Noh, eipä sillä kait niin väliä, jos ei tunne pakolliseksi laittaa rahojaan jenkkilään. Maailmalla on nyt halpaa eikä kovin metsään varmaankaan voi mennä ostamalla laadukkaita firmoja, ainakaan 5+ v. säteellä.
Yhtä kaikki. Yhä on vaikea palailla markkinalle täydellä kassalla. Pieniä ostoja ja pilkkejä on tehty, mutta jos Mallisalkun käteispossa on saanut kritiikkiä aikaan, niin oma aiheuttaisi kritisoijille sydärin. 85% =S.
Huomenta ja mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!
Makrokatsauksessa oli tänään juttua Jackson Holesta, jonka puheista ei saatu uutta ja mullistavaa korkonäkymien osalta. Itse korkoennusteet ovat nyt nousseet lähivuosille: euroalueenkin ohjauskoron povataan nimittäin Bloombergin ennusteissa olevan 3 % 2025 lopussa ja Yhdysvalloissa 3,3 %. Nollakorkojen aika on ohi, ja sitä voi perustella mm. talouden rakenteellisilla haasteilla (demografia ja ilmastonmuutoksen tuottamat tarjontasokit).
Haha joo en koko salkun myymistä kannata, päinvastoin. Mutta ei se tarkoita sitä etteikö kannata vähän ennakoida mitä kulman takaa mahdollisesti ilmestyy.
En ole enää niin “varma” härkämarkkinasta. Tai siis juuri nythän sellainen on päällä maailmalla ja etenkin Yhdysvalloissa, mutta en pidä Yhdysvaltoja kovin kiinnostavana markkinana. Tämä johtuu kohtuullisen maustetuista arvostustasoista sekä talousympäristöstä. Mihin nykyisestä voi enää parantaa? Samalla korot kolisevat edelleen ylöspäin. Pahin inflaatio- ja korkoshokki on osakkeille jo ok, mutta jos jokin meneekin pieleen osakkeilla ei ole nollakorkojen turvapatjaa allaan.
Varttien otsikkorykelmästä voi aistia tunnelmaa ja ajatuksia syksyllä 2022.
Vastoin viime syksyn härkäisiä kommenttejani, Helsingin pörssi on valahtanut alle syksyn pohjien. Mikä on juurikin tehnyt tilanteesta mielenkiintoisen kotivesillä. Ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan (myös naapurimaa Ruotsi voi olla mielenkiintoinen kun siellä talous kosahtaa kiinteistömarkkinan mukana). Tämä ei sano sitä, etteikö maailmantalouden vedosta tahtinsa saava Hesan pörssi voisi kolista lisää alas, mutta 5+ vuoden säteellä sellaiset perusturvalliset osakepoiminnat tuskin on huonoja (kotipörssistä löytyy nykyään paljon alkuvaiheen yhtiöitä joilla ei ole edes tuotetta kaupallistettuna joten riskiähän saa niin paljon kuin haluaa ).
Pidemmän aikavälin teemat, kuten länsimaissa infran rakentaminen ja lmastonmuutoksen torjuminen ovat juuri eurooppalaisten fyysisten bisnesten leipälaji ja nuo ajurit eivät ole muuttuneet.
Itseäni on vähän mietityttänyt ajatus, josko tuo jenkkitalouskin vähän kompastelisi ja samalla korot on korkealla saisiko osakkeita vuoden sisään oikein kunnon alennuksin. Usein tällaisessa odottelussa jää kylläkin nuolemaan näppejään.
Lisäys: kaiken kaikkiaan henk.koht. olen sitä mieltä että nyt on hyvä aika sijoittaa Helsingin pörssiin ja olen iloinen jos tulee vieläkin parempi tilaisuus sijoittaa Helsingin pörssiin.
Tää on vahva signaali jonkinlaisesta syklin pohja-alueesta, kun kurssihuipuissa pitkäjänteiset makron täysin huomiotta jättäneet sijoittajat muuttuvatkin yliherkäksi makrolle ja alkavat puhua pörssin ajoittamisesta
Jengi luonnollisesti siirtää salkkuaan Yhdysvaltojen markkinoille kun sieltä on alkuvuonna saatu isoja tuottoja, mutta tuotto-odotusmielessä kotimaassa ja erityisesti muissa Pohjoismaisissa valtioissa on käynnissä historiallinen ostopaikka keskivertosijoittajalle.
