Minusta vaikuttaa siltä että kirjoittamasi teksti ja minulta lainattu osuus kertovat kuitenkin täysin eri asioista, joten voisin hieman täsmentää mitä tarkoitan. Meille on pörssiin listautunut kaksi uutta “deeptech” yhtiötä tässä lyhyeen ajanjaksoon, Canatu ja Solar Foods, mutta mielestäni vain toinen näistä kuuluu ehdottomasti pörssiin ja toinen olisi tosiaan ollut parempi säilyttää siellä PE-rahastossa.
Syy miksi sanon näin ei johdu vihasta tappiollisia kasvuyhtiöitä kohtaan, vaan siitä että vaikka olen lukenut satoja sivuja tekstiä (yhtiöesitteen, analyysit), katsonut Karon Grillit ja muut videomateriaalit, niin kaikesta huolimatta minulla ei ole aavistustakaan että miksi Solar Foods listautui ja että mikä heidän bisnessuunnitelmansa on. Tämä ei sinänsä ole yllättävää sillä yhtiö ei itsekään tiedä millä strategialla se haluavat edetä, kuten yhtiöesitteen sivulla A-54 todetaan:
Yhtiön hallitus on kokouksessaan 7.8.2024 todennut, että aiemmat kasvuskenaariot eivät siten vastaa Listautumishetken näkemystä ja on päättänyt aloittaa syksyllä 2024 uuden strategiaprosessin, jonka tarkoituksena on kirkastaa ja täydentää Yhtiön strategiaa. Osana strategiaprosessia on tarkoitus laatia Yhtiölle uudet kasvutavoitteet. Yhtiö julkistaa uuden strategian erikseen ilmoitettuna ajankohtana myöhemmin. Tässä Yhtiöesitteessä ei esitetä tarkempia euromääräisiä skenaarioita Yhtiön tulevaisuuden liikevaihtomääristä tai myöhempien tehtaiden rakennusaikatauluista tai niiden rahoitusmalleista (omat tehtaat, yhteisyritykset tai teknologian lisensointi).
Jostain syystä Solar Foodsilla oli kuitenkin kiire listautua pörssiin ennen kuin yhtiön strategia oli selvillä. Miksi? Sijoittajaystävälliset syyt tulla pörssiin liittyvät yhtiön osakkeen tehokkaampaan käyttöön (pääoman keräys, yrityskaupat, palkitseminen jne.) Tässä tapauksessa ei kuitenkaan päätetty kerätä rahaa vaikka ainoa aiemmin esille tuotu tie voitollisuuteen vaatisi satojen miljoonien investointeja. Talvivaara keräsi aikoinaan Maan Annista 261 M€, mutta pidän aika epätodennäköisenä että mikrokokoluokan yhtiö kykenisi keräämään merkittäviä rahasummia ilman IPO:n tuomaa kertaluonteista huomiota. Eli mikä tässä olikaan sijoittajatarina?
Koska en tiedä tai keksi hyviä syitä miksi yhtiö listautui kiireellä pörssiin, niin joudun olettamaan että syyt olivat huonoja, esimerkiksi joku merkittävistä omistajista haluaa mahdollisimman äkkiä eroon omista osakkeistaan. Mun mielestä olisi ollut järkevämpää että siellä olisi ollut joku ammattimainen PE-fundi koutsaamassa foundereille strategian perusasiat kuntoon ja ehkäpä vielä hankkimassa jotain alustavaa rahoitustakin tälle strategialle. Nyt joudutaan tyytymään fooruminimimerkkien huuteluihin.
…
On ironista, että valitetaan kun Hesulissa on mörniviä osinkoyhtiöitä, mutta sitten heti kun tulee ilmoitus listautujasta, jolla on jotain aivan päättömän kunnianhimoisia suunnitelmia, on meillä yksi joukko kertomassa, miten kyseessä on huijaus ja toinen joukko, joka pöyristelee pre-revenue -yhtiön muutaman tuhannen euron liikevaihtolukua suhteessa markkina-arvoon. Eka on oikeassa, että niin kauan kuin sijoituskulttuurimme on osinkomörnintää romantisoiva ja vertailemme Nightingalea ja Wärtsilää samalla mittaristolla, tulevat parhaat startupit/scaleupit hakemaan rahoituksensa privaattina, päätyvät teolliselle ostajalle tai aikanaan listautuvat muualle kuin Hesuliin. On kaukainen ajatus, että Wolt, Relex tai Silo olisivat listautuneet Hesuliin nykyisessä ympäristössä. Tietysti taustalla on myös se, että olemme suhteellisen pääomaköyhä maa. Siihen on vaikeampi vaikuttaa, mutta siihen taas voimme vaikuttaa, että pörssimme olisi kasvuyrittäjämyönteisempi paikka. Mitenkään väheksymättä sitä, että jokaiseen listautujaan tulee suhtautua terveellä kritiikillä ja seulan pitää olla hulivililistautumisista tunnettua Ruotsia tiukempi.
