Foreign institutions keep on buying.
Qt on ylittänyt 1 mrd euron markkina-arvon. Qt on ylittänyt 1,5 mrd euron markkina-arvon. Qt on ylittänyt myös 2 mrd euron markkina-arvon. Näitä virstanpylväitä ylitettyään alkaa Quutti osumaan yhä paremmin suurten ulkomaisten sijoittajien tutkaan. Tällä hetkellä Qt:n markkina-arvo on ~ 2,7 mrd euroa. Tässä on tapahtumassa tietynlainen lumipalloefekti.
Varelius Stanton Chasen 10min haastattelussa, ladattu näköjään 31.5.2021
SAKSAN Center for Automotive Research -tutkimuskeskuksen johtajan Ferdinand Dudenhoefferin mukaan pahin on kuitenkin jo takana.
”Olemme saavuttaneet kriisin huipun. Tilanne paranee, kun uutta tuotantokapasiteettia tulee saataville, mutta ongelma voi jatkua vielä vuoteen 2023", hän sanoi AFP:lle.
SIRUPULAN aiheuttamien ongelmien vuoksi autonvalmistajat saattavat joutua tarkastelemaan joitain käytäntöjään uudestaan.
Monet valmistajat ovat ottaneet käyttöön niin sanotun just in time -strategian parantaakseen taloudellista suorituskykyään.
Se tarkoittaa, että valmistajilla on varastossa kerrallaan vain vähän valmistukseen vaadittuja materiaaleja ja komponentteja. Vaikka strategia on omiaan vähentämään kustannuksia, se voi myös helpottaa pullonkaulojen syntymistä, jos komponentteja ei olekaan saatavilla tavarantoimittajilta.
Nyt kun sähköautojen määrä kasvaa, niin myöskin julkisilla paikoilla olevien laturien määrä. Näissä monessa pieni näyttö kertomassa lataustietoja. Varmaan monessa myös qt, luultavasti ainakin kotimaisessa kempowerissa. Eihän latureiden määrä ole suuri verrattuna esim. autoihin, mutta on se omassa sarjassaan suuri.
Latauspisteiden määrä tänä päivänä Jenkeissä
Latauspisteiden määrä globaalisti 2020-2040
Eli noin 30 miljoonaa latauspistettä on tämän päivän ennustettu luku vuonna 2040. 15 miljoonaa 2030. Sanotaan, että Kuutti ottaisi vaikka koko markkinan ja laskuttaisi 50 senttiä per latauspisteen näyttö. Tämä toisi 7.5 miljoonaa euroa liikevaihtoa 2030. Kuutti päässee jo 300 miljoonaan vuonna 2025, konsernitasolla. Eipä siis juurikaan merkitystä isossa kuvassa. Toki tähän tulisi päälle kehityslisenssit mutta tuskinpa kuitenkaan kovin merkittävä osuus liikevaihtoa 
Eikös tuo kuvaaja kerro latureiden kokonaismäärän, eikä vuosittaisen uusien rakentamisen määrän? 2030 olisi yhteensä 15miljoonaa laturia. Tämä tarkottaisi siis, että 2021-2030 rakennettaisiin noin 13miljoonaa laturia, joten oletuksella, että QT saa 100% ja 50snt/näyttö, tulisi siitä liikevaihtoa 6,5miljoonaa eli rapiat 700keur/vuosi. Eli vaikutus olisi vuositasolla vielä huomattavasti pienempi kuin sinun laskelmassasi.
Toisaalta ihan yhtä arvokkaita nämä eurot ovat vrt. autojen jne näytöistä saataviin. Kaikki kelpaa ja jokainen kotiin saatu euro auttaa sietämään näitä kireähköjä arvostuksia
Totta. Olet täysin oikeassa. Kumulatiivinen kuvaaja eli vaikutus paljon paljon pienempi.
Jos latauspisteiden määrän tarve kasvaa eksponentiaalisesti tulevina vuosina tulee myös ohjelmistorikkaat BEV ajoneuvot lisääntymään vähintään samalla kulmakertoimella
Oma epäilys on että latausverkosto ei pysy ajoneuvomyynnin mukana seuraavan 10 vuoden aikana.
Kuutin potentiaalia on varmasti jatkossa myös miljoonat kotiin ostettavat ”älykkäät” kodinkoneet. Näissä lienee vielä avaamatonta markkinapotentiaalia, jopa ajoneuvomarkkinaa enemmän?
