Kova oli kyllä oikaistu liikevoittomarginaali 16,6 % Q4:llä! Ensi viikolla sitten kommentit miten näin kovaa tulosta tehty. Vertailun vuoksi viime vuonna marginaali oli Q4:llä 13,9 %, vuonna 2022 se oli 14,2 % ja hurlumhei vuotena 2021 15,7 % eli tämänkin yli mentiin heittämällä. Olisiko jopa ennätys Q4 suhteellinen kannattavuus
Edit. Tulosjulkistustilaisuus pidetäänkin vasta 27.3. Katsoin vain Inderesin pörssikalenterista missä 17.3. eli vielä jonkin aikaa saadaan odotella.
Positiivista tulosvaroitusta ja ennusteylitystä voidaan pitää erinomaisena suorituksena Q4:n vertailukelpoisten myymälöiden vaisuun kehitykseen nähden. Q4:n 16,6 %:n EBITA-marginaali ylitti korona-aikaiset ennätystasot (2020–2021 Q4: 15,5–15,7 %), jota emme uskoneet yhtiön saavuttavan nykyisessä markkinaympäristössä.
Tosi hyvä Q4-tulos Puuilolta. Muistan kun Q3-tuloksen yhteydessä pähkäilin, että on hyvin mahdollista, että ohjeistus ylitetään. Johdolta sain kuitenkin sen käsityksen että 2025 tammi-maaliskuun myymäläavauksiin oltaisiin jouduttu varautumaan etukäteen, joka olisi siis rasittanut kulurakennetta.
Veikkauksia, miksi kulurakenne on joustanut näinkin hyvin, mikäli tuo ylläosoittamani oletus pitää paikkaansa:
vanhojen myymälöiden kannattavuuksien manageeraaminen: yhtiö kertoi tehneensä Q2-Q3 aikana “balancing actions” eli siis kiinnittänyt heikemmin kannattavien myymälöiden operatiiviseen suoritukseen enemmän huomiota. Tämä on siis voinut realisoitua nyt voimakkaammin Q4:llä
2024 aikana yhtiö otti käyttöön uuden työvuorosuunnitteluohjelmiston, jolla on varmaankin ollut vaikutusta myös ylempään bullettiin mutta myös muiden myymälöiden kannattavuuksiin
ennätyksellinen myyntikate-%, jota on parantanut hyvin kannattava matalan hintapisteen myynti
Vertailukelpoisesta kasvusta ei ole Q4:n aikana tullut merkittävää tukea kannattavuuteen, sillä se on hyvin todennäköisesti ollut Q3:n tasoa (0 % tai lievä kasvu) ennakkoon tiedotetun myynnin perusteella.
Julan ensimmäisen Helsingin myymälän lokaatio Konalassa on ainakin mielenkiintoinen ja ehkä vähän jopa haastava, koska ihan lähietäisyydellä Konalasta löytyy Puuilo, Motonet, Tokmanni, IKH ja Stark eli kilpailua tuolla kyllä on jo. En tiedä olenko itse ihan pääkohderyhmää, mutta tuossa melko lähellä asuvana kävin yleensä Motonetissä, joskus IKH:ssa ja kun Puuilo tuli sinne, olen sitten käynyt yleensä ensisijaisesti aina Puuilossa. Starkissa en ole koskaan käynyt, ehkä se on vähän eri kohderyhmälle. Asiakkaana kiitän kun valinnanvaraa tulee lisää, mutta Puuilon osakkeenomistajana vähän mietityttää, että kyllä tuo Julan myymälä nyt varmaan vähän Puuilon myyntiä vähentää.
Markku Tuomaala palaamassa hallitukseen. Mammu Kaario ehdolla hallituksen puheenjohtajaksi:
Nimitystoimikunta ehdottaa, että Puuilon hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen hallituksen nykyiset jäsenet Jens Joller, Mammu Kaario ja Tuomas Piirtola. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen valittaisiin uusina jäseninä Susanne Hounsgaard ja Markku Tuomaala.
Nykyiset hallituksen jäsenet Lasse Aho, Bent Holm ja Anne-Mari Paapio ovat ilmoittaneet, etteivät he ole enää käytettävissä hallituksen jäseniksi.
Susanne Hounsgaard on Normalin varatoimitusjohtaja.
Laitetaan vielä uusien myymälöiden avajaisia:
Varkaus avattiin 13.3.2025
Savonlinna avattiin 14.3.2025
Kaksi myymälää avattiin poikkeuksellisesti samaan aikaan. Voi olla että RTV-myymälä oli helppo muuntaa Puuiloksi.
