Historiallinen koronaremppabuumi nostaa liikevaihtoa ja kannattavuutta hyvin mutta kuinka pitkään? Siinä kai yksi pääkysymyksistä. Ja toinen tietty onko nykyinen kurssi rallin huipulla vai vasta 66% huipusta.
Puuilon tuleva Koronan jälkeinen kasvu pohjautuu tee-se-itse kehitykseen. Ns. Ammattilaisen palkkaaminen tulee aina vaan kalliimmaksi johtuen meidän punaviher- hallituksesta. Verot nousevat ja sontaläjäporukan määrä lisääntyy. Tällöin kannattaa itse tehdä kaikki mahdollinen Puuilon työkaluilla.
22 tykkäystä
Eläs nyt @SijoitusSeppo teilaa täysin, onhan tuossa vissi syy kylvää epäilyn siemen - mutta minkä firman suuntaan, on kysymys. Myös tuo palvelun puute on asiakkaana erittäin korpeavaa mutta sellaista tää on, mutuiluunhan se menee vahvasti ja asiointikokemukseen kaikki omakin seuraava teksti. Elämme kuitenkin aikaa ja suomalaisittain sellaista asennetta että sillä palvelulla ei niin tee mitään pitkälti ja itse halutaan sekä osataan kaikki tekemisestä etsimiseen. Tarkoitan siis karkealla ilmaisullani että mm. viime ja tänäkin vuonna ihmiset ostaa - palvelusta, hinnasta ja kaikesta viis. Kysyntä on niin kovaa ettei tavara vain riitä. Tälle on jokin ihmeellisempi sanakin joka toistuu medioissa nyt joka toisena sanana ja sijoittajien painajaisissa. Toki firmat on paremmasta päästä satsanneet oikein kasvuun mutta toiset on niitä väliaikaisia hyötyjiä jotka ei ole satsanneet vaan ratsastaa sekä lypsää huipulla. Toiset ei ole verkkokauppaa avanneet, satsanneet siihen tai pärjäävät paskemmallakin - alasta riippumatta kärjistäen.
Onko Puuilo tähän kuuluvaa ja mikä sen kilpailuetu on, jää sijoittajan pohdittavaksi. Suomen markkinoilla halpakaupoista löydän äkkiseltään, kiitos muistuttavan graafin yllä, häviäjiä ennen Puuiloa. ClasOhlsonin toimintatavat hykerrytti koronan aikana enkä tiedä onko ne muuttuneet miksikään (vastaanota miljoona tekstaria ennen kuin voit noutaa mitään). Todella turha kauppa mutta omaa verkostoa. Halpahallin luen myös väliinputoajiin, Rustan (teki käänteen mikä ei toisaalta paljoa vaadi - ei omaa edes verkkokauppaa) sekä Kärkkäisen joka ei myös maineeltaan suosiota niitä.
Olisi kiva lukea seuraavaksi argumentointia miksi Puuilo olisi em. huonompi ja häviäisi kilpailun näitä vastaan tai erilaisia ala-spekulaatioita. 
Konsolidaatio on vääjäämätöntä ja kuten huomaa graafistakin kiitos Inderesin ja Sepon, se tulee ennemmin tai myöhemmin kovaa. Suuruuden ekonomian ja liikevoittomarginaalin ja kasvun perusteella on erittäin vaikea nähdä miksi Puuilo kuuluisi häviäjiin ollessaan kärkipaikalla.
Kuten Keisarikin sanoo, tavarallekin löytyy hintansa. 
5 tykkäystä
Hyvä kysymys olisi myös se, että miksi Puuilon kannattavuus yhtäkkiä kyykkäisi suhteessa kilpailijoihin juuri nyt vaikka samalla tasolla ollaan pysytty 2017 asti.
4 tykkäystä
Kun kerran Suomen Target eli Tokmanni on viihtynyt pörssissämme jo jonkin aikaa, on mukava saada myös Suomen Home Depot pörssiin. Vai onko tämä sittenkin Suomen Lowe’s vai joku aivan muu?
