Hyviä näkökulmia. Otin sen lainauksen sulta, koska olen siitä (ottamatta kantaa Solariin) yleisellä tasolla ihan samaa mieltä. “Kannattaa mennä PE-rahastoon ja vasta myöhemmin pörssiin” on neuvo, jonka olemme IPO-valmennuksissamme antaneet monelle yhtiölle ipo-unelmat romuttaen. Mielellään neuvoisin toki toisin!
Canatu vs. Solar, mielestäni Canatu on ihan huomattavasti kypsemmässä kehitysvaiheessa. Yhden startupin perustaneena voin sanoa, että ei meilläkään ollut aavistusta bisnessuunnitelmasta alkuvuosina Yksi ominaispiirre näin varhaisen vaiheen yhtiöille on, että bisnesmalli iteroituu vasta ajan kanssa ja ensimmäinen idea on usein vieläpä täysin väärä. Esim Solar on kehitysvaiheessa, jossa mielestäni yhtiön ei kannata lyödä lukkoon rakentavatko he tehtaita omaan taseeseen, kumppanimalleilla vai syntyykö yhtiöstä teknologiaa lisensoiva deep tech. Uuden sijoittajan pitää hyväksyä tämä epävarmuus, mikä itselläkin kypsiin yhtiöihin fokusoituneena sijoittajana helposti tökkii vastaan. Pörssiin on huomattavasti helpompi mennä, kun bisnesmalli on riittävän hioutunut, on jo vähän näyttöjä ja tarvitaan rahoitusta jossain määrin “todennetun bisnesmallin” skaalaamiseen.
Leden Group Oy (3186355-4) on perustettu vuonna 2021
Nivalassa pääpaikkaansa pitävä LaserComp Oy ja sen tytäryhtiö Celermec Oy Sievistä, Suomessa ja Virossa toimiva Ojala Group Oy sekä virolainen Favor AS yhdistyivät viime kevättalvella täyden palvelun metalli- ja sähkömekaniikan sopimusvalmistajaksi, Leden Group Oy:ksi.
Leden Group Oy siirtää toimintansa uusiin tiloihin Oulaisten Kivisenkankaalle. Oulaisiin siirtyvät Leden Groupin ohutlevytoiminnot, kisko-osamekaniikka ja kokoonpanotoiminnot, jotka toimivat tällä hetkellä Sievissä. Muutos tarkoittaa samalla noin 250 työntekijän muuttamista Sievistä Oulaisiin.
Olisiko tässä ainesta pörssiin Componentan kilpailiaksi. Tuore yritys ostoksilla. Ilmeisesti lisää ostoja tulossa.
"Arto Räty on palvellut merkittävän kansainvälisen sotilasuran lisäksi myös Suomen Puolustusministeriössä kansliapäällikkönä. Viimeiset vuodet Räty on toiminut Senior Advisor roolissa, sekä hallituksen jäsenenä useissa merkittävissä kotimaisissa yrityksissä.
Rädyllä on erittäin laaja toimialanäkemys ja kansainvälinen verkosto.
Koen suorastaan velvollisuudekseni päästä mukaan luomaan suomalaisille puolustus- ja turvallisuusalan yrityksille mahdollisuuksia kasvaa ja samalla myös edellytyksiä menestyä maailmalla. Summa Defencessä minua innoittaa erityisesti se, että konserni rakennetaan todelliseen tarpeeseen ja siinä on huomioitu kokonaisturvallisuus ja viranomaistarpeet, puolustusteollisuuden lisäksi, sanoo Arto Räty.
Kenraali Räty tuo Summa Defencen hallitukseen laajan substanssiosaamisen puolustusteollisuuden toimialalta ja toki myös Puolustusministeriöstä. Kesän aikana olemme työstäneet yhdessä yhtiön toimivan johdon kanssa useita yrityskauppoja ja tavoitteemme on julkaista ensimmäiset konsernin tytäryhtiöt vielä tämän vuoden aikana, kertoo Summa Defencen hallituksen puheenjohtaja Markku Kankaala.
Kiinnostus Summa Defenceä kohtaan ei rajoitu pelkästään Suomeen, vaan saamme jatkuvasti yhteydenottoja laajasti myös ympäri Eurooppa. Arto Rädyn ammattitaito ja hänen laajat kansainväliset yhteydet varmasti hyödyntävät Summa Defencen kasvutavoitteiden toteutumista, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Jussi Holopainen."
