Bittium on mielenkiintoinen case. Arvostus on kireä, nettotulos ollut viime vuodelta 3,3M€ ja mcap 190M€ tällä hetkellä. P/E 57.
Kuitenkin 10-12/21 tulos ollut 4,3M€, ja Q1/22 -1M€ eli heiluntaa kvartaaleittain on paljon. Kehitys on kokonaisuudessaan voimakkaasti koilliseen sirupulasta johtuvista tappioista huolimatta.
Kamil Galeevin lyhyt twiittiketju Rheinmetallin venäjäprojekteista 2011-2019.
The war in Ukraine has prompted European governments to reverse the course of years of shrinking defence spending
Still, it remains unclear whether the rush of new policy announcements will become a reality. Kajsa Ollongren, the Dutch minister of defence, admits similar pledges have been made before, only to fail. This time, however, she believes the reality of combat in Europe will help to force the issue. “In the past . . . people have been saying this in the context of [defence] budget cuts. And now we are saying it in the context of budget increases,” she says. “That’s a big engine for us to use.”
Europe’s plans may yet be hampered by some harsh realities. A portion of the recently announced budget increases will have to be spent on boosting the salaries of armed forces and replenishing stockpiles of weapons that have been depleted in the effort to help Ukraine, before new hardware can be considered.
Then there is the ever-present siren call of US equipment. Germany’s first big purchase after announcing it would launch a €100bn military modernisation fund was the American-made F-35 fighter jet, capable of carrying nuclear weapons. Some European industry executives worry that a large part of the extra money will not be spent at home.
“I see an inherent risk that we focus too much on satisfying short-term demands by predominantly buying non-European off-the-shelf equipment,” says Michael Schoellhorn, chief executive of Airbus Defence and Space.
To do so, he warns, would be to undermine Europe’s “long-term technological excellence”, which could create “additional dependencies” in the future and potentially “result in a weakening of its defence [industry] and thereby be detrimental for European integration as a whole”.
“We need to spend better and to spend more,” says Alessandro Profumo, president of ASD, the European industry’s trade association, and chief executive of Italy’s defence champion, Leonardo. To achieve that, he adds, there needs to be closer co-ordination at EU level on procurement: “We must have this integration process. It won’t be fast, but it has to happen.”
Since Russia’s full-blown invasion of Ukraine began in February, EU member states have announced defence spending increases worth about €200bn. But officials point out that the rise follows years of cuts and underspending. Between 1999 and 2021, the bloc’s combined spending on defence rose just 20 per cent, compared with 66 per cent by the US, 292 per cent by Russia and 592 per cent by China.
The bloc’s industrial challenge, according to Bastian Giegerich, director of defence and military analysis at the International Institute for Strategic Studies, is threefold: to replenish stockpiles run down over the past two decades; replace obsolete Cold War-era equipment that is being flushed out by the war in Ukraine; and rebuild and innovate for new capabilities.
“The industrial challenge will be to do the replenish, the replace and the rebuild all at the same time,” he says. “I think that makes it quite challenging.”
The poor record on co-operation is borne out by spending. In 2020, just 11 per cent of EU defence budgets were spent on collaborative projects — well below the 35 per cent target set by Brussels’ own European Defence Agency. The picture is the same in research and technology spending: in 2020 just 6 per cent was spent in collaboration with other member states, the lowest level since data collection began in 2005 — and well short of their 20 per cent target.
Between them, the bloc’s militaries operated 17 different main battle tanks compared to just one for the US, according to 2017 data published by the European Commission. The EU data, however, included variants and Cold War-era models, as well as the UK’s Challenger system. There were 29 different naval frigates or destroyers, compared with just four different types in the US.
In the past, divisions over IP ownership and workshare between companies have bedevilled large pan-European programmes. “How intellectual property rights are distributed is the biggest challenge,” says Armin Papperger, chief executive of Germany’s Rheinmetall.
Nato officials, who represent almost all the continent’s militaries, say that even ramped-up European defence spending will not achieve its goals if the EU does not force its member states to streamline procurement and swap inefficient national goals for pan-European ones.