Vaikka asiat voivat tietysti aina mennä huonompaan suuntaan, niin sitä pahaa mieltä on jo ladattu sen verta paljon kursseihin, että todennäköisesti tilanne menee kohti parempaan huomista. Jos pelottaa omistaa P/E 13 firmaa, niin etsii sitten vaikka jonkun P/E 7 tai P/E 5 -yhtiön jotta saa tarpeeksi turvamarginaalia. Muun muassa öljysektorilla on nykyhinnoilla saatavilla forward P/E 2,5 firmoja, joten aikamoista asymmetristä tuottoa on sijoittajalle tarjolla, jos maailma ei tästä vielä lisää romahda
Uutta dataa tilastokeskukselta kuluttajaluottamuksesta ja ostoaikeista
"Aikeita käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan seuraavan vuoden aikana oli kuluttajilla elokuussa yhä hyvin niukalti. Ostoaikeissa ei juuri ilmennyt muutosta heinäkuuhun eikä vuodentakaisiin verrattuna. Elokuussa 9 % kuluttajista ennakoi lisäävänsä ja 45 % aikoi vähentää rahankäyttöään kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana.
Auton ostoa vuoden kuluessa suunniteltiin elokuussa hieman vähemmän kuin normaalisti. Asunnon ostoaikeiden määrä laski selvästi pitkän ajan keskitason alle – aikeita oli suunnilleen yhtä vähän kuin vuonna 2016 tai yli kaksi vuosikymmentä sitten. Lisäksi kodin peruskorjaamista harkitsi elokuussa tavanomaista harvempi kuluttaja.
Elokuussa 13 % kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa henkilöauton vuoden sisällä. Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi enää vain 10 % kuluttajista. Kuluttajista vain 14 % suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana."
Itsekin olen vähän ihmetellyt sitä, että nyt pitäisi lähteä maailmalle erityisesti jenkkilään sijoittamaan kalliiseen pörssiin ottaen huomioon epävarmuudet mm. FED:in suunnassa. Esim. Nordean Antti Saari suositteli tämän suuntaista. Myös Frankfurtin hinnat koholla.
Halpalaarissa on Hgin lisäksi Tukholma, jossa erityisesti pienyhtiöt ovat laajamittaisesti tupakantumppi-osastossa. Jos ei pelkää kumivaluutaksi muuttunutta kruunua, sieltä saattaisi tehdä löytöjä.
Jukka Oksaharju julkaisi juuri teesinsä ajankohtaiseen markkinatilanteeseen: katso yhtiön sijoitetun pääoman tuottoa, PE-lukua sekä pitkän ajan näkymiä ja iske näiden pohjalta.
“Tilanteen merkityksestä kertoo jotain se, että rakentamisen osuus oli viimeksi yhtä suuri kasinovuosien jälkimainingeissa ja suuren pankkikriisin kynnyksellä vuonna 1991”
Artikkelista: Aktia - Rakentaminen Suomessa on pahassa ristivedossa - olemmeko rakentaneet itsellemme korttitaloa?
Haistellaa hyvät ystävät tätä sentimenttiä Inderesin foorumillakin. Jatkuvasti vitsaillaan joka puolella kurssilaskuista sekä pölhexistä ja moni aiemmin aktiivinen nimimerkki on lopettanut kirjoittelun. Mainittakoon anekdoottina, että @Astrix vaihtoi omistamis-bloginsa aiheeksi kuntoilun ja maanpuolustuksen, eikä jaksa enää etsiä uusia osakkeita. Firmat ovat antaneet rutkasti negatiivisia tulosvaroituksia ja männävuosien ikikasvajatkin ovat pettäneet paljon hehkutetuista kilpailueduista huolimatta. Jengi on kuin maansa myynyt ja miettii että miksi sijoittaminen ei onnistu ja salkku laskee päivästä toiseen. Kukaan ei enää puhu siitä miten tehdä lisää rahaa tai avaa uusia ketjuja mielenkiintoisista pienyhtiöistä, vaan tuijotetaan pörssiavausta kynsiä purren ja rukoillaan, että kurssit eivät jatkaisi tasaisen hidasta laskuaan.
