Pörssien suunta (Osa 1)

Voisi olettaa että alla oleva uutinen (ottamatta kantaa siihen kuinka todenmukaisen se on) vaikuttaa pörsseihin ensi viikon alkuun. USAn ja Kiinan välit kiristyvät entuudestaan ja epävarmuus lisääntyy.

https://www.bloomberg.com/news/articles/2020-05-03/pompeo-says-enormous-evidence-links-virus-to-wuhan-laboratory


6 tykkäystä

Mitä se USAlle kuuluu mitä WHO tekee? Nehän lopettivat rahoituksensa.

1 tykkäys

En tiedä, miksi Saksan IFO -kysely ja MSCI Worldin forward osakekohtainen tulos menisivät käsikynkkää, mutta siitä saa dramaattisen graafin maanantain kunniaksi.

Nordean karhukoplalta:

“We all seem to cheer on the prospects of a gradual reopening paired with bizarre amounts of central bank- and fiscal stimulus. Happy days, right? We are not so sure. Is it really feasible to CTRL+P profits? Looking at it broadly, EPS may need to be revised down at least 40-50% YoY in a quarter from now , but it seems like most equity analysts have been sipping directly from the magic central bank spring (Certainly less strong than what Elon Musk had the other day) as they look for a “mere” -20% EPS growth this year. It is historically naïve, sorry, optimistic.”

Lähde.

9 tykkäystä

image

image

9 tykkäystä

Elpymisen kulmakertoimeen ja kirjainleikkiin liittyen…

Kiinassa raflojen toipuminen hidastui merkittävästi huhtikuussa.

Sinänsä ymmärrettävää, koska poikkeukselliset ajat jatkuvat ja monen luottamus sekä ostovoima on kärsinyt.

Miten sitten meillä länsimaissa kymmenien miljoonien uusien työttömien kanssa? Alkupompun jälkeen kivisempi tie edessä?

11 tykkäystä

Kuuntelin Mariannen ja Antin keskustelun keskuspankeista ja Mariannen ilmaisu ”pankkien pankki” tai ”valtion pankki” toi mieleen Neuvostoliiton Gosbankin jolla oli tällainen hybridirooli. :sweat_smile:

On jokseenkin ironista, että Fed alkaa muistuttaa Leninin visioimaan universaalia pankkia. Tällainen on tyypillisempää sosialistisissa/kehitysmaissa, missä ei ole toimivaa pankkijärjestelmää. Tämä lienee ”paras” historiallinen esimerkkitapaus siitä, mihin meidän keskuspankit näyttävät valuvan tiedostaen sitä tai ei. Kirjoitin aiheesta aiemmin historia-ketjussa.

16 tykkäystä

Tiivistäen voinee sanoa, ettei keskuspankki tietyssä mielessä ole ottanut kantaakseen riskejä. Tai rahoitukseen liittyviä välittömiä riskejä on, mutta yleismaailmallisia poliittisia ja ihmisen käyttäytymiseen (luottamukseen) liittyviä riskejä ei voi poistaa rahapolitiikalla.

2 tykkäystä

Tässä vielä sentimenttikyselyn tulokset. :bear::bear::bear:

13 tykkäystä

onko tämä nyt… ei kai jo suoria arvopaperiostoja? bond ETF?

edit: tämä tuli juuri ulos

Lending through the Fed’s secondary-market corporate credit facility and primary-market corporate credit facility via purchases of corporate bonds will begin soon thereafter, the New York Fed announced Monday on its website. ETFs are included in the secondary facility and the program’s announcement in March had a major impact on that market.

“Additional details on timing will be made available as those dates approach,” the New York Fed said.

Investors have piled into bond ETFs in anticipation of the Fed’s purchases. BlackRock Inc.’s $20 billion iShares iBoxx High Yield Corporate Bond ETF, the largest junk-debt ETF, attracted a record monthly inflow of $3.7 billion in April. Meanwhile, the 46 billion iShares iBoxx Investment Grade Corporate Bond ETF has rallied roughly 12% since the Fed’s initial announcement in March.

5 tykkäystä

Ja tänään on… Early May!

Romahdus peruttu.

Perjantaina vaan rommattiin kun eurooppalaiset oli vappusimoissa ja jenkkimarkkinoilta katosi näin ostolaita.

5 tykkäystä
2 tykkäystä

Yksi isompi miinuspäivä väliin, niin heti tulee ilmoitus lisäostoista ja todennäköisesti lasku ostetaan takaisin Euroopassa heti huomenna. Ei ole helppoa odottaa, jos on käteistä salkussa, pitää reagoida heti ekana laskupäivänä.

7 tykkäystä

Jenkeissä kivuttu jo plussan puolelle tältä päivää, siinä on Helsingin pörssille mukavasti kurottavaa huomiselle… FOMO

3 tykkäystä

Painokoneessa laakerit jo hiljalleen lämpenemässä

kuva

14 tykkäystä

BRRRRRRrrrrr…

No, salkku pärisee kohti taivasta mukana.

3 tykkäystä

On niillä kyllä vielä tekemistä, että saavat maansa auki. Kysymys herää, että jos pörssikurssit täytetään ilmalla, mitä käy, jos ilma loppuu?

New York Times: Daily Death Toll Will Nearly Double by June

5 tykkäystä

Kun kurssit meinaavat laskea, tulee FED esiin. “Don’t fight the FED!”
Mielenkiintoista nähdä mihin markkinat kehittyvät, kun fed näyttää jatkuvasti vain tukevan ja tukevan markkinoita entisestään. Vakuuttava oli tuo downinkin nousu tämän päivän pohjista. Aiheuttaa Eurooppaan hyvää liikehdintää huomiseksi.


