Puuilo - Halpakauppakentän uusin peluri

Tämä on olennainen huomio aiempaan. Keskon strategiassa fokusoiduttu Helanderin aikana ammattirakentamisen ja yritysmyynnin kasvuun. K-Raudan myynnistä yritysasiakaskaupan osuus noin 70 %. Puuilolla yritysmyynti vielä verrattain pientä, ellen aivan väärin muista. Ja kyllä, ostan kyllä mielelläni tarvitsemani Puuilosta edullisempaan hintaan.

22 tykkäystä

Eilisessä Pörssisijoittajan viikon sijoittajaesityksessä Puuilon toimitusjohtaja Juha Saarela esitteli selkeään tyylinsä Puuilon toimintaa. Esitys sisälsi hyvää taustatietoa Puuilon valikoimasta. Varmaankin suurin osa Puuilon seuraajista on esityksen jo katsonut. Tässä kuitenkin vielä muutamia huomioita Saarelan 15 minuutin esityksestä ja haastatteluosuudesta ketjuun.


Saarela oli otsikoinut esityksensä otsikolla “Puuilo - vahva kasvu jatkuu”. Toimitusjohtaja esitteli aluksi Puuilon tuotevalikoiman rakennetta. Saarelan mukaan rakentamisen tarvikkeet, LVI- ja sähkö ja autotarvikkeet korostuvat Puuilon valikoimassa. Esityksen kalvon mukaan valikoima jakautuu:

  • 55 % Rakentaminen, Työkalut, LVI- ja sähkötarvikkeet, Autotarvikkeet
  • 30 % Taloustavara, Puutarhatarvikkeet
  • 15 % Vapaa-aika, Eläintarvikkeet
  • Puuilo Ei myy puutavaraa tai rakennusmateriaaleja, ei kulutuselektroniikkaa, ei leluja eikä urheiluvälineitä, ei vaatteita tai muotia, ei elintarvikkeita.

Puuilo on tarkkaan harkinnut tuotevalikoimansa ja kaikki ylimääräinen on jätetty muille. Yksi omaan mieleeni tuleva esimerkki tästä rajatusta palvelusta on maalien osalta. Kuten tiedetään, Puuilo ei tarjoa maalien sävytyspalvelua vaan asiakkaat ohjataan käyttämään Mixolin sävytyspastoja. Varmasti Puuilon maalivalmistajat kuten Eskaro Oy ja Ilves-maalit toivoisivat kauppaketjun ottavan myös sävytyspalvelua myymälöihinsä. Tämä kuitenkin vaatisi investointeja sävytyskoneisiin ja henkilökunnan koulutukseen ja toisi mukanaan myös lisää hävikkiä maalien rajallisen säilyvyyden takia. Puuilo näyttää rajaavan valikoimansa ja palvelunsa kohdeasiakasryhmän tarpeiden mukaan, ei tavarantoimittajien toiveiden mukaan.

Saarela puhui eilisessä esityksessään myös asioinnin helppoudesta. Hänen mukaansa Puuilon kymmenen uusinta myymälää on suunniteltu uuden konseptin mukaisesti ja hyllyjen layout on tehty asiakkaalle helpoksi. Tämä uusien ja vanhempien myymälöiden välinen eroavaisuus on hyvä sijoittajien huomioida, kun he tekevät myymälöihin vierailuja. Vanhemmissa myymälöissä hyllyt eivät luultavasti ole yhtä hyvin hallinnassa kuin uusimmissa myymälöissä. Varmaankin hyllylayout uudistetaan myös vanhemmissa myymälöissä ajan saatossa, vaikka esityksessä tästä ei mainittu mitään. Saarela korosti esityksessään asioinnin olevan joka tapauksessa varsin nopeaa Puuilossa, kun myymälät eivät ole hehtaarihalleja tai sokkeloisia labyrinttejä.