Näin lamaantunutta yleissentimenttiä oli mielestäni viimeksi aistittavissa joskus vuosina 2010-2014, kun sijoittajat menettivät uskonsa, että osakkeilla voi vaurastua ja kaikki pelasivat puolustuspeliä juuri kun oli paras hetki ostaa kasvuosakkeita. Nyt on niin koreasti pöytä katettu erilaisilla osakeherkuilla, että tämän pitäisi olla sitä kaikista aktiivisinta aikaa niiden seuraavien Revenioitten ahmaisemiselle salkkuun. Kun nyrkkeilykehässä tulee turpaan, niin pitää laittaa jalat liikkeelle ja etsiä jotain kulmaa saada omaa hyökkäystä käyntiin. Olette katsoneet Tuntemattoman Sotilaan joka vuosi telkkarista, joten sieltä olisi jo pitänyt jäädä muistiin tuttu käsky: ”Ei saa jäädä tuleen makaamaan”. Nyt ei ole oikea aika myydä ja passivoitua, vaan ostaa ja aktivoitua!
Näin pitkässä laskusuhdanteessa (Helsingin) se suurin ongelma on kassa, se on yleensä käytetty jo suurimmalta osin kun pahin lasku on vielä edessäpäin.
Hyvä nosto ja samoja ajatuksia täällä. Kommentoin juuri viime viikolla Viljakaisen Antille matkalla toimistolle Rauten tilaisuudesta, miten pörssissä on tuollaiset 2010–2014 fibat: talousympäristö on surkea (Euroopassa), yhtiöiden suoriutuminen on kädenlämpöistä, arvostuskertoimet ovat kohtuullisia (P/E 10x monella näköpiirissä), ennusteita on poljettu alaspäin jne.
Lisäys: toki korko- ja inflaatioympäristö on “vähän” erilainen.
Suomea on kyllä rakennettu 2000-luvulla oikein kunnolla. PK-seudun ja Tampereen kehityksen voi jo empiirisestikin havaita. Paljon puhutaan ja naureskellaan Kiinan talouden riippuvuudesta rakentamiseen tajuamatta, että samankaltainen ongelma on myös meillä. Rakennuskantamme ei tosin ole yhtä velkaantunut. Sinänsä on pakkokin ollut rakentaa, kun väki haluaa kaupunkiin. Suomen kaltaisessa pienessä maassa tällainen urakka näkyy väistämättä myös BKT:ssa. Samaan aikaan kuitenkin syrjäseutujen kiinteistöt ovat menettäneet arvonsa ja varallisuus on tietyssä mielessä kadonnut taivaan tuuliin. Suomalaiset ovat aina ajatelleet, että seinät ovat hyvä ja turvallinen sijoitus. Toisin sanoen tätä riippuvuutta rakentamisesta pahentaa tämäkin puoli. Osa suomalaisista saa perinnöksi arvottoman asunnon, jota ei saa myytyä, mutta verot pitää maksaa. Itse olen suuresti yllättynyt, jos Suomen talous jatkaa edes nähdyllä nollakasvulla 2020-luvun.
Tämä on niin totta ja osittain omakohtaistakin. Lisäksi usein noihin kohteisiin liittyy vielä peruskorjaustarpeet, jos pankit suostuu osallistumaan lainoitukseen (harvassa tämänkaltaisessa taloyhtiössä asuu rikasta porukkaa, jolla on käteistä saatavilla) ja yhtiövastikkeetkin pitää maksaa (joihin kohdistuu nousupaineita). Veikkaan, että lähes kaikilla on näitä tarinoita kerrottavaksi. Tähän lisättynä vielä sitten muutama omistaja, jolla ei ole varaa enää maksaa yhtiövastikkeita, niin onhan siinä perintöä kerrakseen.
Jatkan vähän vielä aamuista viestitulvaa ennen muihin töihin siirtymistä. Sanokaa jos nämä menee ihan mölinäksi ilman riittävää substanssia.
Vaikka olen itsekin Hesa bulli ja pidän tätä hyvänä ympäristönä kasata salkkuun arvoa luovia yhtiöitä kotipörssistä, voi arvostuksia miettiä myös kriittiseltä kulmalta.
Euroopan ympäristö muistuttaa vähän stagflaatiota: korkea ja sitkeä inflaatio vaikka talous ei kasva (tai siis kasvaa nimellisesti mutta hyvinvointia ei luoda kun reaalinen BKT ei muutu tai laskee).
Täten yhtiöiden tuloskasvu jää vaatimattomaksi, etenkin kulut paisuvat inflaation mukana. Onko iloa 5 % tuloskasvusta, jos inflaatio on 6 %?
Sitten korot. Täällä riskitön korko eli Saksan kymppivuotinen on n. 2,5 %. Humautetaan siihen päälle 6 % riskipreemio (Hesalle ihan realistinen, historiallinen reaalituotto ollut 5,5 % jne.) niin tuottovaade olisi 8,5 %.
