Kannattaisi ehkä pitää kuitenkin mieli joustavana ja välttää julistamista. Lisäksi vuosi 2024 on jo mennyttä aikaa ja katseet on tulevaisuudessa. Tässä nyt vaan on pakko olla valmis muuttamaan aiempia näkemyksiään, jos todellisuus muuttuu. Tariffimiehen tullisekoilujen vahingot nähdään vasta jälkikäteen.
Yksi asia mikä on varma, ihmiset ovat tehneet kauppaa tuhansia vuosia ja kaupankäynti löytää kyllä uusia reittejä, mikäli vanhat kauppapolut tehdään käyttökelvottomiksi. Se lienee kiistaton tosiasia. En löytänyt tähän hätään uutta tietoa tuosta, että EU olisi neuvottelemassa uusiksi sähköautojen tuontia Kiinasta, jotenkin vaikea uskoa, että tämä olisi ainoa asia, josta neuvotellaan, koska se ampuisi Euroopan autoteollisuutta omaan jalkaan.
Luottamus on tärkeä asia kaupankäynnissä, sitä luottamusta on eläkeläispappa hallintoineen nyt ehdoin tahdoin vahingoittanut, sillä on seuraamuksia ja tätä menoa heidän merkityksensä maailmankaupassa voi vähentyä. Totta kai USA jatkossakin on merkittävä tekijä, ei kahta sanaa. Rahavirrat kuitenkin usein siirtyvät sinne, missä on tarjolla vakautta. Uumoilen edelleen, että Euroopan merkitys kasvaa, mikäli poliitikot osaavat nyt pelata korttinsa oikein.
Ja edelleen, Kiina on luultavasti huomattavasti paremmin varautunut kauppasotaan kuin USA, joka käytännössä lähti monen rintaman sotaan, kun hallinto on vasta aloittanut työnsä. Huomata kannattaa esimerkiksi Kiinan kultavarantojen kasvattaminen viime vuosina. En ole muuten huomannut listausta siitä, mitkä maat ovat jo ilmaisseet halukkuutensa neuvotella USA:n kanssa, laatu korvaa tässä kuitenkin määrän. Japani ja Vietnam nyt ensiksi tulevat mieleen, mutta samanaikaisesti Japani käy myös neuvotteluita Etelä-Korean ja Kiinan kanssa eli tilanne elää koko ajan.
Toivon, ettei aloiteta tässä ketjussa keskustelua siitä, että USA hyvä, Kiina paha, ikävä kyllä kauppa kuitenkin määrittelee usein valtioiden välisiä suhteita.
EU:n bkt sentään noin 19.000 mrd usd, eli Kiinan kokoluokkaa.
Sijoittamisen suhteen voisi toki ajatella että joku toinen sijoittamisen pörssirakenne palvelisi paremmin.
Laajempana käsitteenä “Eurooppa” eli mukana UK, Norja, Sveitsi yms perinteiset eurooppalaiset maat, mutta myös eksoottisemmat Turkki ja Venäjä - bkt n 28.000 mrd usd. Eli USA:n kokoluokka, mutta poliittisesti ja taloudellisesti hajanaisempi.
Toistaiseksi yhtiöiden suunnalta en ole nähnyt suurempaa kommenttia kauppasodan vaikutuksista, mutta tänään ruotsalainen Hexagon (Inderesin seurannassa Paulilla) antoi ennakolukuja Q1:stä ja ilmeisesti sekä Kiinassa että Pohjois-Amerikassa nähtiin maaliskuun jälkipuoliskolle nopeaa markkinan hyytymistä.
*“Following a good start to the year, Hexagon has recorded a weaker than expected financial performance in March, which is the most significant month in the quarter for revenues. Growth in the key NAFTA and China markets declined in the last two weeks of March, with economic uncertainty impacting deliveries.”
