Silloin se voi olla myöhäistä jo.
Jos mitään viitteitä ylikuumenemisesta ei ole ja inflaatio laskee, miksei sitä voisi laskea korkoja lähemmäs vaikka 2,5%. Turha sitä taantumaakaan on ehdoin tahdoin ottaa. Olisihan se kiva olla aina elämättä boom and bust:ia uudelleen, jos pystyisi pidempään elämään tasapainoisemmassa tilanteessa korkojen ja talouden osalta.
Jep.
Tässä on työttömyysaste ja Fedin efektiivinen ohjauskorko. Yleensä ohjauskoronlaskut alkavat, kun työttömyys on jo lähtenyt nousuun.
Inflaation väistyessä keskuspankki joutuu olemaan tarkkana, ettei se pääse yllättämään heti uudelleen.
Fedin ohjauskorko ei muutenkaan ole taloutta ainoa ohjaava voima. Se vaikuttaa pankkien lainaamiseen. Mutta pitkät korot määräytyvät markkinalla, ja ne heijastuvat myös asuntolainoihin yms. pitkiin lainoihin.
Korkojen lisäksi Fed on jo “piiloelvyttänyt” taloutta 1,5 vuotta likviditeettitilanteen kohentuessa. Koronlaskut jos tulisi vielä päälle niin johan nyt hemmotellaan. 
Japanin keskuspankki (BOJ) ilmoitti ettei se ole ostanut pörssinoteerattuja rahastoja, mikä tarkoittanee sitä, että BOJ ei koe osakemarkkinoiden tukemista niin tärkeäksi. 
Japanissa on kauan kokeiltu negatiivisia korkoja ja elvytysohjelmia, mutta se on alkanut hiljalleen tuottaa tulosta.
Japani ei ole tämän päivän tietojen mukaan taantumassa ja jeni on noussut voimakkaasti viime viikolla.
The BOJ’s absence from the stock market on Monday was “not a direct message” about other policy settings said Takayuki Miyajima, senior economist at Sony Financial Group.
“But this indicates that the BOJ has recognised a change in the environment, as seen in rising wages and prices, We can say a policy shift is imminent.”
https://www.reuters.com/technology/bank-japan-makes-no-etf-purchases-despite-topix-slump-2024-03-11/
Tässä on vielä tviitti liittyen Japaniin ja sen negatiivisiin korkoihin:
Korkokäyrä inversion löytäjän Harvey Campbellin pitkä haastattelu. Hänellä on vahvoja näkemyksiä, mutta argumentoi ne mielestäni selkeästi ilman sen kummempaa ylimielisyyttä:
Pääpointit pitkästä haastattelusta:
Tuossa Vernerin kuvaajassa näkyy hyvin, kuinka korkoja lasketaan lähes joka kerta vasta silloin, kun talous on jo vajonnut taantumaan. Siis aivan liian myöhään.
Jos Fed haluaa toimia mandaattinsa mukaisesti (täystyöllisyys) eikä aiheuttaa taantumaa, korkoja pitää laskea ennen kuin työmarkkina pehmenee ja talous vajoaa taantumaan. Korkojen laskuilla on myös pitkä viive, eli ne eivät vaikuta heti. Siten ei voida odottaa tilannetta, jossa työmarkkina on jo pettämässä alta.
Korkojen rauhallinen lasku esim. 4,50 % tasolle ei tarkoita rahapolitiikan kääntämistä elvyttäväksi. Se on vain vähemmän kiristävää. Mikä on täysin perusteltua tilanteessa, jossa inflaatio-ongelma (>5% inflaatio) on pitkällä peruutuspeilissä.
Uusi inflaatioaalto vaikuttaa juuri nyt hyvin epätodennäköiseltä. Edellinen johtui historian suurimmasta rahavarannon kasvattamisesta, korona lockdowneista, tuotannon ja logistiikan pullonkauloista jne. Kaikki nämä ovat takanapäin.