Nordnet julkaisi tänään myös videon liittyen pörssin tämän hetkiseen tilanteeseen ja Q1-katsaukseen (Oksaharjun Jukan johdolla).

Positiivisena uutisena pitää vielä mainita, että tänäänhän purettiin rajoituksia kotimaan sisällä ja kokoontumiset rajattiin 50 henkilöön :partying_face:
Lupaili Marinikin, että kivaa kesää päästään viettämään! :grin:

3 tykkäystä

10 henkiön rajoitus on voimassa toukokuun loppuun asti.

2 tykkäystä

Magnusonilta ilmestyi ihan hyvä artikkeli, miten näistä koronaveloista tullaan pääsemään eroon.

Monet meistä ajattelevat velkojen hoitoa post 1980 -maailman työkalupakilla, mutta sitä pitää nyt laajentaa vähän pidemmälle menneisyyteen, mistä ammentaa.

Velkojahan voidaan hoitaa

i) maksamalla ne lopulta takaisin

ii) Kasvamalla niistä yli (BKT:n suhde velkoihin kasvaa)

iii) inflaatiolla

iv) jättää maksamatta

Tai jokin kombinaatio noista.

Kohta i) ongelma on, että velkamassat on niin isoja että niiden takaisinmaksu sellaisenaan veisi tolkuttomasti aikaa. Toisekseen, velkojen takaisinmaksu hyödyttäisi erityisesti säästäjiä sekä vauraampia kansalaisia (heidän eläkesäästöjä eläkerahastoissa ei jouduta alaskirjaamaan) ja todennäköisesti takaisinmaksuregiimi olisi jatkuvasta kulusäästökuurilla eli jouduttaisiin leikkaamaan hyvinvointipalveluista jne. Se osuu taas vähempiosaisiin, mikä ruokkii populismia. Tuo olisi myös hyvin deflatorinen tie.

Kohta iv) on kehittyville maille, joiden velat ei kokonaan ole omassa vaan vieraassa valuutassa, yksi vaihtoehto. Sijoittajien muisti on lyhyt, kuten Argentiinan kanssa joka defaulttaa 10 vuoden välein suunnilleen. :smiley:

Jäljellä on vielä ii) ja iii). Kasvu olisi helpoin tie: elvytetään niin paljon, että Keyneskin hymyilee haudassaan ja talous inahtaa voimakkaalle kasvu-uralle, ehkä… Talouskasvulla on monta rakenteellista vastatuulta ympäri maailmaa, kuten väestörakenne ja juurikin tuo velkamassa mikä jarruttaa. Samalla viime vuosina ollaan huomattu, että velalla elvytys ei ole tuottanut toivottuja tuloksia. Aina voi argumentoida, että ei olla elvytetty tarpeeksi. Mitä varmasti on tapahtunut niin velkariippuvuus on lisääntynyt.

Kohta iii) eli inflaatio on poliittisesti luontevin tie. Inflaation mukana juoksee palkat, mutta kaikki nimellisesti saman arvoisena pysyvä menettää tosiasiassa nopeasti ostovoimaansa (velat). Siten inflaatio olisi myös piiloveroa tai tulonsiirtoa säästäjiltä sille kansanosalle, joka tosiasiassa tämän systeemin pitää kasassa eli kuluttaa suurimman osan tuloistaan.

Inflaatioon pitää luonnollisesti lisätä sortoelementtejä, kuten keinotekoisen alhaiset korot keskuspankin toimesta jotta pankit eivät pääse nostamaan korkojaan ja kompensoimaan ostovoiman menetystä säästäjille.

Ongelma tässä tietysti myös on, että inflaatio pitäisi saada ensiksi pyörimään (eiköhän tarpeeksi jos BRRR) ja sitten pidettyä sopivasti aisoissa.

26 tykkäystä

Mielenkiintoinen kuva. Korot ovat negatiivisempia kuin koskaan, koska keskuspankit yrittävät piiskata pankkeja lainaamaan. Mutta samalla pankit kiristäjät lainanantoa, todennäköisesti koska luottokelpoisia lainaajia ei ole niin paljoa. :sweat_smile:

Mm. Pettis on usein puhunut tästä ongelmasta. Kyse ei ole siitä, etteikö maailmassa olisi yleisesti ottaen tarpeeksi pääomia tuottaviin investointeihin, vaan siitä että tuottavia investointeja ei varsinkaan kehittyneissä talouksissa juuri ole näköpiirissä vaimean kysynnän takia. (Kts esim tämä https://carnegieendowment.org/chinafinancialmarkets/55084)

Kysyntää voi ruokkia monella tapaa. Poliittisesti yksi keino olisi (jälleen) mennä rikkaiden kukkarolle ja verottaa heitä enemmän ja tehdä tulonsiirtoja alemmille tuloluokille, jotka kuluttavat isomman osan tuloistaan.

Tämä on siis globaalisti ongelma (erityisesti Yhdysvalloissa), ei varsinaisesti Suomessa jossa näin tapahtuu jo.

Toinen voisi olla suora helikopteriraha kuluttajille. BRRR

Kolmas olisi valtion suurempi rooli kysynnän lähteenä.

Nyt näyttää siltä, että tuo kolmas vaihtoehto ainakin koronakriisissä on todennäköisin, mutta nuo kaksi muuta tulevat kissoina hyppimään pöydälle varmasti tämän tästä.

10 tykkäystä