"Saavutettavuuden näkökulmasta hisseissä on oltava fyysiset painikkeet. On huomioitava myös kuurosokeat, joten ääni ei riitä korvaamaan pistekirjoitusta. Eri asia sitten huomioidaanko näitä asioita, kun ei edes yksinkertaisia ramppeja ymmärretä aina rakentaa sisääntuloportaiden yhteyteen liikuntarajoitteisia varten.
Ehkä vähän Off-topic."
Tämä esteettömyysnäkökulma ei minusta ollut lainkaan off-topic, vaan on itseasiassa hyvin mielenkiintoinen ja ajankohtainen myös QT:n liiketoiminnan kehittymisen kannalta.
EU on jo hyväksynyt tuotteita ja palveluita koskevan esteettömyysdirektiivin (Accessibility act) ja sen täytäntöönpanoa kansallisessa lainsäädännössä ollaan paraikaa valmistelemassa ympäri Eurooppaa (dl 28.6.2022). Minusta on ihan tuhannen taalan kysymys, taipuuko QT:n teknologia (vaikka yhdessä muiden ratkaisujen kanssa) näihin uusiin vaatimuksiin, jossa lähtökohtana on että vammasta riippumatta tulisi voida käyttää tuotteita. Nämä vaatimukset ovat tarkemmin selostettuna direktiivin liitteessä (ks. Erityisesti annex 1, section 1, kohta 2. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/HTML/?uri=CELEX:32019L0882&from=EN#d1e32-100-1) . Näin taustoituksena, niin tämä on osa YK:n vammaisyleissopimuksen implementointia, johon sekä EU, Suomi että varmaankin kaikki muutkin EU maat ovat sitoutuneet. Kansainvälisesti vammaisyleissopimuksen ja sen esteettömyysvaatimuksiin on sitoutunut jo 184 ”maata” (ml. EU). Tarkoitus lainsäädännöllä on vahvistaa vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa sekä asemaa kuluttajina. Tässä linkin tankana on kuvailtuna mitä tuotteita ja palveluita se koskee: European accessibility act - Employment, Social Affairs & Inclusion - European Commission
Sama vielä suomeksi STM:n sivuilla. Vaikka nämä uudistukset painottuvat muiden ministeröiden toiminta-alueiden alle, STM toimii kuitenkin tässä koordinoivana ministeriönä. Esteettömyysdirektiivi - Sosiaali- ja terveysministeriö
Tällä hetkellä esteettömät ratkaisut ovat muita kalliimpia koska markkinat ovat pirstaleiset ja standardit puuttuvat. Tämän asian direktiivi tulee muuttamaan yhtenäistämällä vaatimuksia ja siten vahvistamalla yhtenäisempää ja laajempaa markkinaa. Yrityksille tämä on mahdollisuus joko uudistua ja kasvattaa markkinaosuuksiaan (vrt. NMT ja GSM standaarit sekä Nokian ja Ericssonin kasvu. Vrt. myös suomen teollisuuden kasvu vihreän teknologian saralla, Revenio ja ilmavälitteinen COVID esimerkkeinä paradigmamuutoksista ja preferoiduista standarderista), mutta myös jäädä alakynteen vanhenevan ja puutteellisen teknologian kanssa. Siirtymäaikaa täytäntöönpanoon tällä on vielä ihan hyvin (vuoteen 2025 asti, osittain 2030 asti), mutta tämä voi olla yksi merkittävä osatekijä siinä, että vahvistaako QT entisestään asemaansa teknologiajohtajana vai onko teknologia riittämätöntä?
No, tilanne ei näyttäisi olevan niin huono QT:n näkökulmasta. Lista vaatimuksista on pitkä, mutta ensiarvioni on että QT varsin joustavilla ratkaisuillaan onnistuu näihin vastaamaan. Lisäksi pääsääntönä on se, että tiedon välittämisessä, itsepalvelupäätteissä ja viestintätuotteissa tulisi käyttämisen olla mahdollista useamman kuin yhden aisitkanavan kauttn, tähän kuuluvat näkö-, kuulo- ja tuntoaistiin sekä puheeseen perustuvien toimintojen vaihtoehdot. Käyttöliittymiä käsittelevässä 2 h kohdassa mainitaan myös, että käsin käytettävissä laitteissa tulee olla vaihtoehdot hienomotoriikkaa vaativalle ohjaukselle ja tämän lisäksi tuotteessa on käytettävä tuntiaistin avulla erottuvia osia.
Ensisilmäyksellä arvioni on, että QT:n teknologia taipuu toteuttamaan tällaisiakin vaatimuksia. Mutta koska tämä on sen verran merkittävät paradigmamuutos ja voi tehokkaan standardisoinnin voimalla vahvistaa markkina-asemia yrityksille myös EU:n ulkopuolella, olisi tosi mielenkiintoista, jos analyytikko @Antti_Luiro voisi tentata hieman QT:ia näistä näistä lähtökohdista käsin. Aasinsiltana voi käyttää, vaikka meneillään olevaa lausuntokierrosta ja kansallisen implementoinnin valmistelua.
Näin loppukaneettina vielä, että vammaisuus ja erilaiset toimintarajoitteet ovat varsin yleisiä väestössä. Maailman terveysjärjestön mukaan vammaisia ja jollain tavoin toimintarajoitteisia henkilöitä on arviolta noin miljardi maailmassa, eli 15 % maailman väestöstä. Väestön vanhentuessa eri toimintarajoitteita tulee ihmisille lisääkin. Lisäksi esteettömyyden ja saavutettavuuden asiantuntijat puhuvat myös tilapäisistä toimintarajoitteista, esimerkiksi jos vaikka aurinko häikäisee näön, tai yhdessä kädessä joutuu pitämään lastenkärryjä tai vaikka kantamaan ostoskasseja kaksin käsin. Eli kyse on myös loppupeleissä samalla myös kaikkien käyttäjäryhmien käyttökokemuksen parantamisessa.
Disclaimeriksi vielä, että olen pitkän linjan QT:n omistaja ja toimin vammaisjärjestön lakimiehenä.
Viestiä muokattu kolmesti; 1) Sitaatti alkuperäisestä viestistä lisätty 2) Analyytikko Antti Luiro tägätty. (9.55. 20-1-2022) 3) yksi typo vielä korjattu (10.00, 20-1-2022)