämät ajatukset Saksalaisten osakkeiden ketjussa. Kun Saksan investoinnit aikanaan alkavat, tulee siitä varmasti hyötymään Saksasta liikevaihtonsa hankkivat firmat. Niitä tuntuu löytyvän enemmän koko luokalta pienemmistä saksalaisista firmoista. Lisäksi kannattanee myös juuri miettiä, mitkä toimialat ja tuontaketjujen osat ovat ensimmäisenä kykeneviä ottamaan vastaan nämä suuret almut.
Myös hesuliitat© pääsenevät mukaan juhliin jossain vaiheessa. 
72 tykkäystä
Käyttää
…
1 tykkäys
Forward P/E:n hyvä puoli on se, että jos toteutuneet tulokset saa näyttämään tavaran kalliilta niin laittamalla vaan lisää tuloskasvua ennusteisiin niin saadaan forward P/E näyttämään halvalta ja ihmiset ostamaan. Senhän saa vaikka P/E 10:ksi nyt jos haluaa.
S&P500 ennustetaan olevan keskimäärin 6600 pinnaa vuoden lopussa ja härkämäisimmät odottaa 7100. Hieman luulen, että ennustajat ovat järestään liian härkäisiä. Oma ennuste joka ei perustu mihinkään muuhun kuin mutuun odottaa 5000 pinnaa vuoden lopussa. Eihän tämä tule osumaan luultavasti oikeaan koska ennustaminen on vaikeaa ellei mahdotonta. Jos osuu niin se on tuuria.
24 tykkäystä
Fedin korkopäätöksestä on puhuttu täällä jo, mutta en tiedä huomasiko väki miten siellä himmailtiin alas QT:ta. Olen Varteissa toistellut jo pitkään, että QT:n alasajo on jos jonkinlainen virallinen ennuste tälle vuodelle jopa Liittovaltion budjettitoimiston ennusteissa. 
Fedin nettolikviditeetti on kehittynyt markkinalle myönteisesti, mutta tämä olisi nykymenolla kääntynyt uudelleen alaspäin kiristäen markkinan likviditeettiä.
Hyvä likviditeetti = parempi mieli osakkeille etenkin Yhdysvalloissa.
42 tykkäystä
Jukan ja Tuomaksen viimeisin markkinakatsaus!! 
12 tykkäystä
En tiedä onko tämä oikea ketju, mutta kohta mahdollisuus päästä kuuntelemaan Puttosen näkemyksiä InderesTV:ssä: Säästöpankkiryhmän Markkinaluotain: Mihin sijoittaa vuonna 2025? - Inderes
36 tykkäystä