Tarvitaan sijoittajia, joilla on kanttia katsoa omistustensa arvon sulavan käsiin, niin kuin esim. lähes kaikissa v. 2021 listautuneissa yhtiöissä? No, leikki sikseen, uusia yhtiöitä on kiva saada pörssiin mutta esim. tuosta porukasta taitaa vain Kempower tuottanut plussaa, muuten lasku on ollut paikoin hyvinkin rajua. Se on melkoinen saavutus parissa vuodessa ja herättää kysymyksiä listattiinko yhtiöt alunperin liian optimistisilla arvostuskertoimilla ja oletuksilla vai tapahtuiko niin monen yhtiön kohdalla listautumisen jälkeen käänne huonompaan…
En ihmettele, jos sijoittajat ovat skeptisiä ja varovaisia, kun polttaa kerran pahasti näppinsä niin ei samaa virhettä viitsi toistaa.
Joka tapauksessa olisi hyvä saada lisää yhtiöitä pörssiin mutta listautumisten tulisi tapahtua sellaisilla arvostuksilla, että sijoittajat saisivat järkevää tuottoa sijoituksilleen.
Parhaiten tuottaneissa on kuitenkin monia, joita kritisoitiin listautumisen yhteydessä korkeista kertoimista (Admicom, Harvia jne.), joten ratkaisevampaa kuin kertoimet ovat lopulta yrityksen laatu. Tällä hetkellähän pörssiin ei uskalla listautua kuin yritykset, joilla on jokin teknologinen etu kilpailijoihin nähden kuten Canatu. Sellaiset firmat ovat aina kalliita, ja usein tuottavatkin parhaiten. Keskinkertaisiin yrityksiin taas on vaikein sijoittaa, hyviä esimerkkejä löytyy vaikkapa it-sektorilta.
Tämä pitäisi laittaa markkinan kontekstiin ja katsoa miten listutujat ovat pärjänneet suhteessa muihin pienyhtiöihin: turpaanhan on tullut riippumatta sijoititko anteihin vai small cap listayhtiöihin. Iso osa perustuu siihen, että arvostuskertoimet ovat romahtaneet, ja siitä ei voida -21 listautujia yleisesti syyttää varsinkin kun me sijoittajat itse ylimerkitsimme nämä annit ja meuhkasimme vihaisina perään kun emme saaneet tarpeeksi osakkeita anneista (disclaimer: edustan itse -21 listautunutta yhtiötä )
Sijoittajan muisti on lyhyt, mutta laajempaa perspektiiviä edustaisi tarkastella listautujia 2011-2021 horisontilla, jolloin otokseen osuu kaikkea konkurssista supermenestyjiin. Tietysti joukossa on ylilyöntejä ja tulee jatkossakin olemaan.
Uusi yritysostos. Stamacista ollu joskus puhetta Robitin ryhmässä. Tekee myös alihankintana kulutusosia Robitille.
Ledenin ostama Konepaja Stamac Oy on erikoistunut koneistukseen, tarkemmin ilmaistuna lastuavaan työstöön, jyrsintään ja sorvaukseen. Stamacin viimeisin vahvistettu liikevaihto on 17,5 miljoonaa euroa, yritys työllistää 64 työntekijää, koneistamon teknologia on modernia ja asiakkaita ovat merkittävät kansainväliset, Suomessa toimivat kuljetusväline- ja koneenrakennusteollisuuden yritykset. Stamac on perustettu vuonna 1997 ja yrityksen kotipaikka on Seinäjoki.
Solar Water Solutions avannut sijoituskierroksen Invesdorissa. Hakee enintään 1.5M€. Yhtiön toimitusjohtaja sijoittanut 210k ja muut avainhenkilöt 95k tämän kierroksen yhteydessä samoilla ehdoilla kuin muut sijoittajat.
Pörssiinlistautumista pidetään mahdollisena vuodesta 2026 alkaen.
