fully agree - melkein yhtä hullua kuin joku lainasi 0-korkoaikana Itävallan valtiolle 100 v bondeihin hyvin halvalla. Viime vuonna nuo bondit oli jossain vaiheessa -60+ prosenttia…
4 tykkäystä
Tämä on mielenkiintoista, miten samasta aiheesta voi tulla niin erilaisia tulkintoja riippuen siitä, kuinka dataa käyttää. Jos absoluuttisten lukujen sijaan tarkastelee velanhoitokustannuksia osuutena käytettävissä olevista tuloista, niin tulokset eivät vielä ole kovin hälyyttäviä kuluttajan kannalta. Moni tahohan tosin povaa, että korkokustannukset alkavat vasta tänä vuonna lyödä toden teolla läpi.
Sitten euroalueelle. EKP:n korkokokous on luvassa tänään ja tuttuun tapaan seuranta alkaa täällä klo 14.45, kun päätös julkaistaan. Keskuspankki ei vielä laske ohjauskorkojaan ja pääjohtaja Lagarde pitänee sanaisen arkkunsa kiinni, mitä tulevaisuuteen tulee (datariippuvuus, tiedetään), mutta pinnan alla kuplii jo inflaatioluvuissa. Bloomberg nimittäin julkaisee mainiota inflaation nowcast-ennustetta, jossa hintojen nousu olisi tyrehtynyt jo alle EKP:n tavoitteen. Tämä ei ole keskuspankin virallisesti seuraama mittari, mutta lupaa hyvää tulevaisuuden kehitystä ajatellen. Myös ennakkokommentti päätöksestä ohessa.
65 tykkäystä
Muutama nosto aamun Vartista! =)
Tähän asti tiivein paketti USA-osakkeiden ylituoton syistä sitten finanssikriisin. Keksin muutaman uudenkin näkökulman paljon käsiteltyyn aiheeseen.
Tämä on vähän provo mutta… Mag7 ei ole haavoittumaton!
Nyt kun USA-pörssien ja yhtiöiden ylituotto on kaikkien huulilla, pitäisi sijoittajan mielestäni entistä enemmän miettiä mikä kaikki voi mennä pieleen sielläkin.
Kaikki tietävät Kiinan riskit (esim. kommunismi). Kaikki tietävät Euroopan ongelmat (ikääntyvä väestö, vähemmän dynaaminen talous, riehuva ydinasediktatuuri itänaapurina). Kaikki tietävät Hesulin ongelmat (Euroopan ongelmat potenssiin kolme plus suuryhtiöiden saralla harvinaisen epäonniset viime vuodet).
Nämä ongelmat heijastuvat kyseisten markkinoiden hinnoitteluun ja näkyy mörnivinä osakkeina.
Mutta ei USA-osakkeetkaan ole ongelmattomia. Arvostus? Kireän puoleinen. Mag8 (Netflix eksynyt mukaan seiskaan) on jo 30 % SP500 painosta. Onko nämä firmat lopulta haavoittumattomia? Hesulikin on mörninyt paremmin kuin Tesla viime vuodet. Tiedä sitten kummasta se kertoo enemmän. 
Lisää videolla.
Puhuin myös Kiinan uusista talouskasvutavoitteista ja niiden implikaatioista muulle maailmalle.
BKT:n laskutavassa vienti on plussaa, tuonti miinusta (BKT:han mittaa tuotantoa ja muiden tekemät tuotteet ja palvelut ei ole tietenkään omaa ansiota ). Kiina aikoo siirtää painopistettä talouskasvussa vientiin rakentamalla aiempien kiinteistökuplien raunioiden päälle maailmanluokan teollisuuskeskuksia.
Vienti on ihan ok kasvustrategia, jos talous on pieni. Esimerkiksi Suomi voisi, jos poliittista tahtotilaa löytyy, yrittää nojata vientiin: rusikoidaan paikalliset palkat ja työolot alas, houkutellaan tuotantoa tänne verohelpotuksin ja nautitaan kun satamista vain virtaa suomalaisia hyödykkeitä maailmalle.