Fyysisiltä ominaisuuksiltaan kodinkoneet ovat nykypäivänä aika lailla samankaltaisia ja laadullisesti lähellä toisiaan. Tulevaisuuteen katsottaessa digitaalisella kosketusnäytöllä/käyttöliittymällä varustettu vaaka, pölynimuri, kahvinkeitin, leivänpaahdin, pakastin, jääkaappi, saunan kiuas jne. (internet-yhteys!) nähdään kilpailuetuna. Mitä kaikkia ominaisuuksia nähin laitteisiin pystytäänkään tulevaisuudessa keksimään & innovoimaan?! Eli laitteen digitaalisilla ominaisuuksilla (+ laitteen softa/käyttöliittymä) pystytään tulevaisuudessa erottumaan massasta edukseen.
Ikävää olla realisti ja vähän opponoida:
Miksi jokaiseen laitteeseen olisi laitettava oma näyttö? Entä, jos esim leivänpaahdin tai kahvinkeitin toimittaakin datan esim Google Homen / Assistentin kautta suoraan älylaitteeseen? Esim kahvinkeitin ilmoittaa värinällä ja push-notifikaatiolla, että kahvi on tippunut? Mitä dataa tuo kahvinkeittimen näyttö edes esittäisi? Tuhansien eurojen kahvikoneet toki erikseen, mutta veikkaan Moccamastereiden myynnin olevan moninkertaisesti euroissa mitattuna.
Miksi saunankiukaan näyttö tarvitsisi QT-tason käyttöliittymää, jos päättellä säädetään/tarkkaillaan käytännössä vain lämpötilaa tai aikaa (ehkä ilmankosteutta)? Miksi ei digitaalikelloista tuttu kaksivärinen nestekidenäyttö riitä? Mitä, jos saunan ohjaus tapahtuisikin älykotijärjestelmän kautta komennolla “Hey Google, Sauna päälle, 85 astetta”? Saunan valot ja äänentoisto on myös mahdollista kytkeä älykotijärjestelmiin, jolloim niitä voi ohjata mistä tahansa osasta kotia, ei vain saunasta.
Nyt jo esim robotti-imureita ohjelmoidaan sovelluksella, ei niiden omista näytöistä. Mitä sinä ohjaisit vaa’an käyttöliittymästä? Omassa keittiövaa’assa on paljon ominaisuuksia (taara, yksiköt) ja ihan tavallinen nestekidenäyttö. Toki mistä sitä tietää, jos joku haluaa treidata kryptoja pullaa leipoessa.
Edit: Typo korjattu
Tästä on helppo olla samaa mieltä. Todella harvassa älylaitteessa on minkäänlaista näyttöä, vaan kontrollointi tapahtuu appilla älypuhelimessa. Toisaalta taas näyttöjä voi alkaa tulemaan laitteisiin, jossa niitä ei ole totuttu näkemään. Esim sähköskootterit, sähköpolkupyörät, kuntosalilaitteet ym. missä on tähän mennessä totuttu näkemään lähinnä nestekidenäyttöjä.
Kuka näkee kilpailuetuna ja kuka ei. Itse ostin uuden pyykinpesukoneen alkuvuonna ja kahden mallin välillä ei mielestäni ollut muuta eroa kuin että toisessa oli WiFi ja toisessa ei. Hinta ja muut ominaisuudet käytännössä samat. Ostin sen jossa ei ollut WiFiä. Minä en tarvitse kotiin mitään verkkoon kytkettyjä älylaitteita jotka ovat esimerkiksi 10v ilman mitään tietoturvapäivityksiä. Ei näytä valmistajia kiinnostavan puhelimienkaan tietoturva.
Jääkaappiin ja pakastimeen saisi jonkun lisäpalikan jolla niihin saisi WiFi:n, en ole ostamassa.
Autot ja yleisessä käytössä olevat laitteet joiden pitää olla verkossa, esimerkiksi maksua tms varten (esim itsepalvelukassat), näihin tarvitaan älyä ja hyvät käyttöliittymät. Pölynimurit, pesukoneet yms. kodinkoneet haluaisin pitää mahdollisimman tyhminä.