Puuilon viime vuosien kehityksestä ei juuri löydy naristavaa, kuten täälläkin on jo todettu. Analyytikkojenkin seurannassa tuntuu Puuilo olevan kokoisekseen mukavasti ainakin sijoittajasivujen mukaan, joten toivottavasti yhtiön arvonmuodostus pääsee sitäkin kautta piakkoin kokonaisvaltaisempiin kantimiin. Pörssihaukan analyysi on toistaiseksi ansiokkain näkemäni läpileikkaus Puuilon plussista ja miinuksista:
2 tykkäystä
Onko jollain tietoa, että onko joku näistä yhtiötä seuraavista analyytikoista ehtinyt laittamaan vielä mitään analyysiä ulos? Ainakaan OP:lta ei ole vielä mitään ulos tullut.
Yhtiön seurantaan ottavia tuon mukaan Carnegie, Danske Bank, Nordea ja OP
6 tykkäystä
Ei ole tullut analyysiä ainakaan Nordealta.
Puuilolla kilpailee esim. K-rautaa ja motonettia vastaan ollen monissa tuotteissa edukkaampi. Halvempia hintoja löytää yleisesti lähinnä muista “halpahalleista” joissa tavara paljolti erilaisia ylijäämäeriä ja niissä shoppailu perustuukin siten enemmän heräteostoksiin.
Tiimarin tyyppisillä toimijoilla on halpuutuskisailua huomattavasti enemmän.
Itse olen pitkään asioinut kahdessa eri puuilossa suht usein. Molemmat sopivan karuja ja ei ollenkaan tavatonta ettå myyjältä täytyy kysyä vinkkiä mistä jonkun tuotteen löytää, mutta onneksi jokatoisessa hyllyvälissä tuntuu olevan hyllyttäjä hommissa.
Aikanaan ihmeteltiin miten lidl voi pärjätä kun myymälät oli karuja ja tuotevalikoima monelta osin suppeampaa kuin kilpailijoiden. Puuilossa näen jotain samaa kisailussa “hienompia” ketjuja vastaan.
Puuilon nimi on harhaanjohtava, mutta niin on k-raudankin. Molemmista löytynee jotakin nimeen viittaavaa, mutta jos oikeasti tarve ostaa teräsputkea tms eikä halua alkaa k-rautaan tilailemaan niin fikumpaa mennä alan erikoiskauppaan.
Puuiloa enemmän ihmetyttää miten kodinkoneliikkeet voivat olla kannattavia kun myyjiä usein enemmän kuin asiakkaita tai vaikka tokmannia missä samaa kamaa samaan hintaan, mutta suppeammalla valikoimalla kuin esim prismassa. Edellämainituista kaikilla ainakin osa myymälöistä suht kalleissa kiinteistöissä.
Itselleni jäi Puuilon annista sen verran päälle minimit, että on siiinä rajoilla viitsiikö holdata vai myydä vai ostaa.
Hyvä huomata, että viestiä on editoitu. Alkuperäisessä muodossaan se oli pelkästään näin:
Mielstäni tämän tason “argumentoinnin” voi kyllä teilata alkuunsa. Jos on oikeasti jotain pointteja / haastoja niin ne ovat tervetulleita, mutta tässä en kauheasti sisältöä nähnyt.
- Esitetään virheellisiä lonkalta heitettyjä argumentteja (“halpuutus ei ole hyvä bisnes”, mitä se selvästi on kun katsotaan lukuja)
- Verrataan firmaan joka meni konkurssiin melkein 10 vuotta sitten ja oli täysin eri konseptilla liikkeellä (väitän, että noin yhtään tuotetta joka oli myynnissä Tiimarissa ei löydy Puuilosta ja toisinpäin)
Selvästi huomaa miten näistä kaikkien tietämistä kuluttajafirmoista kaikilla on mielipide (samaa olen huomannut esim. Kamux-ketjussa), mutta olisi mukava jos pidetään keskustelun tasoa hieman korkeammalla niin ei tule tästäkin ketjusta pelkkä asiakaspalautekanava. 
