Näin on varmasti. Mutta siinäpä on myös markkinointihaaste - millä konkretiaan perustuvilla argumenteilla myyntipuheessa kyseisiä tehokkuusloikkia tai tuotannon nopeutusta verifioidaan vakuuttavasti. Ilmeisesti tässä on onnistuttu ja/tai QT on tuotteena mykistävän tehokas kun kehittäjälisenssien myynti sujui 2020 erinomaisesti.
3 tykkäystä
Tämä kai se ratkaisee. Olipa sopimuksen hinta mitä vaan niin jos tähän päästään niin on paha valittaa.
Kuuntelin vielä uusiksi Vareliuksen haastiksen. NYSE:stä “pitää olla jonkun kokonen… ehkä se sieltä joskus sitten tulee… tällä hetkellä ei oo työlistalla.”
37 tykkäystä
Oleellinen kysymys on, kuinka edustava tämä esiinnostettu keissi on laajemmasta kohdeyleisöstä. Tällä foorumilla on arvoitu, että Qt saisi jakelulisenssituloa autoista euron tai pari per auto, kun auton veroton myyntihinta 10 000+ euroa. Nyt kirjoittajan mukaan hän joutuisi maksamaan 100 tuotteesta 7246 euroa eli yli 70 euroa per tuote, ja vielä etukäteen. Millaisesta tuotteesta on oikein kyse?
En halua väheksyä kenenkään kehittäjän kokemuksia, mutta kontekstista olisi kiva tietää enemmän ennen laajempien johtopäätöksien tekemistä. Noin vuodentakainen ”KDE-myrsky vesilasissa” vaikutti myös pikavilkaisulla pahalta, ja tarkemman perehtymisen jälkeen (jota muuten tällä foorumilla ansiokkaasti harjoitettiin) kävi ilmi, että kyse ei lopulta ollut kovin isosta asiasta. Jos silloin myi osakkeitaan kehittäjäpaon pelossa, on jäänyt aika paljosta paitsi.
14 tykkäystä
Niin, käyttäen WBn kulunutta mutta erinomaista fraasia: price is what you pay, value is what you get.
Olen itse pitkällä tähtäimellä liikenteessä enkä haluaisi liikaa kiinnittää huomiota siihen, miten ulkomainen raha muuttaa osakkeen kurssia, koska se ei itsessään muuta firman todellista arvoa (intrinsic value, mikä se täsmällinen termi onkaan suomeksi).
Toki jos osake olisi alekorissa, niin riski yhtiön ostamiselle pois pörssistä olisi ilmeinen.
10 tykkäystä
Hyviä kysymyksiä. TQtC ei näytä juurikaan avaavan lisenssihinnoitteluaan konkreettisten hintojen osalta webissä varsinkaan jakelulisenssien osalta, mikä on varsin normaalia alalla. Näin ollen voi olla vaikea saada noista kuvaa muuten kuin henkilökohtaisesti kysymällä tarjousta joillain tietyillä spekseillä (kuten tuossa Qt Forumin viestin tapauksessa kysyjä ilmeisesti onkin tehnyt), mistä ei tietenkään voi sitten vetää mitään johtopäätöksiä sille millaisia hinnat olisivat vähän erilaisilla spekseillä. Jos lisenssimallit on viritetty ajatellen isoja asiakkaita, hinta/määräportaat voi hyvinkin olla epäedullisia autotalliprojektien kokoluokassa. Isoille firmoille muutenkin on tyypillisesti tarjolla yksikkökohtaisesti vähän edullisempia malleja (pidempi kausi, per site licencing vs. per developer licencing, jne)
Tuossa esimerkkitapauksessa kysyjä päätyi näköjään harkitsemaan ilmaista avoimen lähdekoodin mallia. Ihmetteli kyllä sitä että bulk-only -hinnoittelun takia saattaa kääntyä tyytyväisestä maksavasta käyttäjästä ei-maksavaksi.(edit: tuossa muuten puhuttiin Qt5:sta, mahtaneeko hinnoittelu olla Qt6:ssa sama?) Kokonaiskuvassa sillä mitä yksittäiset kehittäjät / yhden henkilön firmat tekevät ei tosin liene juuri mitään vaikutusta lisenssitulojen kokonaisvirtaan, joten tämä taitaa lähinnä jäädä yhdeksi esimerkiksi siitä millä tavoin ja miksi kehittäjäyhteisön tukivaikutus saattaa heikentyä lisenssiruuvin tiukemmalle ruuvaamisen seurauksena.