Noin vuosi sitten kuumaan talousdataan reagoitiin pelkäämällä (kommentoimalla) sen aiheuttavan inflaatiopaineita. Q1’23 jenkki-inflaatio oli vielä yli 6 %. Samaan aikaan työmarkkina oli tulikuuma ja esim. helmikuussa uusia työpaikkoja raportoitiin yli 500k. Edes näin kuumat talousluvut eivät pitäneet inflaatiopaineita yllä saati nostaneet inflaatiota. Sen sijaan inflaatio laski nopeasti 3 prosenttiin kesällä 2023. Tämän jälkeen talousluvut ovat jatkaneet normalisoitumista tasoille, jossa ne eivät viimeisen 10 vuodenkaan aikana ole aiheuttaneet selviä inflaatiopaineita. Kuten ei aiheuttanut historiallisen vahva osakkeiden nousumarkkinakaan 2009-2019. Ennemminkin painittiin ongelmallisen matalan inflaation kanssa.
Nykyinen 3 % inflaatiotahti on muutenkin historiallisessa tarkastelussa täysin normaali. Ja etenkin tuon 1,5 vuoden takaisin inflaatiopiikin jälkeen täysin käypä taso. Enkä nyt jaksa edes pidemmän kaavan mukaan perustella, että todellisuudessa tuon CPI-hintakorin ryhmät eivät ole nousseet vuodessa, kuin alle 2 % (CPI less shelter 1,5% v/v).
Minusta ydinviesti Campbellin mukaan on, että taloustoimijat ovat osanneet ryhtyä tulkitsemaan negatiivista korkokäyrää riittävän aikaisin, minkä vuoksi sen vaikutus on laimentunut ja se voisi mahdollistaa Soft Landingin (esim. työvoimaa on vähennetty 5-10% hyvissä ajoin, mitä esim. teknofirmat on laajasti tehneet).
Ongelmaksi on kuitenkin muodostumassa US valtionhallinnon valtava velkaantuminen ja sen aiheuttamat tulevat korkeat korkomenot, joiden rahoittaminen ei ole helppoa (tästähän Gundblach on puhunut jo aikaisemmin). Pitäisi päästä tyyliin 5% kasvuun, joka vaatisi esim. AI:n ja uusien rahoitusmallien laajamittaista käyttöönottoa, tuottavasti. Ei muuten varmasti ollut sattumalta DeFi-kirja esillä.
Olin näköjään tunnin myöhässä näissä inflaatiolukujen seuraamisissa, kiitos USA:n kesäajan
Mutta kuten @Vodel1 tuohon äsken kirjoitti, niin hieman yli odotusten mentiin. Samalla saatiin vahvistus siihen, että tammikuun tahmeus ei ollut kertaluontoista vuodenvaihteen ympärillä tapahtunutta, vaan sama meno jatkui helmikuussa. Positiivista kuitenkin, että suuria yllätyksiä ylöspäin ei saatu ja tämä tuskin muuttaa suuresti korko-odotuksia.
Kun katsoo lukuja tarkemmin, niin samat teemat toistuvat kuin aikaisemmin. Energian hinta oli nyt positiivisella puolella (kk-muutos), mikä vaikutti päälukuihin. Asunisen kustannukset junnaavat vielä nousussa eikä palvelualoillakaan (pl. energia) nähty mitään suurta muutosta. Vuoden takaisesta palvelujen hinnat ovat nousseet edelleen +5,2 %. Ei tässä yhtäkään syytä ole ainakaan sille, että koronlaskuodotusten pitäisi aikaistua. Kirjoitan huomiseen makrokatsaukseen aiheesta lisää, nyt täytyy lähteä päiväkotireissulle
Eikö uudet USA luvut korosta asiaa, että EURO -alueen on tehtävä omat ratkaisut riippumatta USAn luvuista. USA on aivan eri kierroksilla talouden suhteen ja Eurooppa vajoaa kohti lamaa. Pitäisin varsin omituisena, jos Europäättäjät eivät ymmärrä, että nyt on toimittava itsenäisesti ja laskettava korkoja, jotta Euroaleen talous jotensakin pysyy kunnossa. Ei kai sitä vääjäämättä lamaa haluta tuijottamalla USAn päätöksiä. Mieluiten salamana huomenna koronlasku, jotta saataisiin talous nousujohteiseksi. Ei niin väliä, jos markkinat välillä yllätetään positiivisesti ja lyhyeksi myyjät hieman ottaa takkiin.