Pitäisi myös osata erottaa se mitä itse haluaa tuotteelta/palvelulta ei välttämättä ole se mitä suurin osa haluaa. Lisäksi henkilökohtainen asiakaspalvelu ja halvat hinnat on harvoin yhtälö, joka on hyvää liiketoimintaa (jostain sen matalan kulurakenteen on muodostuttava)
64 tykkäystä
Aikamoista menoa. Mielenkiintoinen keissi kyllä tämä. Jos lähimainkaan 20 %:n liikevoiton kasvu jatkuu tulevinakin vuosina, on tuotto-odotus osakkeelle tämän päivän korkeimmallakin hinnalla erinomainen ja vain taivas rajana tulevina vuosina. Jos taas jäädään “vain” hieman runsaan 400 milj. euron liikevaihtoon 31.1.2026 päättyvällä tilikaudella (virallisestihan ainoastaan tavoitteen alalaita on julkilausuttu), olisi omien raapustusteni perusteella tuotto-odotus nykyhinnalla noin 10 % p.a. Riskiä kuitenkin on sen verran, ettei tämä ainakaan itselleni riitä. Jos taas kiristyvä kilpailu, kulutuskäyttäytymisen muutos post-koronaalisessa maailmassa yms. hyydyttävät vuotuisen liikevaihdon kasvun kymmeneenkin prosenttiin ja liikevoittomarginaalin esimerkiksi 14 %:n tasolle, jää seuraavien vuosien tuotto laskelmissani pitkälti pelkän osingon varaan. Tähän kun lisätään vielä päälle esimerkiksi velkataakkaan ja uusien myymälöiden avaamisen toteutumiseen liittyvät riskit, on ilma sakeanaan kysymysmerkkejä. Tämä nyt tietysti on muutenkin uusi normaali vallitsevassa tilanteessa.
24 tykkäystä
Puuilossa olen asioinut 2000 luvun ihan alusta ellen jopa 90-luvun lopulta. Juuri se kauppa josta on löytynyt työkalut ja nippelit mitä milloinkin tarvii. Liikkeissä on ollut mukava asioida koska reippaita ja myymälänsä tuntevia myyjiä on töissä riittävästi ja he toimivat porukalla hyvässä hengessä.
Tokmannin ja puuilon ero on siinä että Tokmannilla yritetään myydä kaikenlaailman krääsää ja huonolaatuista lumppua mutta mitään tarpeellista laatutavaraa ei meinaa löytyä. Erittäin usein tulee kuljettua kaupan läpi kun ei ole tavaraa mitä on hakemassa. Puuilossa käy niin harrastelijat kuin ammattilaisetkin. Tokmannilla enemmän tuulipuku ämpärin keräilijät (sorry). Tokmannilta kodintavaroita yms. olen kuitenkin melko paljon vuosien varrella ostanut. Kokemukset Tokmannin hinta/laatusuhteesta on huonot. Nuorempana häiritsi Tokmannin myymälän vartijat jotka tuntuivat seuraavan ostoksien tekoa hieman liiankin tarkkaan vaikka sellaiseen en antanutkaan aihetta. Puuilossa en ole ikinä nähnyt vartijoita, ehkä heidän virkaansa hoitaa henkilökunta. 
Se olisikin ihan fiksua. Miksi palkata kalliilla yrmy vartija luomaan leimaavia katseita kun voi palkata töitä tekeviä käsipareja asiakaspalveluun.
Motonet sitä vastoin on varaosakauppa ja autonhuolto/hoitotarvikeliike. Auton varaosat melko heikkolaatuisia jos ei nimenomaan osta sitä kalliimpaa alkuperäislaatua. Motonet on kallis mutta tulee sielläkin asioitua.
14 tykkäystä
Itse en näkisi Tokmannia ja Puuiloa ihan toistensa kilpailijoina. Toki valikoimassa on paljon samaa, mutta silti Tokmanni on enemmänkin päivittäistavarakauppa ja Puuilo ennemminkin erikoistavarakauppa. Tokmannilta löytyy niitä Adidaksen “lumppuja”, mitä Puuilosta ei. Toisaalta Puuilossa on sellaista tavaraa, mitä Tokmannilta ei löydy.
Vaikka konsepti on suunnilleen sama, niin hieman eri tuotteisiin keskittyminen takaa molemmille elintilan vaikka jakaisivat saman parkkipaikan.
Noista Tokmannin vaatteista vielä, ennemminkin se osasto kilpailee Citymarketin vaateosaston kanssa, yhtä karmeaa laatua ovat molemmat, ellei sitten satu vastaan jokin poistoerä merkkitavaraa. Tällaisia hyviä poistoeriä Tokmannilla kyllä on enemmän.
Omistan Tokua ja Puuiloa.
