EKP tykkää puhua datariippuvuudesta ikään kuin nostaakseen oman toimintansa tasoa.
Todellisuudessa tässä tilanteessa data itsessään ei kerro mitään vaan sitä pitää tulkita. Kyse on EKP omasta tulkinnasta.
Sama data kertoo minulle, että ohjauskorkoa olisi pitänyt laskea tänään 0,5 %-yksiköllä. Olen myös datariippuvainen.
“Data-dependent” on oiva mantra, jolla haluttaneen painottaa, että päätöksien taustalla on kovaa faktaa eikä jotain höttö-tunnetta tai painostusaltista mielipidettä.
Yritinkin hätäisesti googlate, että mitkä ovat ECB:n “data”, josta ovat kertoneet olevansa “dependent”.
No en sitä vielä löytänyt, mutta ainakin havaitsin että tuo käyttämänsä data johtaa hyvinkin erilaisiin tuloksiin kuin mitä sitä käyttäessään päätyvät olettamaan.
Eipä ihme, onhan maailma ja EU-alue kovin monimutkainen konstruktio.
Suhteelliset poikkeamat “data-dependent” mukaisista tulevaisuuden arvioista ovat kuitenkin huomattavat.
Hetki sitten eli 6kk sitten = syyskuu 2023 arvioitiin, että 2024 inflaatio on 3,2%, nyt siis kerrottiin että 2,3%, eli 30% vähemmän.
Vastaavasti 2024 kasvuarvio on tippunut 40%, eli 1,0% → 0,6%
Syyskuu 2023 oli paitsi itselle sattumalta vastaan tullut kokous, samalla myös kokous jolloin toistaiseksi viimeinen koronnosto on toteutettu.
Ts, “Ich bin ein data-dependent” on lopulta monitulkintainen lähestymistapa kun sitä ei avata yksityiskohdissaan, ja kun se data näyttää tuottavan suhteellisesti isoja poikkeamia vs verrattain tuoreet arviot.
Jos data-riiippuvaisten käyttämä data ei ole vaihtunut, ja jos sen tulkintamekanismi ei ole valtavasti muuttunut voikin hyvin arvioida että korkoja joudutaan laskemaan sitten lopulta vähän vauhdikkaammin.
Haasteena näyttää olevan, että korkojen nosto leikkaa turhankin hyvin ihmisten ja teollisuuden investointihalut isosti, ja palveluiden käyttämiseen jääkin sitten ostovoimaa mukavasti jolloin hintanousujen inflatoorisen vaikutuksen tasaaantumista joutuu odottelemaan.
ECB:llä vaikutaa olevan haaste myös tuossa USA:ssa, Jenkkien dynamiikka luo jatkuvaa kasvua ja korkojen laskuja voi siirtää. Jos ECB alkaa korkoja nostelemaan, Euro heikentyy ja inflaatiopainetta alkaa hyökymään heikentyvän Euron myötä.
Ehkä surkastuvan EU:n ja inflaatioriskin kanssa voi pelata pokeria vielä seuraavan kokouksen (11.4.2024) yli, mutta kesäkuun 6 pv on vaikea ohittaa.
Syyskuu 2023 / 6 kk sitten
The September ECB staff macroeconomic projections for the euro area see average inflation at 5.6 per cent in 2023, 3.2 per cent in 2024 and 2.1 per cent in 2025. This is an upward revision for 2023 and 2024 and a downward revision for 2025.
expect the euro area economy to expand by 0.7 per cent in 2023, 1.0 per cent in 2024 and 1.5 per cent in 2025.
Based on our current assessment, we consider that the key ECB interest rates have reached levels that, maintained for a sufficiently long duration, will make a substantial contribution to the timely return of inflation to our target.
Murheenkryyni? Reaalipalkathan ovat jossain vuoden 2010-tasolla joten palkoissa on valtava tarve korotuksille loppuvuosikymmeneksi, ellei EKP sitten halua romauttaa koko Euroalueen työntekijöiden elintasoa pysyvästi alemmalle tasolle vain siksi, jotta joku byrokraatien täysin hatusta heitetty nimellisinflaatiotavoite saavutetaan. Saksa salli äskettäin kannabiksen käytön, mutta en olisi odottanut sillä olevan näin nopeaa vaikutusta keskuspankkiirien tilannetajuun.
EKP:n mandaatti:
“EKP:n ensisijainen tavoite on hintavakauden ylläpitäminen eli euron arvon säilyttäminen. Pitämällä hintatason vakaana rahapolitiikka edistää parhaiten talouskasvua ja työllisyyttä, jotka ovat EU:n keskeisiä tavoitteita.”
Heille periaatteessa euroalue voi mennä vaikka kivikaudelle, kunhan palkkainflaatio ei uhkaa hintavakautta eikä euron olemassolo ole uhattuna. 