5 tykkäystä
Otin vapauden päivittää ketjun otsikkoa edes hieman erottuvammaksi tasaisesta massasta. Avasin ketjun kursuksen osoittaessa 6€ ja mielestäni nyt satasen kohdalla on selvästi astuttu tarinassa uuteen kokoluokkaan.
Auttakoon tämä meitä jokaista omistajaa pitämään ison kuvan mielessään.
Tämä ei tarkoita, että täällä tulisi olla vain bullina. Kaikki heikkoudet keissistä on etsittävä ja arvioitava objektiivisesti.
Itse kuitenkin toivon, ettei tätä myydä ennen kuin on tehty suomalaista taloushistoriaa.
170 tykkäystä
Pitkään katsoin vain pörssikurssiin ja ajattelin että liian kallis. Hyppäsin kyytiin vasta helmikuun alussa, tätä ketjua lukiessani päättelin, että kyytiin ehtii vielä. Kyyti näyttää hurjalta, positiivisessa mielessä 
Toistaiseksi paras opetus on ollut että nouseviin kursseihin kun ostaa niin tuottoa tulee heti
21 tykkäystä
Tämä @luettelo toteamus on kyllä kovasti ollut mielen päällä.
Joitain kysymyksiä avoimesti ilmoille, koska täällä on varsinaista substanssia paremmin ymmärtäviä mukana…
-
Qt sanoo, ettei merkittävää kilpailua ole. Millä mittarilla Qt:n asemaa parhaiten kuvaisi? Ei kaiketi ole mitään järkevää markkinaosuus-mittariakaan, jos ”Qt on itse se markkina”?
-
Markkina on tietysti nuori ja tulevaisuus auki. Jos ajatellaan, että varteenotettavan kilpailevan teknologian kehittäminen on vähintään vuosia kestävä rupeama, onko realistista olettaa Qt:n paaluttavan koko markkinan? Puolet? [Itse heitin tuonne kauan aikaisemmin hiha-arviota että 20-30% markkinaosuus 1.5mrd laitteesta on täysin realistista tässä kontekstissa. Olenko aliarvioinut tämän? Nimittäin jos 2025 olisi tuo ennusteen mukainen 1.5mrd laitetta niin tässä vaiheessa markkinoilla pitäisi olla jo kilpailevat teknologiat vahvasi mukana iskemässä kapuloita rattaisiin… lopputuotteiden tuotekehitys kun kestää kuukausia-vuosia, ja sitä ennen pitäisi tehdä myyntityö devaajille jne.]
-
Mistä lopulta tiedämme kuutin saavuttaneen ”essentiaalipatenttien” aseman/hallinnan? Minä kyllä maallikkona ymmärrän kuinka tärkeää vaikka MS Office on yritysmaailmassa. Mistä indikaattorista maallikko voi seurata samaa kun ei päivätyökseen kehitä sulautettuja järjestelmiä?
-
Viittaako isojen ohjelmistotalojen (esim MS) kumppanuus siihen, että isot toimijat tyytyvät omien kilpailevien teknologioiden pitkän kehitystyön sijasta tekemään sopparin kuutin kanssa? Tämähän ajaisi lopulta koko markkinan kuutille jossain määrin?
Mitäs alaa syvemmin tuntevat ajattelevat näistö mittareista?
Oli myös todella rohkaisevaa kuulla, että yhtiö näkee realistiset mahdollisuudet laajentaa TAMia strategiakaudella. Käsitin, että niin R&D kuin M&A.
Heitän tähän nyt vain rautalankana hupilaskun:
-
1.5mrd laitetta * 50snt = 750m€ pelkkien runtimejen osalta
-
markkinaosuus 50% eli pelkkien runtimejen osuus 375m€
Siihen vaan kerrointa päälle…
53 tykkäystä
Aika monella QT:n osuus salkusta alkaa olla suuri. QT on globaali yhtiö ja toimii 70 toimialalla. Tästä voisi tehdä johtopäätöksen, että hajautusta muihin yhtiöihin tai toimialoihin ei välttämättä tarvitsisi tehdä. Toki yhtiöriski korostuu. Vaikeaa arvioida miten iso se on QT:lla?