Puuilolla on varsin nuori myymäläverkosto ja uusien myymälöiden osuus on varsin korkea. Näin ollen moni myymälä on vielä varsin kaukana täydestä potentiaalistaan. Saarela esitteli myymälöiden myynnin kehitystä (9 min. kohdalla). Jos kaikkien myymälöiden myynti kehittyisi vastaamaan yli 10 vuotta vanhojen myymälöiden keskiarvomyyntiä, olisi lisäliikevaihdon potentiaali seuraavan 10 vuoden aikana jopa 70 miljoonaa euroa.

Saarela avasi esityksessään laajemmin Puuilon vähäistä kausiluonteisuutta. Kuukausittainen liikevaihdon kausivaihtelu ei korostu kovin voimakkaasti. Saarela kuvasi Puuilon myynnin p o h j a v i r t a u k s e n koostuvan varsin arkisista tuotteista muutaman euron tuotteista: työhanskoista, naulapusseista hiomapapereista jne. Saarelan mukaan keskimääräinen keskiostos on noin 30 euroa ja yhden tuotteen hinta keskimäärin 6 euroa. Näistä syntyy Puuilon perusmyynti ja näiden tuotteiden kysyntä on varsin vakiintunutta. Näitä tuotteita ostetaan läpi vuoden tarpeen mukaan.

Saarela esitteli myös Puuilon tuotteiden keskihintaa. Puuilon myymistä tuotteista 83 prosenttia maksaa alle 20 euroa. Saarelan mukaan noin 70 prosenttia maksaa alle 10 euroa. (tallenteella ajassa 12 min).

Saarelan esityksessä tuli myös esille asiakasmäärän kasvaneen Q2:lla yli 18 %. Kysymysosiossa (tallenteella 20 minuutin kohdalla) Saarela vastasi kysymykseen asiakasmäärien kasvusta. Vuosien varrella Puuilon myynti on kasvanut kahta kautta eli keskiostoksen ja asiakasmäärän kasvun kautta. Saarelan mukaan tällä hetkellä tätä aikaa kuvaa se, että keskiostos ei kasva, kun kalliimpi tavara ei mene kaupaksi. Puuilolla ei ole kanta-asiakasjärjestelmää, joten asiakkaiden käyntikerroista ei ole tietoa. Saarelan mukaan toukokuussa tehdyn laajan asiakastutkimuksen perusteella asiakkaiden käyntikerrat Puuiloissa ovat lisääntyneet.

Saarela korosti asiakaspalvelun merkitystä. Myyjät tekevät kuormanpurkua ja hyllytystyötä asiakkaiden paikalla ollessa, jotta voisivat samalla olla palvelemassa asiakkaita samalla. Saarela totesi tämän varjopuolena olevan sen, että tyhjiä pahvilaatikoita ja trukkilavoja on käytävillä, kun hyllytys on käynnissä. Saarela puhui priorisoinnin merkityksestä omassa tekemisessä ja joskus asioita voi olla kesken. Puuilossa on myös syvään juurtunut kulukulttuuri, jossa vältetään turhaa törsäämistä ja pidetään kiinni tarkoituksenmukaisuudesta.

Tässä yhteydessä mieleeni nousi Anders Oldenburgin blogikirjoitukset Costcosta. En nyt vertaa Puuiloa ja Costcoa suoraan toisiinsa, mutta yhdistäviä piirteitä löytynee. Oldenburg on kirjoittanut blogissaan (esimerkiksi PhoebusBlogissa 02/12) Costcon toimintafilosofiaan kuuluvan tehokkuushyötyjen antamisen asiakkaille ja kasvun hyötyjen antaminen omistajilleen. Tämä sama filosofia toteutuu myös Puuilossa. Asiakas saa nauttia edullisista hinnoista, jotka on seurausta Puuilon kulukurista. Samalla Puuilon omistajat saavat tulevaisuudessa nauttia myynnin kasvun hyödyistä. Kulukurista puhuminen tuo mieleen myös toisen Oldenburgin Phoebus-rahaston sijoituskohteen, Fastenalin, jonka perustaja Bob Kierlin tunnettiin kulukuristaan ja säästäväisyydestään sekä panostuksista uusien myymälöiden avaamiseen. Puuilolle ainakin hyviä esikuvia nämä yhtiöt.