EDIT: Invesdorin sivuilla mainitaan Exit-skenaariossa listautumisen lisäksi fuusio tai yrityskauppa. SWS:n sijoittajauutiskirjeessä mainitaan seuraavasti “Tavoitteena on, että hyvän vesialan kumppanin kanssa voimme löytää ensin laajemmat myyntisynergiat ja listautua pörssiin parin vuoden kuluttua.”
Aiemmin Helsinkiin listautumista yrittänyt GF Money on aloittanut konversioannin, jossa sijoitusosinko-osakkeita voi vaihtaa A-osakkeiksi. Nämä olisi tarkoitus listata ensi vuoden puolella teknisellä listautumisella First Northiin Tukholmaan. Kotipaikka siis Suomi edelleen. Perustelevat antiesitteen mukaan Tukholman valintaa, koska se on yrityksen suurin markkina ja uskovat siellä olevan parempi likviditeetti.
Suomalaiset yritykset perustelevat usein likviditeetillä ja näkyvyydelle listautumista tai rinnakkaislistautumista Tukholman pörssiin, mutta olisiko jollain dataa miten hyvin tämä on onnistunut. Varmaan teoriassa Tukholmalla on markkinapaikkana parempi potentiaali, mutta lunastuuko se kovin monen Suomi yhtiön kohdalla?
Sammon rinnakkaislistautuminen taisi olla onnistunut esimerkki, mutta ihan mututuntumalla väitän että moni Suomi firma hukkuu siellä massaan, ja hyöty hesuliin on olematon tai jopa negatiivinen.
Ehkä jotain kertoo se, että Tukholmaan rinnakkaislistauksen viime vuosikymmenellä tehneet FN-yhtiöt ovat joukolla purkaneet Tukholman listauksia. Pankkiirit myivät ruotsalaista unelmaa, siellä on paljon pääomaa ja korkeampia valuaatioita. Kustannukset tulee varmasti, sijoittajien kiinnostus pientä suomalaista yhtiötä kohtaan 1100 muun pörssiyhtiön joukossa ei niinkään varmasti.
En tiedä miten pelkkä Tukholman listaus onnistuu. Suomen kansalainen saa lakimme mukaan omistaa listattua yhtiötä ainoastaan niin, että säilytys on Euroclear Finlandissa. Eli kun suomalainen yhtiö listataan Tukholmaan tai mihin tahansa ulkomaille, suomalaisille sen yhtiön omistaminen on laitonta koska säilytys ei ole kotimaan monopolilla. Kuulostaa täysin älyttömältä ja uskomattomalta, ja sitähän se onkin, mutta olen nähnyt muutamassa keississä miten tämä on opittu kantapään kautta ja kalliisti. Tässä on ollut vissiin joku nerokas idea ettei suomalaisia omistuksia voisi piilotella.
Helen Oy:tä on väläytelty Mikael Jungnerin suulla listattavaksi tai stadilaisannin toteuttajaksi. Kauppalehti pyysi minua kommentoimaan raikkaan suunnitelman realistisuutta. En näe sitä ikävä kyllä toteuttamiskelpoiseksi ainakaan näin. Kerroin samalla miten listautumisannit yleensä toteutetaan klassisesti henkilöstö-, yleisö- ja instituutioantien kautta.
Julkisten yritysten yksityistäminen pörssin kautta ei ole helppoa. Ihmisillä on omituisen naiivi kuva että Suomesta löytyisi yksityisiä pääomia toteuttamaan julkisen sektorin yritysten yksityistämistä. Ei niitä pääomia löydy juuri markkintaloudellisesti menestyvillekään yrityksille koska suomalaiset ovat köyhiä ja yliverotettuja. Kommenttini Kauppalehdessä Mikael Jungnerin sinänsä raikkaaseen ideaan Helen Oy:n suunnatusta annista helsinkiläisille
PS. Kunnallisia energiayhtiötä on yksityistetty vaihtelevalla menestyksellä. Espoon sähköä kritisoitiin rajusti, mutta lienee ainoa tällä hetkellä likvidiksi hajautetuksi salkuksi muuntunut kunnallinen energia-asset. Salkun markkina-arvo on nyt ilmeisesti EUR 782 miljoonaa (Lähde: Länsiväylä ja Hannele Kerola).