Olisihan se nyt mukavaa kun menee ruokakauppaan eikä tarvitse tehdä ostoslistaa etukäteen, kun kun kännykkä kertoo sulle kauppaan astuessa mitä jääkaapista tai pakastimesta puuttuu. Tai saunan kiukaan saa laitettua etänä päälle ja on valmiiksi lämmin kun tulet kaupasta kotiin tai mökille. Kiuas ilmoittaa sulle kännyyn, että kiukaan vastus, kivet on vaihdettava tai muu kodinkone ilmoittaa pyykinpesujauheen loppumisesta etukäteen tai tarvittavista huoltotoimenpiteistä. Painovaaka yhdistettynä internetiin pirtää sulle painoindeksiä tietokoneen ruudulle ja ehdottaa sopivaa ruokavaliota jne. Näitä vanhoja-uusia kodinkoneiden innovaatioita näköjään keksii tavalllinen tuulipukulainen lonkalta täältä soffan perukoilta 
Täysin samaa mieltä. En tiedä, olenko vain vanhanaikainen (27 v, lol) kyynikko, mutta minä en näe kodinkoneiden älyllistämisessä kummoistakaan kilpailuetua. Minua oikeastaan henkilökohtaisesti puistattaa ajatus siitä, että kaikki kodinkoneet olisivat kytkettynä verkkoon ja ohjaus tehtäisiin kännykällä. Maksaisinko enemmän älykodinkoneista? En todellakaan. Mielestäni yksinkertaisuus ja luotettavuus ovat suurempi kilpailuetu kuin krumeluurit.
Musta tässä ei nyt ehkä Qt:n tulevaisuudennäkymien kannalta ole olennaista kuka tykkää mistäkin kodinkoneesta wifillä tai ilman, vaan esimerkiksi:
minkä kokoinen asiakasryhmä ovat ne jotka haluavat lisää kosketusnäyttöjä mihin tahansa laitteeseen
onko tulevaisuudessa älykotiliitettävyys (eli mm. se wifi) kehityskulku, jonka myötä laitteisiin tulee kosketusnäytöt, vai vähentääkö se näyttöjen määrää, kun laitetta operoidaan kännykällä
tulevatko ne näytöt, joissa Qt:lle on kysyntää, hintaluokissa ala- vai yläpäähän? Halvempia myytäneen enemmän.
Osaako joku arvioida? Mä en.
Minusta ei ole kysymys edes haluamisesta en usko että kovinkaan moni ihminen haluaa esim. Autoon kosketusnäyttöä koska nöytön ohjaaminen erillisen botikan kautta on paljon helpompaa ja turvallisempaa. 12v vanha Astianpesukone kun meni rikki ja tilalle tuli ostettua kone missä on kosketusnäyttö niin nyt sen kätevän napin painamisen sijaan täytyy pitää sormea käynnistyskytkimen päällä 3 sekunttia ennen kuin kone käynnistyy jos se nyt yleensä eka lääppimisellä ymmärtää tunnistaa sormea eikä minulla ole muutenkaan aikaa odotella 3 sekunttia yhden kytkimen kanssa. No mutta yhtä kaikki maailma menee muodin mukaan ja tekniikan pitää kehittyä vaikka huonompaan suuntaa riittää kun se vain näyttää hyvältä.
Vanhassa kahviautomaatissa oli näyttö + kytkimet, nykyisessä vain kosketusnäyttö.
Johtuu varmaan osittain siitä, että kun olen jo old geezer, niin pidän uudesta tekniikasta, enkä kaipaile vanhoja, huonoja aikoja. 
Molemmilla värkeillä on tietysti myös companion app.
Qt taipuu värkin ohjauksen lisäksi companion appin tekemiseen, jolloin pärjätään yhdellä UI-työkalulla.
Näissä laitteissa (De Longhi, Bosch) ei välttämättä ole Qt Inside, mutta voisi hyvin olla.
QT 120e!!! 
Huhhuh.
Vielä koronakuopan jälkeen elokuussa ostettunakin 4-bagger 
@Masse. Kuutti 120. Viikinkipäällikkö kevensi niin tottakai pomppasi. Kevennyksen peruste osto ja myynti ketjussa.
Innolla odotellen Vareliuksen haastista,varmaan nukkuu yönsä oikein makoisasti. Kuinkahan menneet yrityskaupat saadaan tuttamaan masselle ja meille muille lisää massia.
Ylläolevaan keskusteluun liittyen. Qt on käsittääkseni yli 70 toimialalla,se että tuleeko kahvikoneeseen hiplausnäyttöä ei vaikuta isoonkuvaan mielestäni
