Liittyy CPI aiheeseen… Josta Lepikkö kirjoitti… Taitaa muutenkin laahata tuo OER 6-12kk mikäli oikein olen asiaa ymmärtänyt. Ja OER on täysin hypoteettinen mittari muutenkin…
Owners' Equivalent Rent (OER): Definition and Relationship to CPI ← käsittämätön tapa määritellä kyselyllä tätä asiaa…
Vielä yksi artikkeli tästä vääristelystä:
Kuinkas lagaavaa tuo shelter on ja pitäisikö sen mielestäsi “korjaantua” jossain kohtaa? Tätä on varmaan TC:ssä käsitelty, mutta ei muistu mieleen mikä oli lopputulema.
Miksi mielestäsi FED kuitenkin seuraa tuota shelterin sisältävää lukua, jos se lagaa noin pahasti (tai ei muuten toimi)? 
Tästä näkyy useampaa mielipidettä, mutta voi puhua 12kk aikajänteestä. (6-12kk tai 9-12kk)
Shelterin viive näyttäisi olevan yli 12kk. Tosin sen metodologia on niin kyseenalainen, että alan jo kyseenalaistamaan “korjautuuko” se toiseen suuntaan ollenkaan. Esim. sen toinen komponentti OER, owners equivalent rent ei perustu dataan, vaan kyselytutkimukseen omistusasujilta (“Kuinka paljon uskoisit saavasi vuokraa asunnosta, jossa asut ja jonka omistat?” - vaikka et olekaan vuokraamassa sitä).
Kyllä Fedissäkin tiedostetaan se, että vuokrat eivät ole nousseet viimeisen vuoden aikana. Tässä sanasta sanaan mitä Powell sanoi edellisessä lehdistötilaisuudessa:
Fed edelleen näyttää uskovan, että shelter luvut korjaantuvat inflaatioraporttiin… jollain aikavälillä.
Ja kun he selvästi tiedostavat, ettei shelter-luku ole kurantti, niin varmaankin osaavat myös katsoa dataa ilman sitä.
Tässä shelter asiassa minua hieman häiritsee henkilökohtaisesti, että asia vaikuttaa varsin selvältä. Silti täytyy muistaa, että FEDissä sisääntulevaa dataa pureskelee joku 400 taloustieteen tohtoria(Campell Harveyn haastattelusta napattu nippeliluku). Onko tässä inflaatio keississä nyt joku kulma mitä ei osata huomioida, kun kimpassa ihmetellään mitä he touhuavat?
Mun mielestä Fed on osannut katsoa shelter-lukujen ohi jo jonkin aikaa. Muuten eivät olisi uskaltaneet sanoa jo joulukuussa, että vuonna 2024 tullaan korkoja laskemaan kolme kertaa (joulukuun dot plot).
Ja mikä on tämä palvelut pl. asuminen mistä pitäisi olla huolissaaan? Sinnehän jää vain “transportation sercives” joka tikittääkin vahvasti nousevaa lukua, mutta senkin paino on kokonaisinflaatiosta 5,8% sekä “Medical care services” joka ei nouse. Miksi tuosta transportation servicesistä pitäisi olla niin huolissaan? Kuljetukset ja lentoliput jne?
Itse asiassa lentolippujen ja muiden kuljetusten hinnat ovat laskeneet viime vuodesta.
Palveluissa löytyy yksi rivi, jonka megakasvu saa koko palveluinflaation näyttämään korkealta ja vaikuttaa merkittävästi jopa CPI-lukuun.
Se on autojen vakuutusmaksut, jotka ovat nousseet 20,6 % vuodessa. Tuo yksittäinen rivi nostaa koko 3,2 % CPI vuosi-inflaatiota 0,52 % verran. Ja selittää merkittävän osan “palveluinflaatiosta”.
