Bittium on mielenkiintoinen case. Arvostus on kireä, nettotulos ollut viime vuodelta 3,3M€ ja mcap 190M€ tällä hetkellä. P/E 57.
Kuitenkin 10-12/21 tulos ollut 4,3M€, ja Q1/22 -1M€ eli heiluntaa kvartaaleittain on paljon. Kehitys on kokonaisuudessaan voimakkaasti koilliseen sirupulasta johtuvista tappioista huolimatta.
Kamil Galeevin lyhyt twiittiketju Rheinmetallin venäjäprojekteista 2011-2019.
The war in Ukraine has prompted European governments to reverse the course of years of shrinking defence spending
Still, it remains unclear whether the rush of new policy announcements will become a reality. Kajsa Ollongren, the Dutch minister of defence, admits similar pledges have been made before, only to fail. This time, however, she believes the reality of combat in Europe will help to force the issue. “In the past . . . people have been saying this in the context of [defence] budget cuts. And now we are saying it in the context of budget increases,” she says. “That’s a big engine for us to use.”
Europe’s plans may yet be hampered by some harsh realities. A portion of the recently announced budget increases will have to be spent on boosting the salaries of armed forces and replenishing stockpiles of weapons that have been depleted in the effort to help Ukraine, before new hardware can be considered.
Then there is the ever-present siren call of US equipment. Germany’s first big purchase after announcing it would launch a €100bn military modernisation fund was the American-made F-35 fighter jet, capable of carrying nuclear weapons. Some European industry executives worry that a large part of the extra money will not be spent at home.
“I see an inherent risk that we focus too much on satisfying short-term demands by predominantly buying non-European off-the-shelf equipment,” says Michael Schoellhorn, chief executive of Airbus Defence and Space.
To do so, he warns, would be to undermine Europe’s “long-term technological excellence”, which could create “additional dependencies” in the future and potentially “result in a weakening of its defence [industry] and thereby be detrimental for European integration as a whole”.
“We need to spend better and to spend more,” says Alessandro Profumo, president of ASD, the European industry’s trade association, and chief executive of Italy’s defence champion, Leonardo. To achieve that, he adds, there needs to be closer co-ordination at EU level on procurement: “We must have this integration process. It won’t be fast, but it has to happen.”
Since Russia’s full-blown invasion of Ukraine began in February, EU member states have announced defence spending increases worth about €200bn. But officials point out that the rise follows years of cuts and underspending. Between 1999 and 2021, the bloc’s combined spending on defence rose just 20 per cent, compared with 66 per cent by the US, 292 per cent by Russia and 592 per cent by China.
The bloc’s industrial challenge, according to Bastian Giegerich, director of defence and military analysis at the International Institute for Strategic Studies, is threefold: to replenish stockpiles run down over the past two decades; replace obsolete Cold War-era equipment that is being flushed out by the war in Ukraine; and rebuild and innovate for new capabilities.
“The industrial challenge will be to do the replenish, the replace and the rebuild all at the same time,” he says. “I think that makes it quite challenging.”
The poor record on co-operation is borne out by spending. In 2020, just 11 per cent of EU defence budgets were spent on collaborative projects — well below the 35 per cent target set by Brussels’ own European Defence Agency. The picture is the same in research and technology spending: in 2020 just 6 per cent was spent in collaboration with other member states, the lowest level since data collection began in 2005 — and well short of their 20 per cent target.
Between them, the bloc’s militaries operated 17 different main battle tanks compared to just one for the US, according to 2017 data published by the European Commission. The EU data, however, included variants and Cold War-era models, as well as the UK’s Challenger system. There were 29 different naval frigates or destroyers, compared with just four different types in the US.
In the past, divisions over IP ownership and workshare between companies have bedevilled large pan-European programmes. “How intellectual property rights are distributed is the biggest challenge,” says Armin Papperger, chief executive of Germany’s Rheinmetall.
Nato officials, who represent almost all the continent’s militaries, say that even ramped-up European defence spending will not achieve its goals if the EU does not force its member states to streamline procurement and swap inefficient national goals for pan-European ones.
(ei koko artikkeli, vain otteita)
Onkos kukaan tuommoiseen törmännyt tai tutustunut?
