Itse pidän noista @TeemuK näytille tuomista Bidenin ja Trumpin linjausten eroista merkittävimmän pään asiana kauppapolitiikkaa ja tulleja (sen ohella, että Eurooppa de facto jätetään yksin Venäjää vastaan).
Jos Trump laittaa 60 % yleistullit Kiinalle, on se kovan kauppasodan julistus ja heijastaa välittömästi monelle muulle rintamalle. Esim. mitä pidäkkeitä Kiinalla olisi tämän jälkeen Taiwanin suuntaan? Ja kovin Kiinan markkinoista/tuotannosta (tai esim. Nvidia Taiwanista alihankkijana) riippuvainen suuremmoinen seitsikko saattaisi olla kiipelissä. Jyrinä pörsseissä sen mukainen.
Mutta USA:ssa näyttää muuten alkaneen myönteinen talouskierre, jota ei ole koettu 30 vuoteen. Pandemiasta alkanut kehitys myötävaikutti työntekijäpulan syntymiseen, se kiihdyttänyt automatisaatiota, robotisaatiota, tekoälyistymistä yms. Ja kun työvoimaa siirtynyt näin jalostus- ja osaamisvaatimusvaateissa ylöspäin, on tuottavuus kohoamassa ilman, että inflaatiopaineita syntyy.
NYCB: Now the $114 billion bank, one of the 30 largest in the US, says in a new filing that the fourth-quarter loss was amended to $2.7 billion due to a new $2.4 “goodwill” non-cash impairment charge.
Melko pieni on suhteellinen käsite, sanoisin US-pankkien lukumäärässä sieltä suurempien joukosta pikemminkin.
Itse olen sitä mieltä, että enemmänkin tässä on tämä sektori taas kiikarissa “commercial real estate lender”. Tämän osalta on esim. CNBC:ssä tämän tästä ollut juttua, että kuinka poskellaan ne taseet onkaan ja mikä on noiden vuokraajien maksukyky. NYCB joutuu tekemään vuosirapsojen korjaukset vuosia taaksepäin, kun on pullaa vähän hiivalla kohotettu. Jos tästä muodostuisi yleisempikin käytäntö, tilanne voisi muuttua. Mutta toistaiseksi, kunhan spekuloin. En ole US pankkien tilintarkastaja
Moi! Paljon erittäin hyviä pointteja ja dataa jaettu eri ketjuissa. Tällä hetkelläkin (eikös aina:joy:) on asioita, joiden vaikutus on eri suuntiin, muutama nosto joita voi haastaa vapaasti:
-Likviditeetti, josta tässäkin ketjussa ollut paljon dataa. Ja ehkä -08 jälkeen likviditeettiin liittyen sijoittajille (erit. USA ja Eurooppa) tullut valtavirran käsitys, että tiukassa paikassa keskuspankit pelastaa markkinat. -20 jälkeen vahva finanssipoliittinen elvytys (USA ja Eurooppa tehneet toki koko vuosituhannen alijäämäisiä budjetteja, eli joku voisi sanoa elvytetty pian 25 v finanssipoliittisesti…) tukenut. Luottamus näiden jatkumiseen tai kasvuun tuntuu olevan sisäänrakennettu/valtavirran oletus? Politiikkaa tuntevat sanovat, ettei varsinkaan nykytilanteessa länsimaat kestäisi isoa pörssilaskua, koska myös keskiluokka/eläkkeet vahvasti hengittää pörssien mukana(esim kirjassa Lords of finance avataan aika hyvin -20 kuvun lopun vauhtia ja -30 luvun alun merkitystä yhdessä Versaillesin rauhaa toisen maailman sodan syinä) Jenkkien vaalivuosi on oma juttunsa myös…
-Inflaatio&korot: linkittyy toki likviin ja talouskasvuun myös. Täälläkin on ollut hyvin esillä, että vaikka inflaatio laskee, putoaako se 2%:iin vai jääkö korkeammalle? korkeammalla tarkoitan 2,5-4%, ei mitään zimbabwe lukuja. Tätä perustelisi korkeat velkavuoret - näitä velkalasteja ei pureta alle 2%:n talouskasvulla ja alle 2%:n inflaatiolla. Hallituksille ja keskuspankeille lännessä sopisi siis n.3%:n inflaatio positiivisella talouskasvulla ja puheissa sopivan epämääräisesti lupauksia, että sieltä se laskee kohti kahta… Korkojen laskuodotukset tukivat syksyllä pörssejä. Ne olivat liian optimistisia (eka lasku maaliskuussa ainakin). Nyt odotukset käännetty kesään. Siihen voisi nykytiedon valossa jopa uskoa, mutta onko laskutahti niin nopea kuin markkinat odottavat? Jos inflaatio jää lähelle kolmea niin laskisiko EKP alle kolmeen prosenttiin tänä vuonna? Ilman öljyshokkia paineet laskea korkoa ennen syksyä ovat eri syistä molemmissa aika suuret näkisin, toki eri syistä. Euroopassa heikon talouskasvun takia ja jenkeissä politiikan ja toki siellä ollaan korkeammalla myös.