@Marianne_Palmu voisi olla joskus mielenkiintoinen makroaihe, jos on aiheista pulaa, mandaattien erot Fedin ja EKP:n välillä ja onko EKP:n hintoihin pelkästään keskittyvä tavoite aina niin järkevä.
Tässä vielä yksi käppyrä tähän ketjuun eilisestä Vartista.
CrossBorderilla oli hauska huomio, miten SP500 näyttää korreloivan vahvasti globaalin likviditeetin kanssa. Ylipäätään USA:sta on tunnetusti tullut muun maailman säästöjen kaatopaikka. Jos USA:n valtion velkakirjat ei aina maistukaan, rahat voi laittaa vaikkapa USA-osakkeisiin.
SP500 heijastelee siis muun maailman säästöharrastuksiakin kaiken muun kukkuraksi. Niin kauan kuin likviditeetti pulskistuu, jepa jee.
No mutta tästähän on juuri kysymys. Jos tuottavuus ja talous eivät kasva niin miten reaalipalkat voisivat vaan automaattisesti kasvaa? Etenkin kun kilpailemme globaalisti Usaa ja Kiinaa vastaan joissa paiskitaan töitä. Täällä me kermaperseet Eurooppassa haluaisimme isompaa liksaa vähemmillä työtunneilla. Se ei onnistu ilman tuottavuuden kovaa kasvua.
Mutta ei reaalipalkkojen pitäisi myöskään laskea, vaikka tuottavuus ei kasvaisi ? Muutenhan työntekijöiden kakku pienenee ja tuo palkkojen reaalinen alennus valuu muualle. (yritysten voittoihin)
Nythän ostovoima on romahtanut, mutta tuottavuus tuskin samalla tavalla. Reaaliset korotukset samalle tasolle mistä lähdetiin ihan kohtuullisia ?
Tästä on vaikea olla eri mieltä. Ainakin v. 2022 Suomessa tuottavuus laski ja käsitys on että samoin kävi viime vuonna (lukuja ei ole taidettu vielä tilastoida).
Kun puhutaan siitä, mitä reaalipalkoille pitäisi tehdä, pitäisi samalla kysyä keiden palkoille?
Perustavanlaatuinen ongelma palkkojen ja tuottavuuden välisessä suhteessa on kaikessa kukoistava tasapäistäminen. Tuottavuuden (tuotos/panos) aikaansaa osa työntekijöistä, kun osa ei saa aikaan tuottavuutta. Osa (toimialoista, yrityksistä) saa aikaan tuottavuuden kasvua, osa ei. Suomessa työllisyysaste taitaa olla puolet jenkkien vastaavasta prosentista, joten suhteessa pienempi määrä työntekijöitä koittaa raapia tuota tuotosta kasaan. Jota sitten jaetaan kaikille.
Joskus lukenut tuon tutkimuksen (en maksa uudestaan), jossa ihan aikaa kestävää pohdintaa aiheeseen liittyen.
Teoreettisen ja numeerisesti ratkaistun työmarkkinamallin avulla voidaan päätellä, että korkeaa tuottavuutta ei palkita riittävästi Suomessa ja vastaavasti matalaa tuottavuutta ylipalkitaan.
Tässä on OP:n Hännikäisen ajatuksia EKP:n korkokokouksesta. 
EKP pysyi järkähtämättömästi tarkkailulinjalla ja ohjasi katseita jo kesäkuun kokoukseen. Keskuspankki piti talletuskoron odotetusti ennallaan 4,0 %:ssa ja jatkaa taseen alasajoa tutuin askelmerkein. Korkokomitean näkemys rahapolitiikkalinjasta oli yksimielinen, eikä koronlaskusta käyty keskustelua. Seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen käy tuttuun tapaan korkokokouksen annin videolla läpi.
Suomessa tätä ongelmaa korostaa valtiokeskeisyys eli se että julkisten alojen työntekijät haluavat saman tai mieluummin enemmän (koska palkkakuoppa) kuin vientialojen työntekijät. Aivan kestämätön tilanne jota on paikattu valtion velanotolla.
Lisäksi valtiokeskeisyys näkyy myös yksityissektorilla, monien firmojen pääbisnes on myydä tuotteita tai palveluita julkkarille. Esim. IT-konsulttifirmoista parhaiten pärjännyt Gofore toteaa vuosikertomuksessaan että julkinen sektori on sen tukijalka.
Ja mikä tahansa ongelma ilmeneekin niin sekä yksityishenkilöt ja firmat ovat ensimmäisenä huutamassa valtiota apuun ja taas pitäisi veronmaksajien tuella auttaa vaikeuksissa. Kestämätöntä!
EDIT: typot korjattu
Handelsbankenin pääekonomistin tviitistä ilmenee se, että palkkojen osuus talouskasvusta pieneni hieman, ja myös se, miten yritysten voittojen pieneneminen viittaa siihen, että yritysten voittomarginaalit ovat supistuneet.