Kuuluisiko tämä ennemminkin Tokmanni-ketjuun, no laitoin tänne koska yritin vastata Hiluilun postaukseen.
12 tykkäystä
Toimari ja hallituksen jäsenet merkinneet itselleen mukavan määrän lisää osakkeita.
21 tykkäystä
Onko näkymiä tuleeko yhtiö saamaan lainoitusastetta Nordnetille? Ekaa kertaa ipossa mukana, niin tämä asia jäi mietityttämään kun Nn näyttää että se on 0%… Tokmanilla lainoitusaste kuiten 70%
Tulee, mutta kestää muutaman kuukauden vähintään. Laita pyyntöä Nordnetin viestin kautta, niin asia edistyy.
5 tykkäystä
Puolisen vuotta IPOsta, jotta saavat tarpeeksi dataa osakkeen vaihdosta jne.
2 tykkäystä
Ei tarvinnut tässä(kään) listautumisessa tehdä vakauttamistoimia. Samassa yhteydessä Danske lunastanut sopimuksen mukaisesti yhtiön osakkeita. Eli Danske osti 6,36% Puuilon osakkeista ja Adelisin omistus tippui 36,35 prosenttiin:
Viitaten Puuilo Oyj:n (” Puuilo ”, ” Yhtiö ”) 10.6.2021 julkaisemaan listalleottoesitteeseen ja Yhtiön 23.6.2021 julkaisemaan pörssitiedotteeseen koskien Puuilon listautumisannin (” Listautumisanti ”) lopputulosta, Puuilo on vastaanottanut tiedon, että Listautumisannissa vakauttamisjärjestäjänä toimiva Danske Bank A/S, Suomen sivuliike (” Danske Bank ”) on päättänyt käyttää Adeliksen (Puuilo Invest Holding AB, viime kädessä Adelis Equity Partners Fund I AB:n omistama yhtiö, ja Adelis Equity Partners Fund I AB:n suoraan tai välillisesti omistamat yhtiöt, jotka ovat Yhtiön osakkeenomistajia, ” Adelis ”) myöntämän lisäosakeoption. Danske Bank on Puuilon osakkeen markkinahinnan kehityksestä johtuen päättänyt keskeyttää vakauttamisajan. Vakauttamistoimenpiteitä ei ole suoritettu.
Adelis oli Listautumisannin yhteydessä myöntänyt Danske Bankille option ostaa enintään enintään 5 389 045 Yhtiön osaketta Listautumisannin merkintähintaan mahdollisten ylikysyntätilanteiden kattamiseksi. Danske Bank ostaa Adelikselta 5 389 045 Puuilon osaketta lisäosakeoption mukaisesti, mikä vastaa 6,36 prosenttia Yhtiön osakkeista. Samassa yhteydessä Danske Bank palauttaa Listautumisantiin liittyvän osakelainaussopimuksen perusteella lainaamansa osakkeet Adelikselle.
Lisäosakeoption käyttämisen jälkeen Adelis omistaa 30 818 242 yhtiön osaketta, mikä vastaa 36,35 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.
7 tykkäystä
Nordnet vastasi että aikaisintaan 3kk kohdalla…
Kauppalehdessä haastateltu (juttu muurin takana) Puuilon toimitusjohtajaa Juha Saarela, joka luonnollisesti tyytyväinen hyvin menneeseen antiin ja laajaan omistuspohjaan:
”Tavoitteemmekin oli saada paljon uusia omistajia, mutta olin jopa vähän otettu siitä, että tämä meni näin hyvin. Että ihmiset tällä tavalla osoittivat luottamusta yhtiötämme kohtaan”, Saarela sanoo.
Alla muutamia kohtia lainattuna:
Puuilon kannattava kasvu houkuttaa sijoittajia, mutta Saarela näkee kiinnostuksen taustalla muutakin. Puuilo on helposti ymmärrettävää ja konkreettista liiketoimintaa.
”Meillä on tavarat, henkilökunta ja kauppapaikat, joiden perusteella pystyy arvioimaan, että miten homma käytännössä toimii”, Saarela sanoo.