Makrotason keskustelun ohelle on hyvä kerätä tänne havaintoja mikrotasolta. Seuraavalla tuloskaudella ei muuten ketään kiinnosta Q1-tulokset vaan kommentit tullien vaikutuksesta liiketoimintaan joko suoraan tai kasvaneen asiakkaiden epävarmuuden kautta nyt Q2:lla.
BKT on yksi tapa katsoa asiaa. Entä jos katsotaan tuotannon outputtia? Kiina on taas tässä ylivoimainen.
Asian voi nähdä kahdesta kulmasta:
Kiina on äärimmäisen riippuvainen muiden maiden kysynnästä, tai vaihtoehtoisesti
Muut maat ovat äärimmäisen riippuvaisia Kiinan tuotannosta. Jos Kiina ei välitä lyhytaikaisista seurauksista, tämä on kortti jolla Kiina voisi pitää muita talutusnuorassaan.
Kiinan vastatullit nousevat 125 %:iin. Jotenkin tuntuu, että Kiina ei ole tässä ensimmäisenä perääntymässä.
“Even if the U.S. continues to impose higher tariffs, it will no longer make economic sense and will become a joke in the history of world economy,” the statement said, according to a CNBC translation.
Kiinalla varmasti on parempi sietokyky pitkäaikaisille ongelmille varsinkin, kun kansan tyytymättömyys ei kanavoidu hallinnon vaihtumiseen - pl. jos tulee väkivaltainen kansannousu. Mutta yleisesti ostaja on tyypillisesti kuitenkin kuningas. Jos myyjä ilmoittaa maksukykyiselle asiakkaalle, että teille en myy, niin asiakkaan ei ole hirveän vaikeaa löytää toista myyjää. Mutta jos asiakas sanoo myyjälle, että sinulta en osta, niin toisen ostajan löytäminen ei ole ihan yhtä helppoa.
Toki tämä ei ole niin yksinkertaista, koska toimitusketjut eivät siirry nopeasti jne., mutta kuitenkin. Noh, turhapa tätä on kovin pitkälle spekuloida, kun voi vaan seurata, miten asiat menevät ja mitä tapahtuu. Mä itse luulen, että vaikka homma varmasti normalisoituu jossain vaiheessa, niin eiköhän tuotannon siirtyminen pois Kiinasta jatku ja ota luultavasti lisää kierroksia. Ei se varmaan suuressa määrin ainakaan Yhdysvaltoihin palaa, mutta esim. Kaakkois-Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan. Sen sijaan en usko, että maailman kulutuskruunu siirtyisi pois Yhdysvalloista.
Kiinassa on toki tuotantoa, mutta sijoittajan on aika turha laskea sitä sijoituskohteksi, sillä ulkomaalainen ei Kiinan lakien mukaan saa omistaa kiinalaisia yrityksiä, vaan ne menee aina holding-yhtiön kautta, jolloin ne voi oikeasti milloin tahansa nollautua tai ne jäädytetään.
Tullien ihmettelyn lisäksi kaipaisin huomioita siitä, mitä valuutta- ja korkomarkkinoilla tapahtuu. Liikkeet ovat olleet todella rajuja ja kertovat siitä, että koko talousjärjestelmä on todella rankassa stressitilassa. Katsokaa USD/EUR ja USD/YEN liikkeitä ja US korkokäyriä. Onko tässä kaiken muun härväyksen lisäksi meneillään Yen carry trade part 2 - joka on johtanut nyt lisäksi jonkinlaiseen pienemmän mittakaavan EURO carry tradeen? Lyhyesti, Japanilaisten lisäksi Saksalaiset olisivat alkaneet nyt dumpata US Treasurya rankalla kädellä?
Tämä Wellington Managementin loistavasta kirjoituksesta elokuulta, liittyen Yen carry trade part ykköseen.