Puuilo on mielenkiintoinen yhtiö, jolla on toimiva strategia, vahvat kasvun ajurit ja osaava johto, joka osaa ottaa kaiken irti Puuilon koneistosta. Minulle on kuitenkin edelleen epäselvää, miten Puuilo pystyy tekemään niin kovaa kannattavuutta verrattuna muihin halpakauppatoimijoihin. Toinen kysymys on, onko kannattavuustaso sellainen, jota pystytään puolustamaan myös pitkällä aikavälillä
Kun tein pienen vertailun, näyttää siltä, että Puuilon OPEX-tehokkuus on valovuosia edellä muita alan toimijoita. Miten Puuilo pystyy ajamaan koneistoaan niin tehokkaasti verrattuna muihin?
Näyttää siltä, että johdon ja hallituksen kompensaatio on huomattavasti muita alhaisempi sekä suhteellisesti että absoluuttisesti (kuvassa vain toimitusjohtajan kompensaatio). Kuinka kestävällä tasolla tämä on, olettaen että nykyinen johto ei jatka Puuilon peräsimessä ikuisesti ja uusi johto on saatava houkuteltua?
Yritystoiminnan laadukkuuden lisäksi yksi huomioimisen arvoinen asia ainakin on eri ketjujen tuotevalikoiman erilaisuus. Esim. Tokmannilla yli puolet myynnistä on päivittäistavarakauppaa, joka on käyttötavaramyyntiä heikompi katteista.
Muutama syy sille, miksi kiinteät kulut ovat verrokkeihin nähden matalat
Myymäläoperointiin liittyvät kulut on painettu mahdollisimman matalalle:
Vuokratasoon kiinnitetään erityistä huomiota (näkyy poistoissa ja rahoituskuluissa), useimmat myymälät sijatsevat suht kaukana keskustasta. Myymäläkalustoon ei investoida suuria määriä rahaa
Tuotteiden hyllyttäminen tapahtuu myymälän ollessa auki. Kaupanalalla hyllyttämistä saatataan tehdä myös myymälöiden ollessa kiinni.
Myymälöiden aukioloajat on asetettu niin, ettei “huonon myynnin” tunteja kerry liikaa.
Myynti per myymälä on esim. Tokmannia korkeampi (~8 MEUR vs. ~6 MEUR)
Organisaatiorakenne on matala
Johtoryhmä on suht pieni ja välijohto (middle management) ollaan pyritty pitämään tiukkana. Yhtiöllä ei esimerkiksi ole viestintäjohtajaa ja IR-asioita hoitaa talousjohtaja tiimineen.
Hankintatoimet ovat tehokkaat: jokaisessa Puuilo-myymälässä myydään samoja tuotteita, jolloin myös hankintaorganisaatio voidaan pitää kevyenä.
Muita kohteita missä kuluja säästetään
Ei kanta-asiakasohjelmaa
Yrityskulttuuriin on istutettu kulujen minimointi, joka näkyy läpi organisaation
2023 lukuja, kun murskasi niin Tokmanniin nähden eron muodostaa tuloslaskeman rivi “Liiketoiminnan muut kulut”. Sitä riviä kun pilkkoo niin merkittävin ero näyttäisi olevan “Kiinteistöjen ja kauppapaikkojen kulut / kiinteistöjen ylläpitokulut”. Rivit ei välttämättä täysin yhteneväisiä ole, mutta todennäköisesti kuvaavat samoja kuluja. Kannattavuus ilman liiketoiminnan muita kuluja ovat hyvin vertailukelpoiset mikä johtunee siitä, että Puuilo myy enemmän per myymälä, mutta maksaa henkilöstökuluja enemmän per myymälä mikä yhteensä tasoittaa erot hyvin pieniksi. Per myymälä vuokrasopimus velkojen lyhennys ollut Tokmannilla pienempi luku.
Kyllä. Ei kai muuten kannattavuutta voi edes vertailla?
Henkilöstökulut näyttää pyöristettynä pahemmalta kuin todellisuudessa. Niiden suhde liikevaihtoon 2023 Puuilo 10,46% vs Tokmanni 12,53%. Vuonna 2023 liikevoitto% ilman liiketoiminnan muita kuluja ja tuottoja Puuilo 30,6% vs Tokmanni 29,4%. Ei järin suuri ero mielestäni. Kuitenkin sitten EBITDA% onkin todella ronskisti eroa, kun Puuilo 20,09% vs Tokmanni 13,63%.
Kyllä minä edelleen tuon perusteella näkisin numeroiden valossa kannattavuus eron tulevan liiketoiminnan muiden kulujen sisältä.
Kyllä kelpaisi jos tulisi. Virkamiehen myymälä on minusta hankalassa ja ahtaassa paikassa, eikä sinne tule muiden asioiden ohessa poikettua. Siksi lähes ainoa syy minulle nykyään valita Tokmanni on, että se sattuu olemaan Tammistossa Bauhausin ja erinomaisen Cittarin lähellä.
Virkamiehen myymälä ex Tauno Korhosen mööpelitaivas…
Lienee rakennus -60 luvun lopulta. Kunto lienee kehno. Uskoisin, että ketju haluaisi parempiin tiloihin. Onhan Vantaalla vankka asiakaskunta.