(ei koko artikkeli, vain otteita)
Lockheed Martin julkaisi eilen Q2 tuloksen, joka oli vähän odotettua huonompi. Pääsyynä F-35 sopimusten viivästyminen ja toimitusketjuongelmat, joiden epäillään kestävän loppuvuoden. Yhtiö myös laski loppuvuoden ohjeistusta. Aikaisempi ohjeistus oli $66B liikevaihto ja $26,70 EPS, uusi ohjeistus $65,25B liikevaihto ja $21,55 EPS.
Lockheed Martin Reports Second Quarter 2022 Financial Results - Jul 19, 2022
- Net sales of $15.4 billion
- Net earnings of $309 million, or $1.16 per share, inclusive of non-operational charges of $1.7 billion ($1.4 billion, or $5.16 per share, after-tax)
- Cash from operations of $1.3 billion and free cash flow of $1.0 billion
- Returned $1.1 billion of cash to shareholders through share repurchases and dividends
- Updates 2022 outlook for sales and earnings per share; maintains 2022 outlook for segment operating profit, cash from operations, and free cash flow
Ensi viikolla tulee muiden alan isojen yritysten tulosjulkistuksia. Kurssit ovat koko sektorilla palanneet helmikuun lukemiin, vaikka valtiot aikovat investoida enemmän maanpuolustukseen. Pidemmällä aikavälillä luulisi siis busineksen kulkevan, kunhan toimitusketjuongelmat saadaan hoidettua.
Raytheon Technologies Q2 ulkona, liikevaihto alitti konsensuksen ~2% ja EPS ylitti ~4%, molemmissa kuitenkin kasvua viimevuodesta. https://www.rtx.com/news/news-center/2022/07/26/raytheon-technologies-reports-q2-2022-results
Second quarter 2022
- Sales of $16.3 billion, up 3 percent versus prior year including 4 percent organic growth
- GAAP EPS from continuing operations of $0.88, up 28 percent versus prior year, including $0.28 of acquisition accounting adjustments and net significant and/or non-recurring charges
- Adjusted EPS of $1.16, up 13 percent versus prior year
- Operating cash flow from continuing operations of $1.3 billion; Free cash flow of $807 million
- Achieved approximately $80 million of incremental RTX gross cost synergies
- Repurchased over $1.0 billion of RTX shares
Outlook for full year 2022
- Confirms sales of $67.75 - $68.75 billion
- Confirms adjusted EPS to $4.60 - $4.80
- Confirms free cash flow of approximately $6.0 billion. Assumes the legislation requiring R&D capitalization for tax purposes is deferred beyond 2022.
- Confirms share repurchase of at least $2.5 billion of RTX shares
Toimitusjohtajalla samoja kommentteja kun $LMT tj:llä viikko sitten. Toimitusketjuongelmat, työvoiman saatavuus sekä inflaatio tulevat olemaan haastavia lyhyellä aikavälillä.
Onkos kukaan tuommoiseen törmännyt tai tutustunut?
Katselin vaan kun sisäpiiri ostaa pää märkänä 
Boeing Q2 oli paljon huonompi kun konsensus odotti. Liikevaihto $16,68B vs konsensus $17,6B, EPS -0,37 vs konsensus -0,13. Toimitusjohtaja sanoi yrityksen pelaavan pitkää peliä ja uskoo heidän olevan käänteessä. Uskovat myös pääsevänsä kassavirtapositiiviseen tulokseen tänä vuonna. Se tosin tulee riippumaan siitä saadaanko 737 MAX tuotantoa nostettua pysyvästi ja saako 787 FAA:lta luvan lentää. 737 MAX:n osalta tavoitteena tehdä 31 konetta kuukaudessa, Q2 aikana toteutui vain 24/kk. Puolustus- ja avaruussegmentin liikevaihto laski 10% ja kate laski 92%, johtuen kiinteähintaisten sopimusten korkeammista kuluista. 2022 06 Jun 30 8K PR Ex 99.1 (q4cdn.com).
