Kiinan viennin rajoitukset puolijohdeteollisuudessa käytettäville tärkeille raaka-aineille ovat varmasti mietityttäneet myös sijoittajia. Foreign Policy julkaisi tästä artikkelin. Sen mukaan tilanne ei ole niin huono kuin on annettu ymmärtää, vaikka Kiina päätyisi äärimmäisiin toimiin. Länsi ei ole pelkästään Kiinan varassa ja Kiina kärsisi täysimittaisesta vientikiellosta enemmän kuin länsi.
Kiina on tehnyt kriittisten materiaalien kohdalla samaa kuin seuraamassani telekommunikaatioteollisuudessa (Huawei). Se on pyrkinyt sektorin dominointiin polkuhinnoilla tukahduttaakseen kilpailun. Se on Kiinan tapa lähes joka teollisuudessa. Kuitenkin, hintojen noustessa Kiinan ulkopuolisten tuottajien kilpailukyky paranisi ja auttaisi niitä markkinoille pääsyssä.
Jutussa todetaan, että aivan samalla tavalla kuin Venäjä ihmettelee nyt mitä tekisi kaiken tuottamansa kaasun kanssa, Kiinalla olisi vaikeuksia löytää uusia asiakkaita raaka-aineilleen kehittyneiden talouksien ulkopuolelta.
Olen käynyt oman sijoitussalkkuni läpi Kiina-riskin varalta jo aiemmin. Kiina ja Venäjä eivät tule muuttumaan, joten olen pyrkinyt minimoimaan riskit. Kiina-riskiä ei voi kokonaan poistaa, kuten sijoittajalle turhaakin turhemman Venäjän, mutta koen riskin olevan oman salkkuni kohdalla hallussa. Myös suomalaisilla yhtiöillä on merkittäviä Kiina-riskejä, joten Kiina-harjoitus kannattaa mielestäni kaikkien tehdä.
Ohessa CGPT:n tiivistelmä. (Suosittelen alkuperäisen jutun lukemista) →
Artikkelissa käsitellään raaka-aineiden aseistamisen trendiä ja sen vaikutuksia maailmanmarkkinoihin. Vuonna 2022 Venäjä katkaisi kaasuntoimitukset Eurooppaan heikentääkseen sen talouksia Ukrainan hyökkäyksen jälkeen, ja vuonna 2023 Kiina ilmoitti vaativansa lupia galliumin ja germaniumin viennille, kahdelle teknologiateollisuuden tärkeälle metallille. Näillä metallit ovat osa noin 30 kriittisen raaka-aineen ryhmää, jotka ovat välttämättömiä vihreän energian siirtymän, digitaalisen laitteiston ja puolustustuotannon kannalta. Kiina hallitsee galliumin ja germaniumin louhintaa ja jalostusta, mikä antaa sille vipuvoimaa länsimaihin.
Kiinalaiset uhkaukset rajoittaa kriittisten raaka-aineiden vientiä ovat herättäneet huolta länsimaiden pääkaupungeissa. Yhdysvaltain geologisen tutkimuksen mukaan 30 prosentin leikkaus galliumin toimituksissa voisi vähentää Yhdysvaltain BKT:n kasvua noin 2 prosenttiyksiköllä, vastaavanlaisesti kuin Eurooppa kärsi Venäjän kaasuemargon seurauksena.
Artikkelissa myös vertaillaan Venäjän ja Kiinan toimien opetuksia. Opit osoittavat, että raaka-aineiden toimitusten rajoittaminen aiheuttaa lyhyen aikavälin kipua länsimaisille talouksille mutta tulee mukana ei-toivottuja seurauksia keskipitkällä aikavälillä.
Opituista asioista muun muassa korostetaan, että hintojen jyrkkä nousu kriittisille raaka-aineille ei välttämättä olisi katastrofi, sillä Kiinan dominoimien raaka-aineiden rahallinen arvo on suhteellisen pieni. Lisäksi Kiinan strategia tulvata markkinoita painaakseen hintoja alas antaa mahdollisuuden kilpailukyvyn parantamiselle muille tuottajille, jotka voisivat hyötyä korkeammista hinnoista. Kiina myös menettäisi kaupallisen voiman länsimaiden ulkopuolella.
Lisäksi artikkelissa korostetaan, että vaihtoehtoisten raaka-ainetoimittajien löytäminen ei ole mahdotonta, ja Euroopan kyky varmistaa lisätoimituksia maakaasusta on esimerkki siitä. Kiinalainen vientikielto kriittisille raaka-aineille voi kannustaa länsimaita vähentämään riippuvuuttaan Kiinasta ja etsimään muita toimittajia, joita löytyy useista muista maista.
Lisäksi artikkelissa pohditaan mahdollisuuksia kehittää länsimaisia prosessointi-infrastruktuureja kriittisten mineraalien osalta. Kiinan dominoimilla aloilla, kuten litiumin jalostuksessa, länsimaiden uhkaavat vastatoimet voisivat nopeuttaa suunnitelmia kehittää uusia prosessointilaitoksia. Tämä tarjoaa mahdollisuuden siirtymiseen arvoketjussa tuottajamaiden eduksi, kun ne rakentavat jalostuslaitoksia, mikä puolestaan voi haastaa Kiinan aseman. Näin kehittyvät taloudet voivat myös houkutella ulkomaisia investointeja tarjoamalla rahoitusta, kaupallisia sopimuksia ja pääsyä prosessointiteknologiaan vastineeksi takeista, etteivät ne kansallista yksityisiä sijoituksia tai aseta vientikieltoja.
Lopuksi artikkelissa huomautetaan, että kriisit vahvistavat liittoutumista liittolaisten välillä. Venäjän toivoessa EU:n hajoavan toimitusongelmien vuoksi, Euroopan maat sen sijaan kehittivät yhteisen mekanismin maakaasun ostamiseksi ja lisäsivät LNG-tuontia Yhdysvalloista ja muualta. Samoin kiinalainen vientikielto voisi vahvistaa yhteistyötä samanmielisten liittolaisten välillä, ja jo nyt keskustellaan yhteistyöstä kriittisten raaka-aineiden varmistamiseksi. EU on myös ehdottanut kriittisten mineraalien ostajien kartellin perustamista, johon tarvittaisiin mukaan tuottajia ja muita suuria kuluttajia, kuten Yhdysvallat, Japani ja Etelä-Korea, jotta se olisi tehokas.
Olen seurannut teidän asiantuntevia kirjoituksianne vuosien ajan, mutta olen pääosin hiljaa, kun ei ole oikein mitään annettavaa ketjuun. Mutta nyt tuli aika kiitoksille. Toivottavasti jaksatte kirjoitella jatkossakin 