-Geopolitiikka: Tämä taitaa olla vaikein muuttuja eikä poistu täysin pöydältä seuraavan 5 v aikana. Voi myös kumota kaiken ylempänä erityisesti korkoihin liittyen. Venäjän brutaalit toimet Ukrainassa ja vaikutus EU:lle jolla osin sormi suussa yhä, Lähi-Idän tilanne ja eskaloitumisriski erityisesti Iranin ja Israelin (/USAn) on riski jota markkina öljykriisin myötä ei hinnoittele. Todennäköisyys tosin lienee tälle matala? Kiina-Taiwan riski on sitten omassa korkeudessaan, jolloin voi pohtia voiko tuota riskiä sijoittaja edes täysin mitigoida (toki kulta/raaka-aineet jossain määrin, jonka Verneri hyvin nosti esille yhdessä videossa osana portfolion hajautusta).Oma näkemykseni on, että vaikka tämä geopoliittinen riski ei nyt tulisi edes kynsille, se ei tule poistumaan vaan on läsnä/voi laueta 3-5 v kuluttua myös.
Kiitokset eri ketjuissa hyvistä näkemyksistä useille kirjoittajille sekä jaetusta datasta. Kaikesta yo riskeistä huolimatta näen Helsingin jo aika houkuttelevana arvostustasoiltaan nyt. Muutama vuosi sitten näkemykseni oli toisenlainen ja olin aika minimeillä hesulissa mukana. Vernerille erityiskiitokset hyvistä videoista sekä laajoista katsontakannoista yo teemoihin, poraatavaan pankkikriisiin, velkaantumiseen ja hesuliin liittyen! Monessa kohtaa yhteneväiset näkemykset, erityisesti yhtiöiden joilla uskoo 5%:n osingon olevan kestävällä pohjalla riskit on jo aika vähäiset (ei toki tarkoita, etteikö vieläkin halvemmalla voisimpäästä ostamaan…). Kovimmat kasvajat onkin sitten toinen juttu.
Nordean Jan Von Gerich oli Kauppalehden haastattelussa aiheena mm. korot. Liitteenä vajaan 12 minuutin haastatteluklippi. Ei muuria.
Laskeeko Fed välttämättä korkoja ennen EKP:ltä, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich?
”On epäilty, miten EKP voisi laskea ennen Fediä, mutta en näe tässä ongelmaa. Usein taloussuhdanteet ovat menneet niin, että USA on näyttänyt suuntaan ja eurotalous on tullut perässä. Nyt tilanne on erilainen: euroalueen taloudella menee paljon huonommin kuin USA:n taloudella, joten mielestäni olisi ihan luontevaa, että EKP laskisi korkoa ennen Fediä.”
Ei kai siitä ole montaakaan vuotta, kun FED nosti korkoja ja EKP ei. Sitten mentiin muistaakseni useampi vuosi niin, että rapakon takana korkotaso oli muistin varassa 3 %:ia ja vanhalla mantereella taisi olla marginaalisesti miinuksella. Eikä tuo johtanut mihinkään valuuttakurssien repeämiseenkään. Toki kaikki asiat eivät ole nyt yhteneviä silloisen tilanteen kanssa, mutta tätä vasten vain tuntuu omituiselta mediassa valloilla oleva yleinen käsitys, että EKP olisi täysin sidottu FEDin toimiin, tai muuten tapahtuu jotain.
Vihkoon Vermeulen arvio about vuosi sitten markkinan korjauksen. Tykkäsin silti, että treidaaja sanoo nyt olevan päällä vahva nousutrendi mitä vastaan ei kannata taistella. Kunhan tiedostaa, jos häntä uskoo, että markkinalla on riskit korjata kymmeniä prosentteja alemmas. Jää nähtäväksi lukiko hän tällä kertaa oikein markkinasykliä ja price actionia.
Handelsbankenin aamukatsauksessa (linkki) käytiin läpi pohjoismaisten pörssien alkuvuoden kehitystä. Tanskaa lukuun ottamatta on mörnitty, ja Tanskassakin Novo Nordisk selittää “lähes täysin” indeksitason kurssinousut. “Ilman Novoa kehitys olisi lähellä nollaa.”
HB:n mukaan Suomessa Neste selittäisi peräti “yli 80 % Helsingin yleisindeksin laskusta”. Ruotsissa taas vastaava virka on ollut H&M:llä. Norjan menoa ei lyhyessä kommentissa tarkemmin käsitelty. Tässä vielä kuvakaappaus aamukatsauksesta.