En ehkä käännettä vielä huutelisi, kvartaali kuitenkin oli paljon odotettua huonompi ja tuotanto tavoiteltua hitaampaa. No, ehkä tämä on vain väliaikaista johtuen inflaatiosta ja toimitusketjuvaikeuksista, ja yritys todellakin on tekemässä käännettä.
Second Quarter 2022
Operating cash flow of $0.1 billion; continue to expect positive free cash flow for 2022
Hieman tutustuin linkkauksesi pohjalta. Yritys ei varsinaisesti ole edes puolustusteollisuusyritys, vaikka esimerkiksi Yahookin sanoo industryn olevan Aerospace & Defense.
DESCRIPTION OF BUSINESS
- BitNile, Inc. (“BNI”) – cryptocurrency mining operations,
- Ault Alliance, Inc. (“Ault Alliance”) – commercial lending, activist investing, media, and digital learning,
- Gresham Worldwide, Inc. (“GWW”) – defense solutions,
- TurnOnGreen, Inc. (“TurnOnGreen”) – commercial electronics solutions,
- Real Estate – hotel operations and other commercial real estate holdings, and
- Ault Disruptive Technologies Corporation (“Ault Disruptive”) – a special purpose acquisition company (“SPAC”).
SEC Filing | BitNile Holdings, Inc.
Eli liikevaihdosta noin viidesosa tulee puolustusbisneksestä, loput sitten mm. kryptoista ja kiinteistöistä. Tuo Gresham on BitNilestä puolustukseen keskittynyt yritys, mutta sen kotisivuilta ei kovin hyvin auennut mitä yritys oikeastaan tekee. Elektroniikkaa kuitenkin, mm. virtalähteitä, näyttöjä ja radiotaajuusratkaisuja. Heidän omien sanojensa mukaan laitteet ovat “high-quality, ultra-reliable electronics”. En ole kovin vakuuttunut yrityksestä, mutta tuo yksi insider kyllä näyttää ostavan jatkuvasti. Ehkä sillä on vaikutusta, että hänen sukunimi on Ault 
Tuli vilkaistua tätä Mission Ready Solutions Inc (MSNVF), ei ole lähtenyt lentoon, onko joku tutkinut enempää yhtiötä?
Ei ole yhtään diiliä voittanut sitten viime vuoden ja jenkkihallituksen fiscal year päättyy huomenna, joten kiire tulee, jos aikovat voittaa jotain tämän tilikauden aikana. MRS:n sikariportaan mukaan ovat mukana 55-60 avoimessa kilpailutuksessa (yht. yli miljardin dollarin edestä) ja valmiudet onnistumiseen ovat paremmat kuin koskaan, mutta suattaapi olla ihan vaan sanahelinää. Sopimusten myöntämisajat ovat pitkittyneet ennätyksellisen paljon, joten periaatteessa kaikki on avoinna. Jos eivät voita mitään relevanttia pikaisesti, siellä tulee massiivinen anti näillä hinnoilla eikä konkurssiakaan voi poissulkea. Toisaalta voivat saada 500 miljoonan monivuotisen valmistussopimuksen milloin tahansa. Lottoamista.
Hei. Yritin etsiä, löytyykö ETF:ää joka sisältäisi puolustussektoria. Surkeana googlaajana en löytänyt…sattuuko jollain muulla olla tietoa näistä, jota haluaisi jakaa?
En ole itsekään löytänyt täältä (Euroopan ESG hölmölästä). Jenkeissä toki on. Degiro ei salli edes Jenkeistä ostaa asefirmojen suoria osakkeita (huokaus). Interactive Brokersilta onnistuu.
Toistaiseksi omassa salkussa vasta sektorin tähteä LMT heillä F35 ja Himarsit. Saabia tarkoitus hankkia mutta kurssi vaan koko ajan nousee enkä kuun välissä älynnyt hypätä kyytiin. Jos tulee huono tulos saan ehkä alesta.
Kiitos vinkeistä. Etf näihin olis kiva ni pääsis roposillakin mukaan, mutta eipä sitten taida olla.