Haastattelun lopussa (26 min) keskusteltiin Puuilon myymäläverkoston pahimmista aukkopaikoista. Saarelan mukaan pääkaupunkiseudulla ei ole riittävästi myymälöitä. Espoossa on vain yksi myymälä. Puuilolla ei ole vielä myymälää Lohjalla, Kirkkonummella, Savonlinnassa, Iisalmessa, Varkaudessa, Pietarsaaressa, Nokialla. Saarelan mukaan eteläisessä Suomessa on enemmän potentiaalia, mutta koko Suomi on Puuilon kohteena. Yksi suurimmista Puuilon myymälöistä löytyy maakunnista. Pienempiä Puuilon kauppapaikkakuntia ovat tällä hetkellä Imatra ja Sastamala, mutta markkinan koko näissäkin on kaupungin asukasmäärää suurempi.

Lopussa kysyttiin myös Ruotsiin laajenemisesta (28 min). Vuosina 2028-2029 Puuilolla on noin 60-65 myymälää nykyisellä konseptilla. Saarela kertoi Puuilon olevan päivittämässä strategiaansa ja kasvupotentiaalia on todennäköisesti enemmän kuin tähän mennessä on ymmärretty. Hänen mukaansa ei ole lähitulevaisuudessa suunnitelmia lähteä toiselle markkinalle, mutta Puuilo valmistautuu siihen ettei kasvun rajat pääse yllättämään.


ps.
Vähittäiskaupan analyytikko Arhi Kivilahti julkaisi pari päivää sitten blogimerkinnän Puuilosta. Kivilahti huomioi blogissaan Puuilon asiakasmäärien kasvun, joka on hänen mukaansa aina terveen kauppaketjun merkki. Kasvavat asiakasmäärät on helpompi kääntää suuremmiksi myynneiksi kuin saada lisää rahaa pienenevältä asiakaskunnalta.

Kivilahden mielestä Puuilo näyttää olevan hyvin johdettu pörssiyhtiö, jolla on runsaasti tilaa kasvaa ja avata uusia myymälöitä.

64 tykkäystä

K-rauta edullisempi kuin Puuilo, toki vain K-raudan myyjän näkökulmasta voi siltä näyttää, mutta ei liity todellisuuteen mitenkään.

12 tykkäystä

Kiitos litteroinnista! Avasi keissiä hyvin. Johon en siis ole aikaisemmin kovin hyvin perehtynyt.

Voiko tästä siis pätellä niin, että Puuilo on eräänlainen rautakauppojen Ryanair?

Puuilo:
LTM Gross Margin 35.6%
LTM EBIT Margin 16.2%

Inden asettamat verrokit:
Europris AS
LTM Gross Margin 45.3%
LTM EBIT Margin 14.8%

Byggmax
LTM Gross Margin 33.7%
LTM EBIT Margin 4.0%

Clas Ohlson
LTM Gross Margin 38.3%
LTM EBIT Margin 6.5%

Lähde: TIKR

11 tykkäystä

Puuilo taisi todeta, että halpatuotteissa on paras kate. Muistaakseni Tokmanni lausui katsauksessaan jotain saman suuntaista.

2 tykkäystä

Tosa toi filmi vielä lauantain aamukahveen kaveriksi. Q&A:n yleisökommenttiin on helppo yhtyä!

6 tykkäystä

Olematta mikään K-raudan myyjä voin aiheuttaa sinulle helpostikin pahoja ongelmia todellisuuskäsityksesi kanssa. Kas tässä ole hyvä:

Alboyn riippulukko 318.