Nyt kun tätä ynnäilee CPI:n kontribuutioiden kautta, niin shelter tuo vuosilukuun 2,01 % ja autojen vakuutusmaksut 0,52 %. Kun virallinen CPI oli 3,15 %, niin kaikkien muiden kuin em. kategorioiden kontribuutioksi jää ainoastaan 0,62 %.
Ja mikä nostaa autojen vakuutusmaksuja? Kenties siirtymä sähköautoihin sekä yleinen kehitys jossa autoista tehdään enemmän ja enemmän tietokonepohjaisia “mustia laatikoita” joiden korjaaminen on vaikeampaa ilman Virallista Huoltoa joka sitten voi pyytää preemiota palveluistaan kun kukaan ei voi kilpailla kun softat pidetään piilossa… joku ne korjauskulut aina maksaa vaikka kuinka “vakuutus korvaa”.
@Tuomas_Tuominen ja @Jukka_Lepikko ovat keksineet huolenaiheita… 
Jenkkien työmarkkina on kannatellut taloutta ja siten myös osakemarkkinoita viimeisen parin vuoden ajan, mutta sieltäkin alkaa kuulua pieniä rasahduksia, joista kannattaa olla jossain määrin huolissaan. Jukka Lepikkö ja Tuomas Tuominen luovat jälleen katsauksen markkinaan ja kertovat viimeisimmistä liikkeistä omissa salkuissaan.
Aiheet: 0:00 Intro 1:41 Markkinakatsaus 19:38 Pörssit nyt 26:06 Kurkistus salkkuihin
Huomenta ketjuun!
Elämme todella mielenkiintoisia aikoja demografisen kehityksen suhteen. Japanin taloudesta nimittäin povattiin harmaantuvan talouden edelläkävijää, mutta nyt näyttää tyystin toiselta sen vaikutusten suhteen. Pohjainflaatio pauhaa 4 %:n paikkeilla, velkakirjakorot ovat nousseet ja keskuspankki aikoo poistua nollakorkoympäristöstä, jossa se on jumittanut vuodesta 2016 lähtien! Japanin keskuspankin pääjohtaja kertoi joulukuussa laajalti siteeratussa puheessaan, että deflatorinen demografia voikin olla reflatorista. Tämä tarkoittaisi korkeampaa inflaatiota ja korkeampia korkoja myös muualle. Tässä muutama kuvio havainnollistukseksi, lisää makroartikkelissa.
Giánnis Stournáras, joka on sekä taloustieteen professori että Kreikan keskuspankin pääjohtaja, tykittää nyt melko kovaa. Otsikoita pukkaa vauhdilla ulos.
https://x.com/LiveSquawk/status/1768179435818082485?s=20
ECB’s Stournaras: Have To Cut Rates Twice Before Summer Break
- Four Interest Cuts In 2024 Seem Reasonable
- Don’t Buy Argument That ECB Can’t Cut Before Fed
- Monetary Policy Must Not Become Too Restrictive
Hetkonen 4 koronlaskua, eli 100 korkopisteen laskut, taitavat olla markkinaodotuksissa tälle vuodelle - eli itse asiassa kommentointi ei olekaan mitenkään tykittämistä - ehkäpä kyyhkysmäistä, kuitenkin.
Nyt niitä koronlaskuja!
US PPI MoM Actual 0.6% (Forecast 0.3%, Previous 0.3%)
US Core PPI YoY Actual 2% (Forecast 1.9%, Previous 2.0%)
US Core PPI MoM Actual 0.3% (Forecast 0.2%, Previous 0.5%)
US Initial Jobless Claims Actual 209k (Forecast 218k, Previous 217k, Revised 210k)
Ja hyödykkeet näyttävät pohjanneen (Kiinan kanssa):
En ymmärrä alkuunkaan tätä logiikkaa jonka mukaan Euroopassa ei pitäisi laskea korkoja, koska Jenkeistä ei tule niin paskoja talouslukuja kuin Euroopasta, vaikka kaikki näkee, että Euroopasta on tullut jo hyvin pitkään ja säännöllisesti todella paskoja talouslukuja, etenkin maanosan merkittävimmästä taloudesta eli Saksasta. Eli tämän ajattelun mukaan EKP:n ei siis pitäisi yrittää kohentaa Euroopan talouskehitystä ja perusteluna on se, että Jenkeillä ei mene yhtä synkästi kuin meillä.