Lockheed Martinilta tuli eilen Q4 tulos. Vuosi olisi voinut jäädä heikoksi, mutta Q4 oli vahva. Q4:llä tehtiin $19 miljardia liikevaihtoa ja $2 miljardia liikevoittoa. Koko vuodelta $66 miljardia liikevaihtoa ja $7,2 miljardia liikevoittoa. 2021 vuoteen verrattuna liikevaihto laski 1,5% ja liikevoitto 2,2%. 2023 vuodelle yritys odottaa $65-$66 miljardin liikevaihtoa ja $7,0-$7,1 miljardin liikevoittoa. Backlog kasvoi vuoden takaisesta 11% ja on nyt $150 miljardia.
Konferenssipuhelussa tj sanoi että inflaatiota seurataan kokoajan. Lyhyellä aikavälillä inflaatio ei vaikuta paljon, koska toimittajien kanssa tehdyt sopimukset ovat kiinteähintaisia. Inflaatio näkyy vasta uusissa sopimuksissa.
• Net sales of $19.0 billion in the fourth quarter and $66.0 billion in 2022
• Net earnings of $1.9 billion, or $7.40 per share, inclusive of non-operational charges of $129 million ($101 million, or $0.39 per share, after-tax) in the fourth quarter
• Net earnings of $5.7 billion, or $21.66 per share, inclusive of non-operational charges of $1.9 billion ($1.5 billion, or $5.57 per share, after-tax) in 2022
• Cash from operations of $1.9 billion in the fourth quarter and $7.8 billion in 2022; free cash flow of $1.2 billion in the fourth quarter and $6.1 billion in 2022
• Returned $5.0 billion of cash to shareholders through share repurchases and dividends in the fourth quarter, and $10.9 billion in 2022
• Increased backlog 11% to $150 billion compared to fourth quarter 2021
• 2023 financial outlook provided
Kiinnostaisi kovasti ostaa tätä alaa koska uskon että muutaman vuoden ajan tilauskirjat ovat melkoisen täydet. Miten paljon hintoja voidaan nostaa kun kysyntä kasvaa ilman että siitä tulee myynnillistä tai maineellista haittaa?
Onko kursseihin leivottu jo niin paljon tulevia ostoja ettei esim Lockheedin kurssi liikkunut mihinkään Puolan tulevien 10mrd kauppojen johdosta? Vai oliko tämä jo yleisesti tiedossa aiemmin? Kuitenkin 1/6 viime vuoden liikevaihdosta tuossa kyseessä eikä varmasti huonolla hinnalla.
Tilauskirjat tosiaan ovat ihan hyvän kokoisia kaikilla isoilla pelureilla. Monen tilauskirja kasvoi noin 10% viime vuonna (LMT, RTX, BA). Hintojen nousu tullaan näkemään vasta viiveellä, johtuen kiinteähintaisista sopimuksista. Tähän liittyen lainaus Lockheedin CFO Jay Malavelta, joka pätee laajalti koko sektoriin:
In many of our existing contracts, we have not really seen a significant impact only because, I mean, our fixed price contracts – our suppliers are under fixed price contracts with us. Where we have seen is really on new proposals, is where we’ve seen some impacts, where you’ve got suppliers unwilling to provide longer-term price commitments, requesting what we refer to in the industry as economic price adjustments, which are escalation clauses, inflation clauses. And those are ongoing dialogues that we have with our customers as well. And so, it’s still an ongoing issue. To be honest with you, on the proposal side, we really haven’t seen any type of reduction there in the pressure. It’s something that we review quite often on these new proposals, and it’s something that we grapple with because either you have to price in some type of inflation assumption into your proposal or you have to have some type of back-to-back agreement where you’re going to have an inflation clause.
Tällä hetkellä on siis haastavaa tehdä sopimuksia. Kiinteähintainen sopimus on tehtävä riittävän hyvällä turvamarginaalilla tai sopimukseen on lisättävä jonkinlainen eskalaatiolauseke. Tästä konkreettinen esimerkki on Boeingin Q3. Defense, Space & Security teki $5,3 miljardin liikevaihdolla $2,8 miljardia tappiota, juurikin kiinteähintaisten sopimusten korkeampien valmistuskulujen takia.