Puuilossa 21,90 euroa https://www.puuilo.fi/abloy-pl318-riippulukko-sininen

K-Raudassa 15,95 euroa Riippulukko Abloy PL318c harmaa/sininen - K-Rauta

Tuosta K-raudan hinnasta saa vielä alennuksia eli ainakin Plussapisteet kotiin ellei enemmänkin.

Puuilo on oikeasti monesti yllättävän kallis kauppa. Se toki on taitavasti onnistunut mainosrummutuksella luomaan mielikuvan, että se olisi jotenkin poikkeuksellisen edullinen.

6 tykkäystä

Ei. Koska Puuilo on niin tarkkaan harkinnut valkoimansa, että jos rautakauppaan pitää lähteä, niin sieltä ei tarvitsemaansa löydä. Edes Byggmaxista ei usein löydä - mutta voi ainakin verkkokaupan kautta varmistaa, voisiko heillä olla ja mihin hintaan. (Että kannattaako nähdä vaiva - usein ei kannata)

Puuilon osarin kyselyosiosta mielenkiintoinen yksityiskohta:

Kysyttiin, voisiko Puuilo jatkossa maksaa kvartaaliosinkoa tai jopa osinkoa joka kuukausi. Talousjohtajan mukaan jokainen osingonmaksukierros maksaa yhtiölle hallinnollisina kuluina. Tällä hetkellä on katsottu järkeväksi maksaa osinkoa 2 kertaa vuodessa, jotta osingonmaksun prosessoinnista aiheutuvat ylimääräiset kustannukset pysyisivät kohtuullisina yhtiölle ja on siten osakkeenomistajien etu pitkällä tähtäyksellä.

Ihan hyvä pointti, kuukausiosinkoa toivovien pienosakkeenomistajien kannattaa muistaa (muidenkin yhtiöiden osalta), että sen toteuttaminen ei ole ilmaista yhtiölle. Mitä useammin jaat rahaa pienissä erissä, sitä isompi lasku tulee yhtiölle maksettavaksi ja tuo raha on pois tulevista osingoistasi. Nykyinen 2 kertaa vuodessa on ainakin itselleni ihan OK ja hyvä järjestely. Esim. Nokialle kulu lienee pisara meressä, mutta pienelle yhtiölle asialla voi olla merkitystä.

19 tykkäystä

“Rautakauppa” saattoi olla minulta huono sanavalinta Puuilon kohdalla, mutta en keksinyt parempaa. Syy miksi yhdistin Puuilon Ryanairiin on se, että Raiski on yhtiö, josta kuulee paljon negatiivisia asiakaskokemuksia, mutta silti se on käsittääkseni markkinoiden kannattavin lentoyhtiö.

Olen kyllä suuri lyncheilyn ystävä, mutta myös markkinatutkimuksiin pitää ainakin jollain tasolla kiinnittää huomiota ja Raiskilla asiakastyytyväisyys näyttää olevan kaikista huolimatta aika korkea.

Myös Puuilon asiakastyyväisyys näyttää olevan ok.

Käsittääkseni NPS 44 tarkoittaa karkeasti sitä, että lähes kolme neljäsosaa olisi valmis suosittelemaan Puuiloa.

Mutta kuten ensimmäisessä viestissäni mainitsin, en ole kovinkaan perehtynyt yhtiöön. Tuo Contrafunin tekstistä siteeraamani kohta vaan pisti silmään ja herätti ajatuksia. En ole myöskään koskaan käynyt Puuilossa, joten en voi sikälikään osallistua lyncheily-keskusteluun.

8 tykkäystä

On kai Ryanairin kanssa jotain yhteisiä piirteitä Puuilon kanssa? Halpalentoyhtiöillä on yleensä vain yksi matkustajaluokka, ei ylimääräisiä lisäpalveluita, pyritään maksimoimaan lentokoneiden ilmassaoloaika ja operoidaan syrjäisemmillä ja edullisilla lentoasemilla.