Suomi on niin pieni, ettei tämä muiden kysynnällä suoranainen “loisiminen” haittaa tai tunnu missään.
Kiina on maailman 2. suurin talous. Katsokaa luvut kuvasta alla.
Kuka voisi imeä Kiinan vientiä? Käytännössä vain Eurooppa. Vaikka EU:n politiikka on joskus omaan nilkkaan ampumista, epäilen vahvasti haluaako ranskalaiset ja saksalaiset todellakin EU:n deiundustrialisaatiota kiinalaisen kilpailun alla.
Veikkaisin, että tuontitulleja ja kauppasotaa pukkaa entisestään ellei Kiina vaihda suuntaa.
Tästä ei puhuta tarpeeksi. Esimerkiksi kilpailun voisi olettaa kiristyvän joka tontilla, missä kiinalaiset osaavat tehdä yhtä hyvän vempaimen, auton, moottorin, nosturin kuin eurooppalainenkin valmistaja.
44 tykkäystä
Liittyen kauppataseiden epäsuhtaan, mitä @Verneri_Pulkkinen nostaa usein esille, niin jäin miettimään tätä. Jos nyt otetaan vaikka pelkkä autoteollisuus esimerkiksi, niin mikäli Kiina subventoi autoteollisuuttaan ja Eurooppa ei laita niille riittävän korkeita suojatulleja, niin kuluttajallehan tämä tarkoittaisi, että saavat halpoja autoja, joita kiinalainen veronmaksaja subventoi, eli tulonsiirtoa kiinalaiselta veronmaksajalta eurooppalaiselle - ei kai tämä eroa maan sisäisestäkään tulonsiirrosta.
Mutta sitten varjopuolena Euroopan autoteollisuus kuolisi, jolloin moni menettäisi työnsä ja siten eurooppalainen veronmaksaja ja talous köyhtyisi. Tästä kai seuraisi, ettei eurooppalaisilla olisi enää samassa määrin varaa ostaa (kiinalaisia) autoja, ja siten myös Kiinalla alkaisi taloudellinen alamäki. Tämä sitten laskisi viime kädessä kustannuksia ja jollain tapaa löytyisi tasapaino.
Optimisti sanoisi, että autoteollisuudesta vapautuva työvoima ja pääoma voisi alkaa tekemään jotain muuta samalla, kun kuluttajat nauttivat kiinalaisten veronmaksajien heille maksamasta edusta niin, että Euroopan talous uudistuisi ja pysyisi vaikka samalla tasolla samalla, kun kuluttajien ostovoima tai elintaso paranisi. Pessimisti, että tuollaista ei tapahtuisi ja Euroopan talous jäisi pysyvästi matalammalle ja työttömyys korkeammalle niin, että hetken aikaa saataisiin velaksi halpoja autoja, mutta sen jälkeen oltaisiin krapulassa pohjalla vanhenevan autokannan kanssa.
No entä, jos laitetaan ne suojatullit ja torpataan sillä Kiinan uhka? Tässä vaihtoehdossa kuluttajan ostovoima kärsii, koska joutuu maksamaan autoista enemmän ja siten rahaa jää vähemmän johonkin muuhun. Eurooppalainen autoteollisuus tuskin hirveästi silti juhlisi, koska vaikka ne kävisivät kotimarkkinalla kaupaksi, koska muutakaan ei olisi tarjolla, niin kukapa niitä Euroopan ulkopuolella ostaisi? Kiina nyt ei varmasti, koska siellä olisi halvempia autoja tarjolla. Ja tuskin mikään muukaan maa, ellei kyseisessä maassa oltaisi laitettu suojatullia Kiinan suuntaan, mutta ei Euroopan. Tästä varmasti seuraisi mörnimistä ja vaikka talous varmasti löytäisi stabiilimman pohjan hieman alempaa.