Lähde:
Further yen appreciation could cause domestic investors to sell US fixed income
Without getting too much in the weeds, differences in domestic policy rates make it extremely unattractive for Japanese investors to buy US Treasuries and hedge the currency risk back to yen. For example, if a Japanese investor were to buy a 10-year Treasury today and hedges out the currency risk, they would get a -1.57% yield, obviously much lower than they could earn by buying domestic bonds. The August move was so violent that Japanese investors, I believe, simply hedged their currency exposure temporarily rather than sell their US bonds. If the yen trend has fundamentally shifted, then Japanese investors may eventually sell their US bonds in favor of Japanese bonds.
iltalehden lainaus eli äskeinen nosto oli Kiinan viimeinen. Ne ei tule enää noteeraamaan trumpin nostoja. Kiina on numeroiden valossa oikeassa.
"Kiinan valtiovarainministeriön mukaan se ei tule nostamaan tulleja enää korkeammalle.
– Ottaen huomioon, ettei Kiinaan tuotujen amerikkalaistavaroiden markkinoille hyväksymiselle ole enää mitään mahdollisuutta nykyisten tullitasojen ollessa voimassa, Kiina ei tule kiinnittämään mitään huomiota siihen, jos Yhdysvallat jatkaa tullien asettamista kiinalaistuonnille, tiedotteessa kerrotaan.
Ministeriön mukaan Trumpin tulleista on tullut taloudellisesti merkityksettömiä ja pelkkä ”kiusaamisen ja kiristämisen keino”.
Trump haluaa että teollisuus siirtyisi Aasiasta takaisin oman maansa kamaralle.
Nykyinen asetelma on kuitenkin kääntänyt vuosien saatossa tilanteen niin, että Yhdysvalloissa olevan teollisuuden lattiatasolla työskentelevät lähinnä maahanmuuttajat.
Vaikka teollisuutta siirrettäisiinkin Yhdysvaltoihin, niin mistä se työvoima otetaan kun samaan aikaan maahanmuutto on käytännössä pysäytetty.
Nykyinen Amerikan kansalainen ei tule työskentelemään teollisuudessa sillä palkalla, mitä maahanmuuttajille maksetaan.
Kun katsoo top 10 listaa mitä Kiina ostaa Usasta niin energian, ruokatuotteiden ja monien teollisuuden raaka-aineiden tuonti loppuisi hintakilpailukyvyn loppuessa pienilläkin tulleilla. Isolle osalle lääkkeitä löytyy rinnakkaisvalmisteet esim euroopasta jne.
Joillekin siruille yms ei löytyne vaihtoehtoja, mutta niin kauan kun niitä ei laiteta nykyistä enempää vientikieltolistalle niin kokonaisuuden kannalta niillä tuskin suurta merkitystä.
Oilseeds and grains: $18.5 billion
Oil and gas: $17.6 billion
Other: $15.9 billion
Pharmaceuticals and medicines: $11.3 billion
Semiconductors and components: $6.8 billion
Aerospace products and parts: $6.8 billion
Navigational and measurement instruments: $6.8 billion
Pientä ajatuksen purtavaa foorumille ennen viikonlopun viettoa.
Keskiviikkona Trump säikähti, tai näinä poliittisina aikoina neutraalimmin ilmaistuna käytti pelisilmää korkojen liikkeiden kanssa ja lykkäsi +10 % korkeampia tulleja kolmen kuukauden päähän.
Jos katsotte viime päivien korkoliikkeitä, sekä 10-vuotinen että 30-vuotinen korko ovat nousseet samalla tasolle kun Trump vaihtoi taktiikkaa kauppasodassa vähemmän taloudelle tuhoisaksi. Osakemarkkina ei tuhoa poliitikkoja, mutta korot kylläkin voivat tehdä sen.
Korkojen kiipeäminen ja jo absurdin korkeat tullit Kiinan ja Yhdysvaltain välillä kertovat markkinalle, että Kiinan kanssa on löydettävä nopeasti ratkaisu. “Tulitauko”, jonka aikana hierotaan diili. Tulkitsen sen takia markkinan olevan rauhallinen uusien tulli-ilmoitusten kanssa, toistaiseksi.