Katselin vaan kun sisäpiiri ostaa pää märkänä 
Tuli vilkaistua tätä Mission Ready Solutions Inc (MSNVF), ei ole lähtenyt lentoon, onko joku tutkinut enempää yhtiötä?
Ei ole yhtään diiliä voittanut sitten viime vuoden ja jenkkihallituksen fiscal year päättyy huomenna, joten kiire tulee, jos aikovat voittaa jotain tämän tilikauden aikana. MRS:n sikariportaan mukaan ovat mukana 55-60 avoimessa kilpailutuksessa (yht. yli miljardin dollarin edestä) ja valmiudet onnistumiseen ovat paremmat kuin koskaan, mutta suattaapi olla ihan vaan sanahelinää. Sopimusten myöntämisajat ovat pitkittyneet ennätyksellisen paljon, joten periaatteessa kaikki on avoinna. Jos eivät voita mitään relevanttia pikaisesti, siellä tulee massiivinen anti näillä hinnoilla eikä konkurssiakaan voi poissulkea. Toisaalta voivat saada 500 miljoonan monivuotisen valmistussopimuksen milloin tahansa. Lottoamista.
Hei. Yritin etsiä, löytyykö ETF:ää joka sisältäisi puolustussektoria. Surkeana googlaajana en löytänyt…sattuuko jollain muulla olla tietoa näistä, jota haluaisi jakaa?
En ole itsekään löytänyt täältä (Euroopan ESG hölmölästä). Jenkeissä toki on. Degiro ei salli edes Jenkeistä ostaa asefirmojen suoria osakkeita (huokaus). Interactive Brokersilta onnistuu.
Toistaiseksi omassa salkussa vasta sektorin tähteä LMT heillä F35 ja Himarsit. Saabia tarkoitus hankkia mutta kurssi vaan koko ajan nousee enkä kuun välissä älynnyt hypätä kyytiin. Jos tulee huono tulos saan ehkä alesta.
Kiitos vinkeistä. Etf näihin olis kiva ni pääsis roposillakin mukaan, mutta eipä sitten taida olla.
Kiinnostaisi kovasti ostaa tätä alaa koska uskon että muutaman vuoden ajan tilauskirjat ovat melkoisen täydet. Miten paljon hintoja voidaan nostaa kun kysyntä kasvaa ilman että siitä tulee myynnillistä tai maineellista haittaa?
Onko kursseihin leivottu jo niin paljon tulevia ostoja ettei esim Lockheedin kurssi liikkunut mihinkään Puolan tulevien 10mrd kauppojen johdosta? Vai oliko tämä jo yleisesti tiedossa aiemmin? Kuitenkin 1/6 viime vuoden liikevaihdosta tuossa kyseessä eikä varmasti huonolla hinnalla.
Eli onko tässäkin käymässä niin että kovasta kysynnästä rusinat poimii pienemmät toimittajat ja riskin kantaa isot jättiläiset? Tuntuu hassulta jos sopimustekniikkaa ei saataisi varmistettua niin että riskin kantaa loppuasiakas.
Mitä pidempään kaikkia aseapuja viivästytetään Ukrainalle niin sitä enemmän sitä joudutaan antamaan kun vastus ehtii myös varustautua. Ja sitä enemmän niitä tilauksia näille valmistajille tulee. Pitkittyminen varmasti myös vaikuttaa muiden maiden varustautumisintoon ja sitä kautta vielä lisää tilauksia.
Volyymiä kuvittelen siten ainakin tulevan moneksi vuodeksi mutta jos siitä tulee vain turskaa saaliiksi ei tietenkään ole kovin hyvä juttu.
Saab Ab viesti, että Ukrainan sota alkoi näkyä vasta Q4:n luvuissa, eli kuvastaa hankintaprosessien hitautta tällä markkinalla. Ja sekin materiaali mikä näkyi Q4:ssä taisi olla jalkaväen aseistusta, missä on kaikkein lyhyin toimitusaika.
Orgaanisen kasvun tavoite nousi viidestä prosentista kymmeneen.
Lisäksi Saab kertoi, että Ruotsin Nato-hakemuksen myötä he ovat päässeet pöytiin, joihin heillä ei ennen ollut asiaa.