Kun Ryanair operoi pienemmillä kentillä, on pienempi todennäköisyys viivästyksiin verrattaessa vilkkaampiin lentoasemiin. Pienemmillä lentoasemilla myös maapalvelukulut ovat ehkä pienemmät.

Puuilo hakee myös edullisempia kauppapaikkoja ja myymälän koko on suhteessa asiakaskunnan kokoon. Puuilossa asiakkaita ei luokitella ostokertymän perusteella, koska kantaja-asiakasohjelmaa ei ole. Yritystili on tarjolla yritysasiakkaille, mutta niiden osuus vielä pieni.

Puuilon nopean kasvun taustalla on pääomasijoitusyhtiöiden tuki (Sentica ja Adelis). Ilman niiden tukea perheomisteinen yhtiö tuskin olisi noussut näin suureksi 10 vuodessa.

Pääomasijoittajat eivät ole kuitenkaan muuttaneet Puuilon perustoimintaa. Minusta myymälöiden yleisilme on aika samanlainen kuin Puuilon myymälässä 15 vuotta sitten. Kaikki lähtee kilpailjoita kevyemmästä kustannusrakenteesta ja halpojen hintojen asiakaslupauksesta. Puuilosta tuskin löytyy ostettavaa high end -luokan tuotteista kiinnostuneille asiakkaille, mutta potentiaalista asiakaskuntaa kuitenkin on Suomessa.

Vähän sama kuin lentoliikenteessä liikematkustaja haluaa työhön sopivat aikataulut, suorat yhteydet liikekohteisiin ja maksaa siksi enemmän lipustaan. Ryanairin valitsevat asiakkaat painottavat valinnassaan enemmän hyvää hinta-laatusuhdetta ja pettyvät sitten heikkoon palvelutasoon.

Halpakaupassakin on keskiössä hintatietoiset asiakkaat, mutta halpakaupan on myös pidettävä asiakaslupauksestaan kiinni. Asiakaslupauksen laiminlyönti johtaa aika nopeasti siihen, että Puuilon asiakkaat siirtyvät ostoksille Biltemaan tai Motonettiin. Aika usein kilpailijat ovat vielä kivenheiton päässä Puuilosta, joten kilpailua on.

7 tykkäystä

Halpalentoyhtiöillä on paljon lisäpalveluja. Kaikki maksaa (paikka koneessa, matkatavarat, ruoka, juomat, check-in…).

1 tykkäys

Niin se taitaa halpalentoyhtiöillä olla, ettei lipun perushintaan ei sisälly lisäpalveluita. Jokaisesta asiasta on maksettava erikseen ja saavat veloitettua asiakkaalta hyvin noilla lisäpalveluilla.

Ryanairin Q1- raportin mukaan lisäpalveluista: “ancillary revenue witnessed a growth of 15% to €1.18 billion, equivalent to approximately €23.30 per passenger.”


Mainitaan vielä Puuilon myymälöiden lisäpalveluista, jos ei ole kaikkien ketjun lukijoiden tiedossa. Asiakkaalla on mahdollista tehdä noutotilauksia myymälöihin ja vuokrata peräkärry tai traileri myymälästä. Joissakin myymälöissä pihalla on Helenin sähköautojen latausasemia. Yritysasiakkaille tarjotaan suoria toimituksia työmaille.

Asiakastyytyväisyyden osalta voi seurata myös
Erikoiskaupan liitto ETU ry:n selvityksiä asiakastyytyväisyydestä vähittäiskauppaan. Puuilo on mukana luokassa “Kodin käyttötavara- ja tavarataloketjut”

Vuoden 2022 tutkimuksen mukaan Puuilo on pystynyt parantamaan asiakastyytyväisyyttään vuosien 2021-22 aikana 2,4 indeksipistettä.