Eli mitä sitten pitäisi tehdä? Mikäli logiikkani ei täysin onnu, niin mikäli (auto)teollisuus ei pysty kilpailemaan subventoitua ulkomaista vastaan, niin vaihtoehdot ovat ilman tulleja alas, tai tullien kanssa alas. Kummassa tilanteessa sitten mennään alemmas, niin lienee väiteltävissä. Kummassa tilanteessa on paremmat edellytykset nousta, niin lienee myös väiteltävissä, mutta vaikea kuvitella, miten kilpailun kieltäminen lisäisi luovuutta, innovointia ja riskinottoa, mitä ilman kummastakaan kuopasta on tuskin mahdollista nousta.
Eli onko se sitten niin huono idea ottaa vastaan tulonsiirtoja kiinalaisilta veronmaksajilta? Ja mitä ylipäänsä voidaan tehdä maailmassa, jossa Puolue haluaa niitä tänne työntää? Tai enkö vain tajua?
Edit. Tähän voisi tietty lisätä vielä kiinalaisen veronmaksajan/tehdastyöläisen tilanteen. Eli siellä sitten olisi töitä tarjolla, hyvä, mutta toisaalta hänen ostovoimaansa heikentäisi kovasti se, että joutuu maksamaan tulonsiirtoja ulkomaalaisille asiakkaille.
15 tykkäystä
Tuo ajattelutapa pohjautuu markkinatalouteen, mikä taas Kiina ei ole. Ei se subventio tule kiinalaiselta veronmaksajalta, vaan puolue päättää näin toimittavan ja on hyväksyttävää etteivät yritykset tuota perinteisessä mielessä voittoa. Voitto tulee puolueelle muutamalla tavalla, ensiksi Kiinan vaikutusvallan kasvuna globaalina tekijänä, toiseksi länsimaisten toimijoiden ja vaikutusvallan heikkenemisenä. Kolmanneksi sillä vauhditetaan Kiinan teollisuutta ja tarjotaan työpaikkoja, lisäksi se kasvattaa muita teollisuussektoreita kuin noita valtion sponssaamia. Mitä enemmän länsimaat ovat riippuvaisia kiinalaisesta tuotannosta, sitä enemmän ne joutuvat nielemään vaihtoehtojen puutteessa sen muita toimia.
8 tykkäystä
Noh, korvataan sitten veronmaksaja Puolueella. Joka tapauksessa tulonsiirto Kiinasta ja se on pois kiinalaiselta kuluttajalta (tämän takia käytin termiä kiinalainen veronmaksaja) ja siten pois heidän kotimarkkinansa kysynnältä.
Tuo on toki hyvä pointti, että sillä tavalla Puolue voi hankkia lisää vaikutusvaltaa tai rakentaa hirttosilmukkaa Euroopan ympärille. Eli tavallaan he maksavat tulonsiirtoa eurooppalaiselle kuluttajalle, jolla ostavat vaikutusvaltaa, jolla voivat sitten myöhemmin tehdä jotain. Vaikkapa laimentaa vastareaktiota, joka syntyisi hyökkäyssodasta Taiwaniin.
Kirjoitukseni talouspuolen osalta en näe eroa sillä, että onko Kiina markkinatalous vai ei. Ja tarkoituksenani ei ollut aloittaa väittelyä tänne, niin en aio sitä jatkaa yhtä vastausta enempää. Jos syntyy hyvää keskustelua, niin sen voinee siirtää johonkin muuhun ketjuun.
5 tykkäystä
Aktian pääekonomistin huomioita euroalueen inflaatioista; kuluttajatavarahintojen nousu hidastuu, mutta palvelujen hinta saattaa muodostua ongelmaksi.
Saksassa on nouseva työttömyys, laskeva inflaatio ja talouden stagnaatio (taloudellinen pysähtyneisyys?).
Taylorin säännön mukaan euroalueen maissa yleisesti korot voisivat olla korkeammat, kun taas Saksassa korkojen tulisi olla lähes alhaisemmat.
7 tykkäystä
Tervehdys! Luulin EKP:n korkopäätöksen julkaistavan 14:45, mutta oikea aika olikin 15:15, eli vielä hetki pitää odottaa
Sillä aikaa on hyvä ruotia päivän talouslukuja Saksasta, jossa tehdastilaukset olivat tammikuussa umpisurkeassa jamassa. Uudet tilaukset tippuivat 11,3 % kk-tasolla. Tosin joulukuussa kasvua oli 8,9 % eli näissä on aikamoista heilahtelua.