Staattiselle firmalle hyväksytty P/E-luku mutkat suoraksi vetäen olisi siis 1 / 0,085 =12x. Helsingin pörssin eteenpäin katsova P/E-kerroin taitaa olla nyt 12,5x. Toki tulokset kasvaa pitkässä juoksussa, mutta alennus ei olekaan niin iso mörnijäpörssille kuin aluksi ajattelee.
Sitten vielä pointti mitä entinen nimimerkki Yhä musa soi (mikä onkaan nykyinen nimimerkki? ) usein toisti eli kannattavuus.
Hesan P/B on jotain 1,7-1,8x maastossa. Täten voimme juontaa nykyisestä P/E:stä noin 14 % ROE:n. Historiallisesti tuo on muistaakseni ollut vähän laimeampaa tasoa. Jos kannattavuudet siis vähän viilautuvat vaikeassa ympäristössä, voi tuloksissa olla edelleen rakenteellista ilmaa.
Rakennuskanta ei varmaankaan ole yhtä velkaantunut, mutta noissa ongelmiin ajautuneissa kunnissa muhii ongelmavelkoja koska velkarahallahan ne ovat tiestöt, kunnallistekniikan, koulut yms. rakentaneet ja maksajat häipyy.
Kuntia ei kai päästetä konkurssiin vaan ne pakkoliitetään vauraampaan kuntaan ja velat siirtyy mukana?
Onhan se näinkin, mutta kyllä tässäkin ympäristössä pörssistä varmasti löytyy niitä hyviäkin yhtiöitä, jotka kasvavat ja tuottavat omistajilleen arvoa tulevina vuosina ja jopa tässä maailman tilassa. Jos nämä tällaisetkin firmat on arvostettu markkinan mukana 10-12x P/E:llä niin hankala on olla olematta bull. Se jää tietenkin jokaisen sijoittajan itsensä hahmoteltavaksi, että mitkä tällaisia firmoja sitten ovat.
Tästä 100% samaa mieltä. Jos pari vuotta sitten oli euforiset fiilikset ja siten huono aika ostaa osakkeita, niin nyt on kyllä niin ankeaa että aivan varmasti aletaan olla lähellä pohjia. Indeksitasolla ei välttämättä lähdetä ylöspäin isosti, mutta en jaksa uskoa että paljon laskettaisiinkaan. Pikemminkin ajattelen itse niin, että markkinat ovat siirtyneet uuteen aikaan, jossa tuottamattomat tursakkeet ja muutenkin huonot yhtiöt tulevat vielä pulkkailemaan ja ne oikeasti hyvät yhtiöt punnitaan. Eli markkinoilla jyvät erottuvat nyt akanoista. Tämä siksi, että pohjimmiltaan sijoittamisella on yksinkertaisesti tarkoitus tehdä rahaa ja markkinoille on pitkästä aikaa tullut ymmärrys siitä, että ne “Mega-Höpön-Löpö isot puheet ja kroonisesti -200€ eps” -firmat ei sitä tee. Mielestäni tämä on ihan terve havainto ja 2020-2021 olikin ihan ihme aikaa kun kaiken maailman roskafirmoilla sai tuottoja. Nyt pärjää kun ostaa laatua. Eli voisi ajatella että ihan terveestä muutoksesta markkinoilla kyse.
Näin tietenkin mitään mistään tietämättömän puliveivarin näkökulmasta. Noh, jotta en olisi liian vaatimaton niin korjataan että valistuneen puliveivarin näkökulmasta.
Hyvä nosto Ekalta. Tässä ajassa on kieltämättä jotain samaa fiilistä. Suomen ja Euroopan tulevaisuus nähdään monissa markkinakommenteissa hankalana. Heikkoa pörssikehitystä on takana etenkin suomessa jo useampana vuonna ja pelätään talouden heikentyvän edelleen. Samaan aikaan omxh osakkeet ovat pitkän trendin tasoa halvempia. Kuitenkin moni sijoittaja pohtii, onko kyseessä osittain silmänlume, jos tulokset taantuvat. Pohdintoja, että sinänsä kohtuullisen hintaisilla osakkeilla on vielä varaa selvästi halventua. Sijoittajat ovat aika varautuneita.
Mutta ei se tarkoita sitä etteikö kannata vähän ennakoida mitä kulman takaa mahdollisesti ilmestyy.
) usein toisti eli kannattavuus.