Eikö EKP ole vastuussa Euroopan talouskehityksestä eikä Jenkkien talouskehityksestä. Fed huolehtikoon ja hoitakoon sikäläiseen (Jenkkien) talouskuvaan sopivan korkotason ja EKP vastaavasti Eurooppaan
Jos EKP laskee korkoja ennen FEDiä, niin pääomat virtaavat Jenkkeihin korkeampien korkojen houkuttelemana ja Euro heikkenee. Euron heikentyminen nostaa tuontitavaran hintoja ja siten kiihdyttää inflaatiota. EKP:n mandaatti liittyy pelkästään nflaation kurissa pitämiseen.
Näinhän sen pitäisi olla, mutta taitavat EKP:lla liikaa pelätä Euron arvonlaskua ja sen vaikutuksia.
Joidenkin mielestä vaikutus Euroopalle voisi kuitenkin olla nettopositiivinen; valuuttamarkkinat eivät välttämättä edes rankaisisi Euroa odotetulla tavalla, jos koronlaskuilla saataisiin talousalueelle hieman eloa.
Ok, mutta eihän Jenkeistä Eurooppaan suuntautuvan tuontitavaran volyymi ole mikään vakio, eiköniin? Tarkoitan sitä, että jos euro suhteessa dollariin heikkenee merkittävästi, niin voisi ajatella, että myös Euroopan tuontihalukkuus Jenkeistä myös heikkenee koska tuonti sieltä muuttuu Euroopan näkökulmasta kalliimmaksi ja sitä kautta Jenkit olisivat jossain määrin pakotettuja laskemaan vientiartikkeliensa hintoja, jotta kauppa kävisi yhtä vilkkaana kuin ennen Euroopan koronlaskuja ja euron heikentymistä? Vai onko koko Euroopan kysyntä Jenkeistä täysin joustamatonta, vaikka valuuttakurssimuutokset tekisi ostamisen sieltä epäedullista puuhaa Euroopan näkökulmasta?
Tämä siis hieman vastakkaisena näkemyksenä tuosta väitteestä, että euron heikentyminen suhteessa dollariin nostaisi automaattisesti tuonnin kautta inflaatiota.
Ota huomioon että esim. kaikki raaka-aineet hinnoitellaan dollareissa.
Tässä on Henri Huovisen kiinnostava tviitti EKP:n haukoista ja kyyhkyistä.
Välimäki on keskellä, kuten kuulemma Rehnkin oli Henrin mukaan aikanaan.
https://twitter.com/HenriHuovinen2/status/1768301105769845146
Hirveän helppoa on kyllä kaikkien huudella miten FED ja EKP toimii väärin, mutta ainakin minun silmään ovat onnistuneet luovimaan ihan käsittämättömän hyvin nämä edelliset vuodet.
Toki kriiseistä on helppo sanoa jälkikäteen mitä mokattiin, mutta keskuspankkien kritisoijia (ja hyperinflaation ja deflaation huutelijoita) riitti silloinkin, kun aihe ei kiinnostanut juuri ketään. Esim. About vuosina 2009-2019.
Valtiot ehkä on fiskaalipolitiikallaan pelanneet aina juuri toiseen suuntaan kuin on tarvis (lisää vajeita kun inflaatio jyllää ja deflaation uhatessa olisi ehkä pitänyt kuluttaa enemmän…).
Ja huom. Itse en ole tällaisen keskusjohtoisen keskuspankkipolitiikan kannattaja, mutta en vaan voi silti kiistää, etteivätkö nuo keskuspankkiirit jotain näyttäisi asioista ymmärtävän 