(EDIT: Otin tästä kohdan pois, alla olevassa @Ibidem:in viestissä asia on ilmaistu oikein, mikä on BKT-deflaattori)
Tässä on OP:n Hännikäisen huomioita vielä korkohommista tviittiketjun muodossa. Markkinat eivät ainakaan yllättyneet Fedin kokouksen päätöksiin ja höpötyksiin kovinkaan paljoa.
Kokokokouksen jälkeen useat EKP-jäsent ovat antaneet koronlaskuodotuksille lisäkierroksia liputtamalla 
rahapolitiikan keventämishetken lähestymistä. Mm. Bundesbankin Nagelkin on myöntänyt koronlaskun mahdollisuuden ennen keskuspankin kesätaukoa
BKT-deflaattori on inflaation, ei talouskasvun mittari. Se ottaa huomioon kaikkien BKT:ssa huomioitujen tuotteiden hintojen muutoksen, ei vain kuluttajakorin hintoja. Sitä käytetään reaalisen BKT:n laskemisessa.
Nordean päästrategi ja USA:n työmarkkinaraportti.
OP:n Hännikäisen kommentit samasta asiasta.
Laitetaan vielä Nordean päälyytikon kommentit, jossa siinäkin on vähän omat nostonsa.
Hesarissa juttu osingoista.
Otsikoissa olleen pankin NYCB:in toimari vaihtuu ja seuraavan johtajan palkat optioineen ovat ilmeisesti suhteellisen suuria, mutta en osaa arvioida sen tarkemmin. Muitakin järjestelyitä on johtoportaassa sekä strategioissa.
NYCB:n neljännen neljänneksen tappio oli aikamoinen eikä meno ennen sitäkään ole ollut päätä huimaavaa; saa nähdä, mitä uudet kuviot tuovat tullessaan.
Teknologia-alan sijoitusrahastoista on lähtenyt rahaa poikkeuksellisen paljon, mutta minne se raha suuntaan ja jatkuuko suunta tällaisena.
Sinällään tuttua höpinää USAn kuluttajien säästöistä, jotka ovat alimmillaan viiteen vuoteen. Täytyy myös muistaa, että tämä tvitteritili on sellainen capslokkirikkoutuminenwarning-tili.
Huomioikaa, että käppyrä päättyy Q2:een.
Soft Landing on vallitseva totuus Jenkki-taloudesta. On hyvä huomata, että muitakin mielipiteitä löytyy. Gary Shilling povaa taantumaa ja osakekurssien tuntuvaa laskua.
Tässä on Kauppalehden juttu Olli Rehnin ajatuksista EKP:n korkojen laskemisesta. Ei maksumuuria.
”Kuluvan vuoden inflaatioennustetta on puolessa vuodessa korjattu lähes prosenttiyksiköllä alaspäin, mikä on merkittävä muutos. Riskit inflaation hallinnan kannalta liian aikaisesta koronlaskusta ovat vähentyneet olennaisesti”, Rehn kertoo blogissaan.
EKP:n neuvoston jäsen Kazaks toteaa, että kun korkoja aletaan laskemaan, niin niitä ei välttämättä ruveta laskemaan jokaisessa kokouksessa.
The first cut will be important, because that will show that we’ve changed the path,” Kazaks said. “But in my view, it does not mean that we’re forced or obliged to cut each and every meeting.”
Nyt tuntuu, että eka leikkaus tehdään kesän alussa, mutta entäs, jos ei silloinkaan. 
The ECB’s weaker economic outlook suggests the bar for delaying any decreases beyond June is now higher, according to Krishna Guha, who heads global policy and central bank strategy at Evercore.
What’s more, “once the ECB starts, it will likely end up cutting on a more continuous and extended basis than is currently discounted in markets,” he said.
https://www.bnnbloomberg.ca/ecb-to-avoid-autopilot-on-rates-once-cuts-begin-kazaks-says-1.2044250
https://x.com/lastcallcnbc/status/1766260439179038741
“I bet you rates come down,” says Pres. Biden. Oisko maanantaina kurssit nousussa?
“Mutta mutta, keskuspankithan ovat täysin itsenäisiä toimijoita eikä poliitikkojen puheilla ole merkitystä”
Jenkkien vaalikuviot pitävät huolen että “kovaa” laskeutumista ei tulla katselemaan vaan talous pitää saada vauhtiin vaikka mikä olisi. JPow luonnollisesti esittää itsenäistä keskuspankkia, mutta…
Vallalla tuntuu olevan ajatus siitä, että korkoja lasketaan heti kun inflaatio hellittää. Mielestäni tämä on väärä lähestymistapa asiaan. Ei korkoja ole mitään syytä laskea ennen kuin työmarkkina pehmenee tai/ja talous uhkaa vajota taantumaan.
Näkemyksensä kullakin.
Kotimaisella rahastoyhtiöllä ei ole senttiäkään sijoituksia Suomi-osakkeissa – “Sijoitamme sitten Suomeen, kun näkymät oikeasti paranevat”