Mitä mieltä olette?
Omissa salkuissa QT:n osuus noussut nopeasti ja on nyt 46% ja Revenion osuus on 22%. Loppuosa jakaantuu noin 10 suomaiseen ja ruotsalaiseen yhtiöön.
4 tykkäystä
Tuota noin…Qt ei kyllä mielestäni ole edes samalla pallokentällä C-kielten ja ARM kanssa. Pidän varsin kovana väitteenä että Qt olisi niin vahvassa roolissa etteikö sitä voitaisi kilpailevilla teknologioilla korvata. On selvää että Qt on voittaja tässä nykyisessä murrosvaiheessa, kun ns. typeriin laitteisiin tulee halvin mahdollinen rauta sekä kosketusnäyttö. Näissä suorituskykykriittisissä tilanteissa Qt tietysti päihittää kilpailevat teknologiat selvästi heidän pysyvän suorituskykyetunsa turvin.
Entäpä sitten kun laitteisiin alkaa tulla älyä samaan tapaan kuin vaikkapa puhelimiin ja suorituskyky ei enää ole ratkaisevassa osassa, vaan integraatiot/ekosysteemit? Yksi selkeä riski on että Qt:n asiakkaissa on hirmuinen määrä nykyisiä typerien laitteiden valmistajia, jotka tullaan pikkuhiljaa syrjäyttämään markkinoilta kun innovatiivisemmat toimijat alkavat myymään “Google robouunia” ja “Apple älypölynimuria”. Sitä odotellessa Qt:n omistajat toki pääsenevät nauttimaan korkeista voitoista 
35 tykkäystä
Hieman harmittaa että jäi tämäkin juna välistä, olisi pitänyt huomata ihan vain vedoten Lynchin paljon puhumaan: “Oman alan etuun”.
Olen tuleva DI, jolla on kertynyt jonkun verran softapuolen kokemusta vaikka toiminkin vähän enemmän rautakeskeisellä alalla.
On se vaan kumma miten tässä kesätöitä tulessa tullut tuo lausahdus: “Arvostamme myös erityisesti osaamista Qt teknologioista”
Arvostustaso on vaan jo mitä on. Ja omaan sijoitusfilosofiaan sisältyy liikaa tuo Buffetin 1. ja 2. sääntö.
Eli mitä tahansaa teetkin, “Don’t loose money”
En tällä tarkoita sitä että Qt olisi huono sijoitus, päinvastoin. Mahtava yritys ja tuote ja olen erittäin harmissani että tälläinen timantti on päässyt livahtamaan sormien välitse.
Sormi syyhynnyt Osto napin alla jo useaan otteeseen, mutta joka kerta tulee ajateltua:
“Tää on hinnoiteltu täydellisyyteen.” En vaan pysty näillä arvostustasoilla sitä ostamaan, oli tulevaisuus mitä oli.
Noh ei tässä voi muuta tehdä kuin nostaa käden ylös virheen merkiksi.
Odotan mielenkiinnolla mitä yhtiöltä nähdään lähivuosina.
Löysin nimittäin teknologiaa myös tuotteista joissa en sitä odottanut näkeväni.
Kuten Cargotec ja Konecranes työilmoituksissa. (Saattoi olla vain toinen, oli useampi välilehti molemmilta auki.)
14 tykkäystä
Hieman offtopic Qt:n analysoinnista, mutta kommentoin kuitenkin, että ensi kerralla, voisiko pohtia ostojen aloittamista pienellä parin prossan panostuksella? Niin näihin kasvuraketteihin pystyy lähtemään mukaan paljon helpommin ja näkisin sen pitkässä juoksussa riskienhallinnan kannalta myös ihan toimivaksi taktiikaksi. 