Aluksi näytti siltä, että maksimalistisilla vaatimuksillaan koko maailmalle Trump hämäsi Kiinan vastaamaan liian nopeasti ja Kiina jäikin yksin satimeen. Mutta nyt, toistaiseksi, näyttää siltä että Trump astui itse itse kaivamaansa kuoppaan. Jos Xi ei viesti rauhaneleitä, käy olo tukalaksi kuopassa. Kiina voi kuitenkin lievittää kipujaan elvyttämällä ja hakemalla syvempiä kauppasuhteita muiden kanssa (siinä on omat ongelmansa mistä olen puhunut paljon jo ketjussa ja Varteissa).
Mielenkiintoisesti Yhdysvaltain 30-vuotisen lainan reaalikorko liikkuu 2000-luvun korkeimmilla tasoillaan. Tällä tasolla se on flirttaillut toki jo jokusen vuoden. Ilman kauppasotaakin moni varmaan raapisi päätään, miten talous kestää korkeita reaalikorkoja. Vaikkakin yksityinen sektori on deleveroinut itseään ja tilanne on tässä mielessä parempi, kuin ennen finanssikriisiä. (Jos katsotte Yhdysvaltain kokonaisvelan suhdetta BKT:hen 2009–2025, se ei ole noussut merkittävästi. Sen jakauma on vain muuttunut niin, että suurempi osa velkaa on “turvallisemmalla” Liittovaltiolla.)
Kaiken kaikkiaan tilanne on mielenkiintoinen ja korkomarkkina pistää painetta Yhdysvaltojen tiimille. Kulta raketoi suhteessa dollariin ja turvasatama on rikki.
Jos kauppasota jäisi tauolle, voi olla että vuosi 2025 muistetaankin pääasiassa dollarin rikkoutumisena ja luottamuksen menetyksenä Yhdysvaltoihin myöhemmissä historiankirjoissa! Kauppasota ja Trumpin tiimin autoritarismi saattavat johtaa vielä moniin historiallisiin käänteisiin.
USA yksi tarkoitus Kiina vastaisuudessa on varmastikin heikentää Kiinan asemaa ratkaisujen tuottajana ja toimittajana. Tämä laskisi Kiinan BKT lukuja ja erityisesti kriittistä sidonnaisuutta.
Uskoisin paineen olevan keskipitkällä aikavälillä siirtää korkeamman jalostustuotteita ja komponentteja maihin Kiinan ulkopuolle ja suosia tätä kehitystä ostovoiman ja prosessien kautta.
Mutta mitkä on mahdollisuudet padota sitä. Kiina voi hajauttaa tuotantoa joka puolelle Aasiaa ja vaikka Afrikkaan, tai joskus tulevaisuudessa Venäjälle, yhteistyöyrityksiä ja muita kuvioita.
Ei voi kaikkia alhaisen kustannustason maita sulkea ulos Euroopan markkinoilta.
Asiat muuttuu eikä sitä voi loputtomiin padota, 80-luvulla kaikki elektroniikka tuli Japanista, nyt ei juuri lainkaan. Maiden täytyy nousta jalostusketjussa ylös päin, Ruotsin merkittävin kasvava vientiartikkelin on musiikki, eikä enää autot, jne. Suomessa on viime vuosina esim. pikku hiljaa alettu tekemään elokuvia kansainväliseen levitykseen, matkailu kasvaa erittäin, jopa liian voimakkaasti, esim. Lapissa. Suomalaisia satelliitteja lähetellään avaruuteen suuria määriä.
Kiina tekee yksinkertaistuvat ja tulevaisuudessa selvästi halventuvat sähköautot. Saksan autotuotanto sai jatkoaikaa siirtämällä tehtaat itä-Eurooppaan, nyt siellä on kustannukset nousseet ja Saksan autotuotanto tulee yksi kerrallaan loppumaan ja se on globalisaation ja bisneslakien määräämää väistämätöntä. Niin se on poistunut Suomestakin ja poistuu Ruotsistakin, ja väistämättä poistuu koko Euroopasta.