Kyllä tätä “kuka leikkaa ensin” -leikkiä pitävät käynnissä myös keskuspankkiirit (tai EKP:n haukat) itse, kuten viime viikolla julkaistussa uutisessa näkyy.
Eurotalous tarvitsisi Yhdysvaltoja kipeämmin ohjauskoron laskuja, mutta palvelualojen inflaatio- ja palkkadata pitää keskuspankkiirit itsepintaisesti varovaisella linjalla. Fedin jahkailu on haukoille yksi peruste lisää pitää jarru pohjassa.
Suomi kaipaa koronlaskuja, euroalue ei vielä niinkään. Suomen talous on kanveesissa, kun taas euroalue toistaiseksi on välttänyt taantuman. Inflaatio on paikoitellen sitkeää. Tämän takia koronlaskuja saa vielä odotella. Kun ne alkavat, Suomen talouden odotetaan elpyvän.
Päivän Vartissa on aiheena inflaatio ja korot Yhdysvalloissa ja euroalueella.
Muutaman slaidin voisin nostaa suoraan ketjuun.
Haastaisin edelleen koronlaskujen tarpeellisuutta Yhdysvalloissa. Inflaatio-odotukset ovat pysyneet vakaina päälle 2 %:ssa, mutta pörssi ja velkakirjojen korot reflektoivat hyvin vahvaa taloutta. Työttömyysaste on edelleen olematon. Osakemarkkinan ylikuumentumisen riski on todellinen.
Fedin mandaatti on inflaation ja työttömyyden pitäminen mahdollisimman alhaalla. Inflaatiossa on edelleen sitkeyttä. Mikä kiire on laskea ohjauskorkoa?
Euroalueen talous on hapan, mutta meilläkin on inflaatiossa sitkeyttä ja taloudessa resilienssiä (kts. esim. ostopäällikköindeksien viestit, palkkojen nousu, matala työttömyysaste, Välimeren talouksien suhteellinen vahvuus, erirytminen inflaatio). Ei ihme, että EKP vetkuilee koronlaskujen suhteen.
SP500 alasektoreista kaikki, paitsi teknologiat (IT ja Comm) ja kuluttajat ovat jääneet indeksin jalkoihin. Kuvaajassa kehitys suhteessa indeksiin. Luulen, että amerikkalaissijoittajienkin parista löytyy paljon ihmisiä joilla on sama fiilis kuin olisi Hesuliin pistänyt rahansa.
Iltapäivää! Tänään julkaistiin tärkeitä tietoja Yhdysvaltain palvelualoilta ISM-indeksien muodossa. Pientä hiipumista tammikuusta, mutta kasvu jatkui sektorilla. Alaindekseissä kaikki hyvin: hintapaineet taittuivat tammikuun piikin jälkeen, ja uudet tilaukset kasvoivat. Työllisyydessä hieman heikompaa virettä, mutta työmarkkinan tasapainottumistahan moni nyt toivoo. EDIT. Kuten kuvasta näkyy, teollisuudessa tilanne on aika lailla heikompi, mutta palvelualat se suurin työllistäjä.
Tämä on vähän kahvihuonekamaa mutta kaappaa silti oleellisen tämän hetken sentimentistä.
AI-firmoille halutaan lainata (siis lainata) rahaa sellaisella tyrkyllä, että velkakirjojen korot ovat kääntyneet negatiivisiksi!
Eli vaikka esimerkiksi Yhdysvaltain velkakirjoista saa 4-5 % korkotuottoa (niin riskitöntä kuin vain voi olla) tai Saksalta päälle kahta pinnaa, sijoittajat haluavat AI-altistusta lainaamalla negativiisella korolla… Eli he maksavat siitä että he saavat lainata AI-firmoille.
Toki nämä ovat vaihtovelkakirjoja eli ne saa myöhemmin (ehkä) muuttaa osakkeiksi.
Markkinatunnelmat ovat muuttuneet selkeästi kahden kuukauden aikana niin koronlaskuodotusten, inflaatiokehityksen kuin talousnäkymienkin osalta. Mitä tämä tarkoittaa osakemarkkinoiden kannalta? Jukka ja Tuomas jakavat jälleen markkinanäkemyksensä ja kertovat tuoreimmista peliliikkeistä omissa salkuissaan.
Handelsbankenin Suomen pääekonomistin tviitti maailman talouteen liittyen
Avoimet työpaikat ovat vähenemässä USA:ssa.
Yksityishenkilöiden maksamat korkokulut ovat nousseet yli 550 miljardiin dollariin Yhdysvalloissa. Tämä summa on korkein sitten vuoden 1959. Kuluttajalla ei mene erityisen lujaa huomioiden vielä sen, että velkaantumisen taso on jo ennestään korkea.
) on asioita, joiden vaikutus on eri suuntiin, muutama nosto joita voi haastaa vapaasti:
