Itänaapurissa on esimerkki miten muilla ulkopolitiikaksi mielletty on myös vahvasti sisäpolitiikkaa jos jokainen pohjalta valtionjohtoon voi tulla syödyksi. Kun järki, ihmisarvo tai sivistys ovat talouden tavoin suurimman mahdin alaisia mielipidekysymyksiä, ei järjen tai talouden varaan voi liiaksi tuudittautua.
(Anteeksi politiikka, mutta Taiwanin talousvaikutuksen kohdalla koen relevantiksi)
Kovin yksi virhe aiheuttaa päänsärkyä. Jos povataan härkämarkkinaa, niin varmaan häräksi on kääntynyt.
Sven on yksi monista finanssialan tekijöistä. Meriitit saat arvioida itse. Minä luen vain monien ihmisten analyysejä ja teen omat päätelmät itse esitetyn datan perusteella, en niinkään meriittien.
Pika vilkaisulla näyttää että pohjat olisi saavutettu 9/2023? Pitäisikö nyt odottaa osakeostojen kans että nousee kunnolla vai ostella kun ei vielä näy niiden hinnoissa
“At the same time, services inflation cooled to 3.4% from 3.9% in October. Core inflation, excluding volatile items such as food and energy, also decreased to 3.8% in November, reaching its lowest point since August 2022.”
Lisäys: Toki jos inflaatio häviää kuin tuhka tuuleen hetkessä se voi kertoa nopeasti heikentyvästä taloudesta. @Marianne_Palmu raportoikin taas heikkoa lainausdataa euroalueella Aamarissa.
Kuten @Jukka7 uumoili yllä ja itse nostin eilen Vartissa (kts. kuvaaja aiemmin ketjussa), indikaattorit näyttävät alustavia pohjaamisen merkkejä. Nuo sentimenttilukemat eivät ole heikentyneet moneen kuukauteen. Ostopäällikköindeksit, mitä nostin Vartissa, ovat myös kolisseet samoilla tasoilla.
Ei tämä sano etteikö tämä voisi ollakin vain tasanne ennen uutta jyrkännettä mutta tilanteen lisäheikentyminen ei ole niin saletti, sanoisin.
Huomenta kaikille! Tein tänään makrokatsauksen taas lempiaiheestani, eli keskuspankkien sanomisista. Blommalta löytyi mielenkiintoiset kuvaajat, joissa EKP:n neuvoston ja Fedin avomarkkinakomitean puheet on koottu haukka-kyyhky-akselille. Hyvä uutinen on, että haukkamaisuus on hälvennyt keskuspankkiirien puheissa. Mielenkiintoinen huomio sekin, että ainakin aikaisemmin puheet ovat olleen haukkamaisuuteen kallistuneita ja kääntyneet kyyhkypuolelle vasta, kun korkoja ollaan lähdetty laskemaan.
Ja BKT laski 0,9 % heinä-syyskuussa. Euroalueella pysyi ennallaan. Ohjauskorko 4 prosentissa. Joskus tuntuu, että tuo EKP:n rahapolitiikan linjaus ei ihan edusta parasta vaihtoehtoa Suomen kannalta. Vaikeapa tälle on mitään tietysti tehdä kun yhteisvaluutassa ollaan. Aina löytyy hyviä ja huonoja puolia. Mutta kyllähän euroalueella pitäisi saada korot laskuun ja äkkiä.
En olisi yhtään yllättynyt, jos jo joulukuun kokouksessa EKP laskisi ohjauskorkoa. Tosin tuskin korkoja lasketaan vielä joulukuun kokouksessa, mutta kyllä se on mahdollista. Vain kahden euromaan kohdalla ennakoidaan, että marraskuussa hinnat nousee kuukausitasolla. Täytyy kuitenkin muistaa, että ohjauskoron muutokset eivät välity välittömästi realitalouteen, jolloin keskuspankkien tulee ennakoida inflaation liikkeitä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että inflaatio laskee erittäin nopeasti kuukaudesta toiseen ja jos toimia ei tehdä, niin pian deflaatio kolkuttelee ovea.
Hienoa olla näin bullerona asiantuntijakonseksukseen nähden enemmän oikeassa siitä tulevasta korkokehityksestä. Olen ollut koko ajan sitä mieltä, että korot tulevat nopeammin ja tehokkaammin alas suhteessa sihen mitä pankkien sedät ja tädit meille kerta toisensa jälkeen ovat yrittäneet viestiä. Erityisesti euroalueella näin on pakko tapahtua ja viimeaikaiset FED:nkin puheet ovat kääntyneet kyyhkyilympään suuntaan.
Tämä tarkoittaa pienyhtiöille kovaa rallia. Saa käyttää, mutta ei ole pakko. Mistään en tiedä minäkään mitään, vaikka joskus erehdyn luulemaan niin. Asiantuntijoidenkin arvioihin kannattaa suhtautua kriittisesti - ihan vain referenssienkin perusteella.
Vielä on tekijöitä jäljellä jotka saattaa pienen takatalven tehdä. Sekä niitä pitkän aikavälin trendejä kuten demografiset tekijät, mutta myös lyhyen tähtäimen osalta esim. energian hinnat on jatkuvassa spekulaatiossa.
Epäilen itse ettei tarvitse odottaa loppukesään asti. Deflaation ja taantuman yhdistelmä tulisi välttää, joten koronlaskuilla taitaa olla jo kiire. Riski kasvaa että kiristystoimet olivat liian nopeat ja jyrkät.
Jep. 12 kk inflaatio on aika jälkijättöinen mittari. Kuukausitasolla ollaan jo deflaatiossa mutta 12 kk tasolla yli 2% inflaatio tavoitteen melkein joka maassa. Maalaisjärkeiltynä minustakin koronlaskulle saattaa tulla kiire, jos deflaatio halutaan välttää, koska koronmuutosten vaikutusta talouteen joudutaan jälleen kerran odottamaan. Systeemi on vähän kuin autolla ajaminen, joka reagoi ratin kääntämiseen tuskallisen hitaasti. Riskinä on että auto heittelehtii puolelta toiselle, kun epätoivoinen kuski ei saa autoa hallintaan väännellessään rattia ääriasentoihin.
Jos tulkitsin oikein, niin pohjainflaatiokin on jo pakkasella kuukausitasolla.
Tätä @Jukka_Lepikko:n mainitsemaa asiaa vähän muutkin olivat ihmetelleet.
(Twiitit ei aukea, joten otin kuvakaappaukset, Lepikön uudessa tviitissä hän on lainannut omaa tviittiään, joka tuli kahdessa osassa, toinen puolisko vähän isommalla )