9 tykkäystä
Ettei nyt menisi ihan pelkästään eeppisen matkan hekumoinniksi niin onhan tuo nyt ihan uskomaton statement ettei kilpailua ole. Tosin ei nyt olisi ensimmäinen kerta, kun pörssiyritys vetää hieman kotiinpäin omaa tuotetta tai ihan vain rehellisesti epäonnistuu kilpailukenttänsä arvioinnissa. Sitä tikulla silmään joka vanhoja muistelee, mutta taisi täälläkin paljon luottamusta osakseen saanut(en väitä että syyttä) QT Groupin nykyinen toimitusjohtaja hieman jäädä julkisuuteen kerrotuista tavoitteista Sonera Zedin johdossa. Tuosta sekasotkusta julkaistu polemiikkia aiheuttanut Sonera-kirja muuten lienee ihan hyvää luettavaa jos kokee liikaa luottavansa yritysjohdon puheisiin. “Kirja” sisältää vähemmän mairittelevaa tekstiä myös Juha Vareliuksesta, mutta uskallan sen nyt tähän laittaa koska kirjan väitteitä ei ole käsitykseni mukaan todettu vääriksi.
No ettei mene myöskään ihan tuuli huulia heiluttaa tyyppiseksi lässytykseksi niin perusteet miksi pidän statementia ettei ole merkittävää kilpailua melkosena paskapuheena. Keskityn tässä nyt sulautettujen järjestelmien markkinaan, koska tuo on se mistä ainakin vielä vuosi sitten piti tulla jakelulisenssien kautta se kultakaivos:
Altia
Cranksoftware
As a top embedded UI design and development partner of global Fortune 500 companies and #1-referred by our hardware partners, Crank Software helps clients create award-winning UI experiences that exceed customer expectations using our software, Storyboard. We’ve helped consumer, industrial, medical, and automotive companies win UI design awards for touch screen devices around the world. Coca-Cola, Vorwerk Thermomix, GE Appliances, and John Deere all rely on Storyboard to create future-proof embedded graphics that customers want to interact with.
Qt Open Source
https://twitter.com/qtproject/status/998902009922285568?lang=fi
- One home applicance maker chose Qt Commercial and payed millions in license fees. They were too afraid of updating Qt on their appliances. Another home appliance maker chose Qt LGPLv3 and saved millions in license fees. They found a way to let users update Qt on their appliances without risking to be sued.
Elektrobit
https://www.elektrobit.com/success-stories/
Unreal Engine
37 tykkäystä
Kiitos vinkistä, on tuota tullut harkittua ja täytyy varmaan ottaa osaksi sijoitus suunnitelmaa.
Aloitin sijoittamisen suuremmilla summilla reilu vuosi sitten. Ja korona dipissä tuli ensimmäistä kertaa laitettua enemmän pääomaa peliin.
Olen kuitenkin pitänyt aina ns liian pieniä (alle 2% tai pari tonnia, tämä on riippuu toki salkun koosta) ongelmallisina, koska haluan ymmärtää mitä omistan, omistuksien kasvaessa tämä vaikeutuu.
Mutta näiden kasvuyhtiöiden tapauksessa se on todennäköisesti järkevää, ja hyvä tapa dipata varpaita drinkkiin so to say.
Etenkin kun olen kyseisistä yhtiöistä erittäin kiinnostunut.
Jos sitä pari kuuttia nappais omaan salkkuunsa. Ja dipeistä vaikka vähän enemmänkin jos sellaisia tulee.
2 tykkäystä
Tarkennus kilpailusta, Varelius totetaa Mikaelin viime viikon haastattelussa:
“Me ollaan 70 eri toimialalla, me ollaan melkein ainoa peluri joka on näin laajalla skaalalla horisontaalisella tuotteella. Vaikka kilpailua tulee johonkin yhteen vertikaaliin, niin se ei ole meille maailmanloppu.”
Eli ei tarkoita etteikö kilpailua olisi esim. automotive-toimialalla. Kapeampaan vertikaaliin erikoistunut tuote saattaa toimia asiakkaalle jopa paremmin kuin Qt. Sen sijaan Vareliuksen mukaan harva yksittäinen yhtiö/teknologia tarjoaa ratkaisun 70 eri toimialalle.