42 tykkäystä
Korkopäätös julkaistiin, ja ohjauskorot ennallaan. Positiivista: inflaatioennusteita laskettiin. Negatiivista: myös talouskasvuennusteita laskettiin.
76 tykkäystä
Korkopäätöksestä poimittua: “EKP:n neuvosto pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. Se katsoo tämänhetkisen arvionsa perusteella EKP:n ohjauskorkojen olevan tasolla, jota riittävän pitkään ylläpitämällä edesautetaan tuntuvasti tämän päämäärän saavuttamista.” Muotoilu sama kuin edellisessä päätöksessä, ei sanallakaan vihjausta koronlaskujen suuntaan.
44 tykkäystä
Eipä euroalue ainakaan maailmantalouden kasvun moottori tule olemaan lähivuosina, jos EKP:n ennusteet toteutuvat: 2024 kasvuennuste 0,6 %, 2025-ennuste 1,5 % ja 2026-ennuste 1,6 %. Tästä näkee hyvin, että trendikasvu on hidasta, selvästi alle 2 %.
47 tykkäystä
"Pohjainflaatio on useimpien mittareiden mukaan hidastunut entisestään, mutta euroalueen sisäiset hintapaineet ovat edelleen korkeat osaksi palkkojen voimakkaan nousun vuoksi. " Palkat mainittu jälleen murheenkryyninä. Euroalueen virallisessa palkkadatassa on se harmillinen piirre, että sitä päivitetään kerran kvartaalissa ja pahasti jälkijättöisesti. Kesäkuun korkokokouksessa tuoreimmat luvut ovat Q1:ltä, nekin kesäkuussa julkaistavia. Kun keskuspankki on datariippuvainen ja data jälkijättöistä, voi se aiheuttaa viivästymiä rahapolitiikan muutoin kaivattuun käänteeseen.
51 tykkäystä
Tässä vielä talousennusteet taulukkona. Nuo inflaatio- ja pohjahintaluvut näyttävät jo ihan hyviltä etenkin 2025-2026. Tosin, kuten kokousennakossa mainitsin, alas oltaisiin tuoreimpien estimaattien mukaan tulossa selvästi nopeamminkin.
43 tykkäystä
Katsaus korko-odotuksiin päätöksen jälkeen: 100 korkopisteen laskuja povataan tälle vuodelle, eli ei suurta muutosta (-5 korkopistettä) kokousta edeltäviin todennäköisyyksiin. Ensimmäinen lasku olisi luvassa kesäkuulle, eli yksi kokous kärvisteltäisiin vielä ennen toimia.
73 tykkäystä
Sitten lehdistötilaisuuteen. Lagardella on pitkälti samat sanat kuin Powellilta: ollaan luottavaisia, että inflaatio hidastuu, mutta ei vielä tarpeeksi luottavaisia. Eli lisää todisteita hintapaineiden laskusta tarvitaan.
28 tykkäystä
Lagarden mukaan kesäkuussa ollaan viisaampia, koska silloin on saatu paljon lisää talousdataa (myös se palkkadata). Kyllä tässä nyt kaikki odotukset kasautuvat sinne.
31 tykkäystä
Lagarden mukaan tämän päivän päätös oli yksimielinen eikä ohjausta korkojen suhteen ole tulossa ennen kesäkuuta. Datariippuvuus tulee tässä kyllä hyvin ilmi.
27 tykkäystä
Lagardelta yksiselitteinen vastaus, että ohjauskoron laskuista ei keskusteltu.
22 tykkäystä
Lehdistötilaisuus päättyi. Alkaa tuntua siltä, että huhtikuun kokouksen voisi pyyhkiä keskuspankin kalenterista kokonaan pois, koska silloin tuskin mitään tapahtuu Ohessa vielä kommentti korkopäätöksestä. Kiitos mukanaolosta ja kivaa loppuviikkoa kaikille 
96 tykkäystä