Eikös siinä ollut ongelmana se, että jos Euroopan korkoja lasketaan merkittävästi ja eri aikaan, heikkenee euro dollaria vastaan rajusti ja sitten vienti USA:han ei oikein vedä → vähemmän vientituloja → vähemmän rahaa.
Vientihän vetää Euroopasta USA:han sitä paremmin mitä heikompi euro on suhteessa dollariin.
Tuonti maksaa enemmän jos euro heikkenee, joka nostaa inflaatiota. Mutta mieluummin se kuin itse aiheutettu taantuma, jos multa kysytään.
Financial Times kirjoitteli USA:n inflaatiosta. Jutun ei pitäisi olla muurin takana.
Cornellin yliopiston professori Eswar Prasad on todennut, että nämä tuoreimmat inflaatioluvut tekevät Fedin työn entistä hankalammaksi. Hän pohtii, että inflaatio ja Fedin toimenpiteet siihen liittyen voisivat muuttaa pehmeän laskeutumisen skenaarion pieneksi stagflaatioksi.
“It’s surprising that we haven’t seen more of a negative reaction,” said Tim Murray at T Rowe Price, an asset manager. “This last mile of inflation — getting from 3 per cent to 2 per cent — is going to be really hard. Much harder than getting from 9 to 3 per cent.”
On kiintoisaa katsoa miten inflaatio erilaisiin pakollisiin menoeriin:
https://twitter.com/KobeissiLetter/status/1767567571262284192
@Jukka_Lepikko:kin on tiiviisti kertonut ajatuksistaan tuoreista inflaatioluvuista.
Re: jenkkien inflaatio. En ymmärrä miten jotkut edelleen ovat sitä mieltä, että korkoja olisi jo pitänyt jopa laskea. Jokaiseen kuumaan inflaatioprinttiin löydetään joku yksittäinen outous syypääksi, joten ei huolta. Mielestäni hyvä tilannekuva:
Edit: en osaa näköjään upottaa twiittejä, joten taiteillaan screenshoteilla.
Eikö ongelmaksi koronlaskuile tule siitä että euro heikene petrodollarin suhteen, minkä jälkeen alkaa uusi inflaatio kierre kun energian hinta kasvaa ja se alkaa hohkaamaan kaikkiin muihin hyödykkeisiin?
Tuntuu siltä että EKP pelkää enemmän uutta inflaatiota kuin taantumaa.
Onhan koron täysin oikea aikainen säätäminen tarkkaa hommaa kuin ripulin korjaaminen pieremällä. Sekä liian aikaisella tai myöhäisellä koron alentamisella tai nostamisella on negatiivisia vaikutuksia, mutta jäämällä ainoastaan ihmettelemään menee varmasti pieleen.
Tietenkin näin, koska EKP:llä ei ole työllisyystavoitetta (toisin kuin fedillä). Vaikka maapallo halkeaisi kahtia EKP:n toimien takia, niin EKP on hoitanut hommansa hyvin kunhan vaan inflaatio on 2% tietämillä ja euro ei hajoa.
Ei ole mitään yksittäistä kummallisuutta joka raportissa, vaan yksi ja sama shelter, joka pitää inflaatioluvun keinotekoisesti korkealla. Alta näkyy, kuinka ainoastaan shelter nostaa inflaation yli 2%.
Asuntojen hinnat eivät kuulu mitattavaan inflaatioon. Vuokrat kuuluvat ja ne ovat vuositasolla laskussa.
Tässä näkyy vielä miltä inflaatio näyttää vuositasolla, kun shelter korvataan markkinaehtoisilla vuokrilla (Apartment List, Zillow).
CPI on ollut nyt 9 kuukautta alle 2 %, Core CPI 7 kuukautta.
En oikein voi ymmärtää, miten joku löytää näistä luvuista inflaatio-ongelman kuukausi toisen perään.