…
Hesuli on oikeasti mainettaan parempi ja meillä on mikro- ja nanoluokassa paljon hyviä arvoyhtiöitä ja myös kohtuullisesti aidosti mielenkiintoisia ja potentiaalisia kasvuyhtiöitä. Ongelmaksi muodostuu se, että näistä ei kukaan ole tietoinen sillä Suomen pieniin yhtiöihin ei kohdistu juuri mitään sijoittajakiinnostusta. Vaikka meillä on muutama nanoyhtiö jotka pystyvät kokoaan huomattavasti suurempaan näkyvyyteen (mm. Inderes ja @Harri_Sieppi:n Witted), niin kaupallinen media ja kaikista näkyvimmät sijoittajapersoonat keskittyvät pelkästään boomeryhtiöihin Suomessa ja enenevissä määrin myös Jenkeissä. Piensijoittajissa ei ole riittävän montaa miljonääriä korjatakseen markkinoiden pienimmän pään epätehokkuuksia ja tarjoamaan rahoitusta yhtiöille kivijalkapankkien nihkeillessä. Pääomaköyhän kansan aiheuttama likviditeetin puute taas karkottaa isommat pelurit tehokkaasti.
Ymmärrän toki että monelle kasvuyhtiölle yksityisen rahan markkinat ovat vähäisemmän julkisuuden takia kätevämpiä ja jopa tehokkaampia; hääräähän siellä valtavasti nollakorkoaikana tullutta uutta rahaa ja jopa valtion omistama Suomen Teollisuussijoitus Oy (Tesi). Toivon kuitenkin samalla tapaa sinun kanssasi, että kotipörssiin saataisiin lisää kasvuyhtiöitä.
Suomalaista sijoittajaa on tietysti hyvin hankala ottamaan lisää riskiä ja eihän vanha kansa edes uskalla siirtää rahoja pois pankkitililtänsä. Ysäri, IT-kupla, Finanssikriisi, Eurokriisi ja nyt Ränta på Ränta -markkinat ovat opettaneet sijoittajille, että rajua kurssinousua seuraa aina kurssilasku. Meillä on myös varsin monia ketkujen pyörittämiä pääomarahastoja, mitkä käyttävät pörssiä yhtiöiden dumppauspaikkana silloin kun rahastusikk… anteeksi listautumisikkuna on auki. Tästä on syntynyt valtavasti tervettä skeptisyyttä ja kriittisyyttä listautumisyhtiöiden lupauksiin. Kasvuyhtiöillä kun konkretian sijaan myydään usein pitkälti lupauksia, niin sijoittajien vakuuttaminen on entistäkin haastavampaa.
Piensijoittajien mukaan houkuttelemiseksi laaditaan sitten myös OSINKOSTRATEGIA, vaikka mikäli yhtiö on siinä pisteessä että se voi alkaa jakaa osinkoja, niin listautumisessa ollaan jo auttamatta myöhässä. No vähän suostun armoa antamaan tämän kritiikin osalta, koska firmojen omistajat ovat tässä maassa niin köyhiä, että ilman niitä parin prosentin vuosittaisia osinkoja heitä ei erota keskimääräisestä lääkäriduunarista. Eläkeyhtiöt ja valtio omistajina ovat tietysti oma lukunsa.
Inderes on tehnyt valtavasti hyvää työtä markkinaviestinnän osalta, mutta toivoisin silti uusilta yhtiöiltä ja erityisesti kasvuyhtiöiltä vähintään vastausta siihen yksinkertaisimpaan kysymykseen ennen listautumista: “Mitä minä sijoittajana hyödyn siitä että laitan rahojani yhtiöösi ja milloin minä tämän hyödyn saan?” Tähän kysymykseen on usein hankalaa saada ja turhauttavaa yrittää etsiä vastausta.