Linkki tutkimukseen: https://www.etu.fi/media/tilastot-ja-tutkimukset/asiakastyytyvaisyys-2022-tiedotteen-liite.pdf

4 tykkäystä

5 viestiä yhdistettiin ketjuun: Inderesin kahvihuone (Osa 7)

Noni eiköhän mutuiluhistorioinnit ja lentokoneyhtiöistä jauhaminen ala riittämään. Kyseistä keskustelua voi jatkaa vaikka kahvihuoneessa, mutta täällä olisi kiva keskittyä Puuiloon sijotuskohteena :wink:

33 tykkäystä

Puuilon tappaja Jula avaa myymälän Hyvinkäälle torstaina 21. syyskuuta 2023.

(Aamupostissa maksumuuri)

Sanoisin että Puuilon edullisuus on muutakin kuin pelkkä mielikuva. Kokeilin hakea tuotteita nimikkeellä poistoilmaventtiili. Puuilon tuotteet maksavat 6,99 – 19,90e. K-raudan tuotteet 11,95 – 74,50e. 4/6 Puuilon poistoilmaventtiileistä on halvempia kuin K-Raudan halvin tuote. Tuotteiden laatuun/ominaisuuksiin en osaa ottaa kantaa. K-raudalla on nylkyrihinnoittelua osassa tuotteista (esim. nuo erikoisemmat yli 50e poistoilmaventtiillit), mitä en ole Puuilossa juurikaan tavannut. Tietysti yksittäisiä tuotteita voi löytää K-raudasta Puuiloa halvemmalla.

5 tykkäystä

Kotimaisilla lähes monopoliasemassa olevilla valmistajilla on tapana tehdä voimakkaasti politiikkaa hinnoilla, esim K-rauta on hyvin merkittävä asiakas Abloylle. Puuilo ei ole koska sen volyymituotteet tulee kiinasta, näin ollen Abloy hinnoittelee Puuilolle tarkoituksella räikeän ylihintaiseksi jotta K-rauta taas voi samoja tuotteita omassa markkinoinnissa keihäänkärkenä. Abloy ei menetä mitään kun Puuilon kautta ei muutoinkaan menisi paljoa sen tuotteita. Suomessa Abloyn muutamat perustuotteet on ns ‘pakko olla hyllyssä’ kamaa kuten perinteinen U-lukko ja ovien lukkopesät ja lukkorungot yms. joka mahdollistaa Abloyn toimintatavan. Lukkopuolella yleensä ottaen suhmuroidaan joka kohdassa paljon, Abloyn sarjoituksilla lukkoliikkeet rahastaa esim.

8 tykkäystä

Puuilon tappaja ? Mihis tuo perustuu ?

Mutta minäpä osaan. Vertailet appelsiineja omeniin. K-raudalla näkyy poistoilmavenoissa olevan mukana ihan ammattilaadun tuotteitakin kuten Fläktin venttiileitä. Puuilo on jotain “Harju” nimistä kiinajunkkia.

En pidä tuollaista hintavertailemista relevanttina. Minä vertasin sentään samaa tuotetta ja Puuilo on hämmästyttävän paljon kalliimpi.

Homma on kuitenkin lähdössä lapasesta. Tarkoitus ei ole missään vaiheessa ollut väittää, että K-rauta olisi jotenkin systemaattisesti halvempi kuin Puuilo. Sellainen argumentti on keksittyä Olkinukkea tähän keskusteluun - ei ainakaan minun pointtini ollut missään vaiheessa.

Pointti oli vain tiputtaa maanpinnalle nämä väittäjät, että K-rauta olisi jotenkin järjettömän kallis systemaattisesti. Ei se nykyään enää näytä olevan. Oli ehkä joskus ennen, mutta ei ole nykyään.

K-raudanhan ei kauppana tartte edes olla systemaattisesti halvin. Se pärjää ihan sillä jo, että on sopivassa hintaspektrissä. Aivan kun S-ryhmä pärjää Lidliä vastaan.