17 tykkäystä
Hyhhyh, menin heti lukemaan, eikä kovin hyvältä näyttänyt… tuossahan mentiin ihan johtamistyyleihin ja persoonaan.
edit: kirjan kirjoittajilla voi toki olla aina omia agendoja. Minä pidä Vareliusta mainiona miehenä. Näitäkin kun lukee, niin voi todeta, että hienon työympäristön on saanut luotua kuutille: https://www.glassdoor.com/Reviews/The-Qt-Company-Reviews-E243451.htm?filter.iso3Language=eng
6 tykkäystä
Ainakaan kriittisen DD:n puutteesta foorumia ei voi syyttää kun jopa Sonera-kirja on kaivettu naftaliinista Qt:n arviointiin 
Kilpailusta on Inderesin laajassa raportissa kirjoitettu hyvin. Ehkä tiivistettynä: kilpailijoita on, yhtä laaja-alaista kilpailijaa ei, ainakaan vielä. Kannattaa lukea koko segmentti, mutta ohessa pari nostoa:
Käsityksemme mukaan Qt on ollut hyvin kilpailukykyinen yhtiön laajentuessa sulautettujen järjestelmien markkinaan. Pääkilpailijat (kuten Crank, Altia, EB, Kanzi) eivät käsityksemme mukaan ole pystyneet kasvamaan olennaisesti Qt:n kohdemarkkinoilla. Monet kilpailijat ovat erikoistuneet tiettyyn toimialavertikaaliin. Tätä on vaikea nähdä pitkässä juoksussa kilpailukykyisenä strategiana Qt:ta vastaan, joka pystyy skaalaamaan tuotekehityspanoksensa useille eri toimialoille.
Qt:n keskeinen kilpailu-uhka perustuu mielestämme
ilmaisiin teknologioihin sekä Internet-yhtiöihin
potentiaaliseen disruptiiviseen kilpailu-uhkaan (kuten Googlen Android). Internet-yhtiöt ovat kiinnostuneita laitteiden käyttäjädatasta, minkä takia monet
sovellusalueet Qt:n markkinoilla eivät ole niille
kiinnostavia ja monissa tapauksissa asiakkaat eivät ole halukkaita luopumaan käyttäjädatasta.
Toinen ajatus liittyen sulautettujen järjestelmien kohdemarkkinaan: tuo 1,5 miljardia laitetta 2025 on käsittääkseni Qt:n oma arvio, samoin kuin se, että laitteita olisi nyt noin miljardi. Tämä ei kuulosta siltä, että sisään olisi leivottu mitään ”IoT valloittaa maailman” -henkistä eksponentiaalista kasvua, vaan pikemmin Qt:lle tyypillinen ”jalat maassa” -arvio. Varoitus: hypetystä 
Jos IoT valloittaisi maailman ja laitteiden määrä lähtisi eksponentiaaliseen kasvuun, onko 1,5 miljardia laitetta varovainen arvio?
30 tykkäystä
Älkää hyvät ihmiset ymmärtäkö väärin. En nostanut tuota esiin sen takia että Qt:ta tarvitsisi hinnoitella toimitusjohtajan historian perusteella. Itsenäni lähinnä ihmetytti kun täällä on niin rajaton luotto yritysjohtoon ja tuo Sonera keissi sattui linkittymään henkilöhistorian kautta ketjun aiheeseen.
Kirjan kuvaushan voi olla hyvinkin subjektiivinen ja 20 vuotta sitten tapahtuneilla asioilla, tapahtui ne kirjassa kuvatulla tavalla tai ei, lienee hyvin vähän merkitystä siihen minkä arvoinen yritys Qt Group on vuonna 2021. Täten toivon henkilökohtaisesti ettei tuo saisi liikaa huomiota tässä ketjussa.
Lienenkö ainoa jota häiritsee Mikaelinkin mainitsemat syvät vallihaudat ja laajassa raportissa hehkuttamat
• Kehitystyökalu ei elä ilman koodareita. Uusien
työkalujen on vaikea saada taakseen
kehittäjäyhteisöä. Kun kehittäjät asiakkaalla ovat
tottuneet yhteen työkaluun, on kynnys vaihtoon
korkea.