Todellakin näin. Olin itse Nasdaqin ja Alexander Stubbiin lisäksi ainoita, joka uskalsi puolustaa kolmen ässän hallituksen ehdotusta toteuttaa Euroclearin monopolin purku ja sallia läpinäkyvä laarisäilytys muidenkin toteuttajien kautta kuten mm. Nasdaq. Koko keskustelu oli äärimmäisen turhauttavaa, keskityttiin johonkin Stubbin “90% puoltaa” heiton kritisoimiseen ja keksittiin täysin mielipuolisia uhkakuvia siitä että jokainen vasemmistolehtimies ei joka sekunti saisi omistajarekisteriä täydellisenä käyttöönsä. Lopputuloksena oli sitten belgialais-ranskalaisen monopolin sinetöinti taas kerran suomalaisen ekspektionalistisen rakenteen kautta.
Viime viikolla julkaistiin vastaavat luvut Tukholmasta ja myös siellä kymmeniä yhtiöitä IPO-putkessa
Hesuli: ”Odotamme ensi vuodella ainakin noin tusinaa listautumista ja jos ne menevät hyvin, niin vuodelle 2026 listautumisten määrä voisi jopa tuplaantua ja on todennäköisesti ainakin 20”
Noin 2/3 listautujista olisi liikevaihdoltaan yli 25 milj. €. 15 % yli 100 milj. € yrityksiä
Hän on se, jonka puhelin alkaa soida, kun yritykset alkavat miettiä pörssiin menoa. Nyt se on soinut viime keväästä asti.
”Keväällä yhteydenotot alkoivat selvästi lisääntyä, ja syksyn aikana tilanne on vahvistunut lisää”, Elonheimo kertoo.
On kyllä optimistinen näkemys. Eihän tuollaisia yli tusinan vuositahtia ole taidettu nähdä kuin koronabuumissa ja sitä ennen ehkä joskus teknokuplassa? Sijoittajana ja Inderesin osakkeenomistajana ota tämän toki ilolla vastaan jos näin kävisi:
Juuri nyt näyttää Elonheimon mukaan siltä, että listautumiset alkavat elpyä tänä vuonna, ja ensi vuonna voidaan jo nähdä varsinainen purskahdus, kun tulppa irtoaa kolmen hiljaisen vuoden jälkeen.
”Edessä voi ensi vuonna hyvinkin olla ketsuppipulloilmiö. Se edellyttää, että tänä vuonna nähdään onnistumisia”, Elonheimo sanoo.
Elonheimo ennakoi, että tänä vuonna Helsingin pörssiin voi listautua noin tusina yhtiötä, ja ensi vuonna tuplasti sen verran eli yli parikymmentä.
”Meillä on aika paljonkin yrityksiä, jotka ovat valmiita tekemään liikkeitä, jos tilanne on otollinen. Moni niistä olisi ollut valmis pörssiin jo aiemmin, mutta joutui lykkäämään menoaan, kun listautumismarkkina meni jäihin”, Elonheimo kertoo.
Jokainen voi tästä ottaa itselleen vinkin IPO-sijoittamiseen etenkin kovimman buumin laantuessa
”En usko, että pörssiin mentiin liian kevein perustein, mutta monilla yrityksillä oli kyllä kova kiire ehtiä pörssiin ennen kuin ikkuna sulkeutuu eli kun arvostustasot olivat vielä korkeat. Tämän vuoksi ne saattoivat listautua suunniteltua aiemmin.”
Yksi ominaispiirre näin varhaisen vaiheen yhtiöille on, että bisnesmalli iteroituu vasta ajan kanssa ja ensimmäinen idea on usein vieläpä täysin väärä. Esim Solar on kehitysvaiheessa, jossa mielestäni yhtiön ei kannata lyödä lukkoon rakentavatko he tehtaita omaan taseeseen, kumppanimalleilla vai syntyykö yhtiöstä teknologiaa lisensoiva deep tech. Uuden sijoittajan pitää hyväksyä tämä epävarmuus, mikä itselläkin kypsiin yhtiöihin fokusoituneena sijoittajana helposti tökkii vastaan. Pörssiin on huomattavasti helpompi mennä, kun bisnesmalli on riittävän hioutunut, on jo vähän näyttöjä ja tarvitaan rahoitusta jossain määrin “todennetun bisnesmallin” skaalaamiseen.
(disclaimer: edustan itse -21 listautunutta yhtiötä 
)