Halutaan säästää asiakkaiden aikaa ja verkkokauppaa pidetään tärkeänä:
“Myös Puuilossa verkkokaupan myynti on kasvussa, vaikka sen osuus oli viime vuonna vasta noin kolme prosenttia. Verkkokaupalla on lisäksi keskeinen rooli myymälämyynnin kasvussa. Olemme kivijalkakauppaketju, mutta me tarvitsemme modernin ja kyvykkään verkkokaupan rinnalle tukemaan. Sen kautta asiakas voi varmistaa, onko tätä tuotetta saatavilla tietyssä kaupassa, ja tätä kautta optimoida ajankäyttöään”, Saarela sanoo. Asiakkaan aikaa Puuilo ei haluakaan tuhlata.”
Halutaan tuntea asiakas ja asiakkaan tarpeet ja tämä näkyy mm. henkilöstössä:
"Kauppaketju panostaa paljon asiakkaan arjen tuntemiseen. Se näkyy myymälöiden ja valikoimien suunnittelussa, mutta myös henkilöstövalinnoissa.
”Hyvin mielellämme näemme Puuilossa töissä ihmisiä, jotka myös itse tekevät asioita, oli se sitten auton korjaamista tai kesämökin rakentamista. Sitä kautta oppii ymmärtämään asiakkaiden tarpeita”, Saarela sanoo.
Asiakkaan arjen tuntemisesta löytyi esimerkiksi havainto, että kaupassa käynti on monelle asiakkaalle enemmän kuin tavaranhankintaa.
”Meille tullaan hakemaan esimerkiksi ratkaisuja arjessa eteen tuleviin ongelmiin sekä ideoita ja oivalluksia.”
Sitten mielenkiintoisin pätkä koko jutusta. Eli yhtiön kasvusta ja kasvunajureista:
Puuilo on kiistatta hyötynyt koronakriisin synnyttämästä kotoilu- ja nikkarointibuumista. Viime vuosi oli erityinen toimialalle ja koko vähittäiskaupalle. Sitä ei toimitusjohtajan mukaan kuitenkaan tule ylikorostaa.
”Olemme kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin 23 prosenttia vuodessa. Viime vuonna tehtiin kasvuhyppäys, mutta ilman koronaa kasvumme olisi todennäköisesti ollut keskimääräistä.”
Koronavuoden aiheuttamat muutokset kaupan alalla saattavat silti hyödyttää Puuiloa vielä pitkään.
”Saamme edelleen lukea kesämökkikaupan, omakotitalokaupan, venekaupan, asuntovaunu- ja asuntoautokaupan ja lemmikkikaupan kasvusta. Nämä ovat kaikki pitkäkestoisia investointeja, joita huolletaan ja korjataan, tai joiden kanssa eletään. Meidän valikoimamme palvelee kaikkia näitä,” Saarela sanoo.
Tuota viimeistä kappaletta kun miettii, niin uskon myös että nuista on vielä paljon hyötyä yhtiölle lähivuosinakin, vaikka koronatilanne alkaisikin helpottamaan. Lemmikit pitkäaikaisia pidettäviä, eli yhtiö hyötyy vaikkapa koiranpentubuumista kuten Musti & Mirri. Käytettyjen autojen kauppa kasvussa (vertaa Kamux), joista osaa “tee-se-itse ihmiset” huoltavat ja korjaavat. Kesämökki- ja asuntokaupat korkealla tasolla ja noissa riittää yleensä pientä laittoa enemmänkin kuin kaupantekovuosi. Vai (näin leikkimielisesti sanottuna) onko joku nähnyt joskus mökkiä joka ois lopullisesti valmis a) ensimmäisenä kesänä, b) tulevana kesänä, c) koskaan. Eli “aina riittää jotain pientä puuhasteltavaa”.
29 tykkäystä
Mainio haastattelu, hyvä nosto! Jostakin syystä tykkään erityisesti tästä filosofiasta:
Motonetin puolella ei ole ollut kerta eikä kaksi kun henkilökunta ei tiedä jostakin tuotteista yhtään mitään, ja se ainoa tietäjä on lomalla. Tämähän on turhauttanut ja aiheuttanut turhia ylimääräisiä reissujakin kauppaan. Jos Puuilon henkilöstöstä löytyy enemmän nikkariluonnetta tai ylipäätään kauppatavarasta kiinnostunutta porukkaa, niin firmalla on heittämällä paremmat mahdollisuudet tarjota parempaa palvelua kuin kilpailijallaan.
14 tykkäystä