• Asiakkaiden on vaikea vaihtaa työkalua, kun
teknologiavalinta on kerran tehty ja tuotekehitys ja -
tuotemallistot sekä osaaminen on rakennettu yhden
työkalun päälle. Asiakkaan laajentaessa työkalun
käyttöä tuotemallistossaan, kompleksisuu
Samaan aikaan hyvin pintapuolisella DD:llä löytyy noista aiemmin postatuista linkeistä samoja referenssi yrityksiä esimerkiksi Altialta ja EB:ltä kuin täällä ansiokkaasti kaivettu Qt-käyttäjiksi. Samalla tavalla GM paistattelee Altian sivuilla, mutta myös Unreal Enginellä väännetään Hummerin IVIä. Ei nyt suoranaisesti herätä ajatusta korkeasta kynnyksestä hyppiä frameworkien välillä vai kuinka?
20 tykkäystä
Amerikkalaiseen tyyliin Qt:n pienellä (90 henkeä) kilpailijalla Altialla on kohdemarkkinasta iso näkemys
”Our business model is customers pay us to design displays for them or use our software to design the displays themselves and we also charge them for support and service,” Juran said. “Today there are about 27 billion devices that people are interacting with and we expect that to grow to 250 billion by 2025, and 55 billion of those will have some sort of display. That means the 8 billion people on the planet will have an average of seven devices per person. Somebody has to create those graphics and it shouldn’t be Apple or Google because they are too expensive.”
15 tykkäystä
ja
Olet aivan oikeassa. Ei ole. Vielä. Se, kasvaako Qt joskus sellaiseksi, on avoinna oleva kysymys. Ainakin kaikki tähdet ovat taivaalla oikeassa asennossa mahdollistaen sen. Mitä tulee kilpaileviin teknologioihin. Niitähän on. Usein ne ovat kuitenkin alusta riippuviaisia. Joillekkin asiakkaille se ei ole ongelma. Toisille se on. Varsinkin desktop-alustalla uudet web-app tyyppiset sovellukset ovat suurin kilpailija. Esimerkki tästä on Electron (esimerkki esim vs code). Tällöin rakennetaan vain platform riippuvainen web-ikkuna, jossa voi esittää itse aplikaation, joka on sama alustasta riippumatta. Esimerkki tällaisesta sovelluksesta on Jodel. Tässä lähestymistavassa on omat teknologiset haasteensa ja edut. En ala niistä pätemään tässä koska jotain menisi kuitenkin väärin. En ole koskaan kirjoittanut riviäkään .js. Jäsästä tulikin mieleen. Ei ole sattumaa että nimenomaan React, .js ja muut web-teknologiat ovat tällä hetkellä työmarkkinoilla kovassa huudossa. Palkkaus on kehittynyt todella kovaa.
Varsinkin tällä foorumilla ollaan puhuttu lähiaikoina paljon todella rauta läheisistä Qt ratkaisuista, joissa laskentateho on rajoittava tekijä. Osaan omasta mielestäni hyvin arvioida Qt:n MCU-tuotteen kilpailuvaltteja vrt. muihin teknikoihin.
Johtuen siitä miten puolijohde teollisuus toimii tämä ei ole näin mustavalkoista. Kaikille on varmasti tuttua kuinka uudet prosessorit ja muistit rikkovat jatkuvasti uusia viivaleveys ennätyksiä. Tällä hetkellä pienin massatuotannossa oleva tekniikka on TSCM:n ja Samsungin 5nm CMOS-tekniikka. Aina kun siirrytään matalempiin feature-kokoihin kasvaa kustannukset räjähdysnäisesti. Suurin tekijä tähän on ns. yield ja siihen liittyvä RnD. Joka kerta kun viivaleveys tippuu, tulee saannista huomattavasti pienempi. Maturiteetti ja economies of scale auttaa tähän ongelmaan. Saantia voidaan parantaa parilla kikalla. Esimerkiksi kompleksisissa piireissä, kuten SoC-piireissä, suuri määrä eri lohkoja mahdollistaa laitteen toiminnan vaikka osa lohkoista olisi rikki. Tällöin on kannattavinta tuottaa aina korkeimman ydin ja muisti mallin piirejä, testata piiri ja polttaa sulakkeet/laseroida tracet, jolloin pienivikaiset piiritkin voidaan myydä. Esimerkki tästä on kun esim Intel tekee prosessoreja. Litografiassa kaikki waferin lohkot ovat i9-10900K. Mutta ne jotka viottuvat voidaan myydä i3, i5, i7 malleina riippuen mitä voidaan pelastaa.