Kannattaa muistaa, että isoista sopimuksista tulee liikevaihtoa monelle vuodelle. Sopimuksen vaikutus ei ole noin suuri, jos siitä tulee liikevaihtoa 3-5 vuodeksi.
Eli onko tässäkin käymässä niin että kovasta kysynnästä rusinat poimii pienemmät toimittajat ja riskin kantaa isot jättiläiset? Tuntuu hassulta jos sopimustekniikkaa ei saataisi varmistettua niin että riskin kantaa loppuasiakas.
Mitä pidempään kaikkia aseapuja viivästytetään Ukrainalle niin sitä enemmän sitä joudutaan antamaan kun vastus ehtii myös varustautua. Ja sitä enemmän niitä tilauksia näille valmistajille tulee. Pitkittyminen varmasti myös vaikuttaa muiden maiden varustautumisintoon ja sitä kautta vielä lisää tilauksia.
Volyymiä kuvittelen siten ainakin tulevan moneksi vuodeksi mutta jos siitä tulee vain turskaa saaliiksi ei tietenkään ole kovin hyvä juttu.
En sanoisi ihan näin. Pienet toimittajat ovat myös kiinteähintaisten sopimusten alla ja isoilla firmoilla on parempi asema toimitusketjussa. Mielestäni toimitusketjussa riskiä kantaa vähän jokainen.
Puolustusteollisuudessa on aika usein sopimukset niin, että US Army Contracting Command tai vastaava haluaa jotain ja tarjoaa tästä urakkaa. Kaikki voivat jättää oman tarjouksensa ja paras valitaan. Nyt on tietysti tullut paljon yllättäviä asioita, joihin ei olla pystytty varautumaan monivuotisia sopimuksia tehdessä.
Olen tästä hieman eri mieltä. Hävittäjien ja muun kaluston osto on kallis projekti ja saatava kerralla oikein. En itse usko että jokin valtio hätäilisi näin ison asian kanssa saadakseen nopeamman toimituksen. Ja muutenkin se on yleistä tietoa että näillä on pitkät toimitukset. Suomi tilasi 64 kappaletta F-35:a 2021 joulukuussa ja niiden alustava toimitus on vuonna 2026. Käyttöönotto 2028-2030. Ukrainan sota on kyllä näyttänyt, että Euroopassakin tarvitaan vielä maanpuolustuskalustoa. Päivitettävää kalustoa varmasti löytyy, mutta tuskin niiden kanssa hätiköidään.
Saab Ab viesti, että Ukrainan sota alkoi näkyä vasta Q4:n luvuissa, eli kuvastaa hankintaprosessien hitautta tällä markkinalla. Ja sekin materiaali mikä näkyi Q4:ssä taisi olla jalkaväen aseistusta, missä on kaikkein lyhyin toimitusaika.
Orgaanisen kasvun tavoite nousi viidestä prosentista kymmeneen.
Lisäksi Saab kertoi, että Ruotsin Nato-hakemuksen myötä he ovat päässeet pöytiin, joihin heillä ei ennen ollut asiaa.
Lockheed Martin ja Raytheon Missiles & Defense ovat joutuneet Kiinan sanktioimaksi. Eivät saa tehdä tuontia tai vientiä Kiinaan ja joutuvat maksamaan sakkoja kaksi kertaa sen verran mitä ovat myyneet Taiwaniin syyskuun 2020 jälkeen, 15 päivän maksuaika. No joo, eipä tämä tule vaikuttamaan yrityksiin mitenkään eikä mitään sakkoja varmasti makseta. Paljon mielenkiintoisempaa olisi ollut, että koko Raytheon asetetaan sanktioiden piiriin. Raytheonin tytäryhtiö Pratt & Whitney tekee paljon kaupallisten kiinalaisten lentokoneiden moottoreita.
China Sanctions Lockheed Martin and Raytheon as Tensions Over Balloon Increase - WSJ