“Rheinmetall on tällä hetkellä työstämässä “täydellä teholla” 250 panssarivaunua saataville Ukrainaan, Papperger kertoo. Hänen mukaansa yli 40 Marder-rynnäkköpanssarivaunua on käyttövalmiina, ja vuoden loppuun mennessä niitä tulee olemaan sata. Lisäksi noin 30 Leopard 2 -panssarivaunua 50:stä on valmiina käyttöön. Vanhempia Leopard 1 -taistelupanssarivaunuja on noin 100, joista käyttöön voidaan valmistella 88.”
Tässä Sijoittaja.fi:n jutussa käsitellään aika kattavasti puolustusteollisuutta ja lisäksi kuutta alan yhtiötä. 
Eurooppa ja länsimaat uudelleenvarustautuvat kovaa vauhtia Venäjän aloittaman sodan jälkeen. Mitkä ovat tärkeimmät puolustusektorin yhtiöt ja mitä riskejä aseteollisuuden firmoihin liittyy?
Siinä missä Suomi on pitänyt kiinni kansallisesta puolustuskyvystään kylmän sodan päättymisenkin jälkeen, on muu läntinen Eurooppa leikannut merkittävästi puolutusvoimiensa budjeteista. Ukrainan sota herätti Euroopan uuteen todellisuuteen. Historiallisista syistä maltillisena pitäytynyt Saksa ilmoitti 100 miljardin euron lisäpanostuksesta ja puolustusbudjetin pysyvästä korotuksesta yli kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Saab on allekirjoittanut sopimuksen Försvarets Materielverkin (FMV) kanssa tuki- ja huoltopalveluista JAS 39 Gripen C/D -hävittäjälentokoneelle. Tilaus varmistaa jatkuvan toiminnan ja kustannustehokkaan ratkaisun järjestelmän ylläpitoon ja käytettävyyteen. Tilauksen arvo on 308 milj. kruunua.
Lisää pettymystä: huono hajautus vain 29 firmaa ja jäätävät kulut 0.55%. Tuntuu nämä sektorifokusoituneet ETF olevan pelkkää sijoittajan lypsämistä. Vety puolella on vastaava viritys tarjolla.
Jenkeissä Aerospace ja Defence ETF:t XAR ja ITA antaa 34 ja 37 firmaa kuluilla 0.35% ja 0.39% eli ei nekään ilmaisia ole. Joku voi ajatella että että sotimisen juna meni jo eikä kannata enää ostaa. ITA näyttää olevan vielä tasolla jossa se oli ennen korona dippiä. Valtion soppareilla elävät asekauppiaat pitäisi toimia hyvin taantumassa, laskeva inflaatio, löystyvä työkkäri auttaa myös. Lisäksi vuodetut dokkarit eivät näytä että Ukrainan sota olisi loppussa ja bonuksena Kiinakin riehuu Taiwanin edustalla.
Pitäisi itsekin ryhdistäytyä ja saada ostettua tosta vaan kylmästi top-5 ja lopettaa jahkailu. Aina kun tulee pull back odotan että jos tulisi alemmas tai sitten en ehdi seuraamaan. Nyt olen sentään muutaman pilkin saanut sisään jos ne vaikka alkaisia filaamaan.
MIND Technologies kertoo (taas) markkina-arvonsa suuruusluokkaa olevasta tilauksesta, joka toteutuisi vuoden 2024 aikana.
(Alkupäivän kurssireaktio +14% palautti tuon kuukauden takaiselle tasolle, mikä taitaa olla tälle lapulle ihan normipäiväheilunnan rajoissa. Onhan sen spreadkin yleensä luokkaa 8-10%.)
käännös:
“The defense companies request financing from the EIB. But investing in weapons is not compatible with the bank’s sustainability ambitions”
Ennen Ukrainan-invaasiota aseteollisuuteen suhtauduttiin rahastoissa ja pankeissa ja osin myös poliitikkojen toimesta kuin tupakkateollisuuteen. Asennemuutos-vaihe on edelleen käynnissä.
Saab Ab nostaa näkymiä Q2:n yhteydessä:
“Upgraded outlook for organic sales growth 2023: organic sales growth to be between 16-20%, compared to previous outlook of around 15%”
“Sales increased to SEK 12,475m (10,171) with an organic growth of 22%, driven by high pace in project activity across all business areas.”
Mikä kertonee laajemmin Ukrainan sodan vaikutuksista tälle sektorille.
Ylireagointia markkinalta mielestäni, pieni siivu lisätty.