Tästä päästään SoC piireistä MCU teollisuuteen. Ensinnäkin, nämä valmistetaan todella korkeilla viivaleveyksillä. Voidaan puhua jopa matalasta um-tasosta, mutta luultavasti suurin osa on 45nm ja 90nm välissä. Nykytekniikalla näiden tekniikoiden saanti on kertalukuja parempi kuin huippumallisten SoC-piirien. Tästä johtuen kulut ovat matalat. Tästä päästään myös kompleksisuuteen. Koska MCU:t ovat verrattain yksikertaisia laitteita verrattuna kokonaisiin SoC-piireihin ei niissä ole lohkoja joita voidaan poistaa käytöstä. Tällöin korkea saanti on elinehto. Vaikka tuotantoa rakennetaan lisää ei ole vielä etäisesti nähtävissä tilannetta että edes puolista IoT kikkulsta löytyisi Mediatekin, Applen, Qualcomin SoC-piirejä.
Kuten sanoin, suurin osa MCU-piireistä, joita IoT-laitteista löytyy on yksinkertaisia (Nordic, STM, NXP, Atmel…). Muisti on suurin rajoite sille, mitä koodia voidaan ajaa. Edellämainitujen prosessorivalmistajien tuotteissa löytää Cortex M0/1/3/4/7 ytimiä ja keskiarvoisesti noin 250kB muistia (tosin huippumalliessa lähestytäään tai hieman ylitetään 1 MB raja). Tämä on vähän. Todella vähän. Jos ajatellaan 720p näyttöä ja 3x8b (3B) väriavaruuttaa vaatii se pelkän yhden framebufferin kannalta 2.76MB muistia. Tämä tarkoittaa että täytyy käyttää ulkoista muistia. Tämä on vain esittämään sitä kuinka vähän resurssia piireillä on vaikka paperilla MCU:ssa riittäisi DMIPS:jä. Edellämainittu web-app lähestymistapa vaatii tätäkin enemmän muistia (puhutaan vähintään useista kymmenistä, realistisesti parista sadasta MB:sta). Ristikäännettävyys ja testaaminen on myös yksi haaste, mutta menee ohi aiheen.
Huomoitavaa että automotive-prosessorit eivät pääsääntöisesti sovi tähän kaavaan sellaisenaan.
tl;dr: Mikäli halutaan saavuttaa IoT:lle halvan hinnan, pitää käyttää pieniä ja halpoja prosessoreja ja joiden heikkouksien ympärille pitää luoda toimiva tuote.
Tulee kuitenkin muistaa että Qt:ta käytetään paljon myös desktop sovelluksissa. Nopea lista esim täältä: Category:Software that uses Qt - Wikipedia. Sieltä saattaa löytyä varsin tuttuja nimiä perus KDE:sta (johon olen itse luottanut jo reilun 7 vuoden ajan), pieni ruotsalainen mediatalo nimetä Spotify sekä Google Earth. Kannattaa muistaa koko tuoteportfolio, ei vain se uusin ja hehkutetuin tuote.
Tämä on mielestäni mielenkiintoinen kysymys. Onni onnetumuudessa on se että kaksi potenttiaalisinta vaihtoehtoteknologia tuottajaa eivät keskity matalatehoisiin järjestelmiin ollenkaan. Puhun siis Applesta ja Googlesta. On ehkä aikaista sanoa tähän mitään, mutta jään sivusta seuraamaan kuinka teknologian ala kehittyy. Olet aivan oikeassa että tällaisen tuotekehitystyökalu-tuotteen rakentaminen on ohjelmistokehityksen mittapuussa hidas prosessi. Se on lisäksi sellainen, ettei rengasta kannata montaa kertaa keksiä uudelleen. Joillakin aloilla on luonnostaan päädytty yhteen tai kahteen vallitsevaan malliin (esim x86 ja ARM) mutta toisaalta joskus on hirveä määrä identtisiä kilpailijoita (Catia, Solidworkd, Invetor, NX). Tämä kai määräytyy markkinalakien mukaan. Tärkeää on kuiteknin se että nyt jo on hallussa teknologinen etumatka. Mikäli tuotekehitys ei pysähdy tai lähde väärään suuntaan on varteen otettava etumatka olemassa myös tulevaisuudessa vaikka kilpailioita tulisikin.
75 tykkäystä