Luulen että tarvitaan fyysiset näppäimet. Nykyään niissä taitaa olla pistekirjoituksella numero. Mutta ei se sulje pois näyttöä. Mutta ei varmaankaan näyttöä näytön vuoksi, ellei se tuo hissin käyttäjälle tai valmistajalle jotain arvoa.
Vähän harmittaa, kun en postannut tänne, koska en ymmärtänyt asiaa. Tuota Qt:n mainosalustaa pystyi ennakoimaan LinkedInin työpaikkojen perusteella. Siellä törmäsin siihen itse ensimmäisen kerran.
Tuskailen tämän nykyisen laskun ja hinnan kanssa. 22e -kertoimet ovat sulaneet jo kivasti, mutta koska on lupa ostaa? Pitäisi avata ketju arvon- ja ostohintojen määrityksestä
Kyllähän jo nyt, valitettavasti, hisseissä on erilaisia digitaalisia mainosnäyttöjä. Näillä ei tosin ole mitään tekemistä kerroksen valitsemisessa.
Saavutettavuuden näkökulmasta hisseissä on oltava fyysiset painikkeet. On huomioitava myös kuurosokeat, joten ääni ei riitä korvaamaan pistekirjoitusta. Eri asia sitten huomioidaanko näitä asioita, kun ei edes yksinkertaisia ramppeja ymmärretä aina rakentaa sisääntuloportaiden yhteyteen liikuntarajoitteisia varten.
Ehkä vähän Off-topic.
“Qt tuo markkinoille ratkaisun Qt-käyttöliittymien hyödyntämiseksi mainonnassa. Qt:n kannalta avaus on mielenkiintoinen ja se laajentaa yhtiön potentiaalisia tulovirtoja. Analyytikko Antti Luiro kommentoi.”
-Videon aiheet-
00:00 Aloitus
01:10 Qt-käyttöliittymien hyödyntäminen mainonnassa
02:01 Laajentumisen tuomat mahdollisuudet
Itse olen ainakin matkustellessani jo nyt törmännyt hisseihin joissa on kosketusnäyttöpainikkeet. Suomessa lainsäädäntö tämän estää niin kuin sanoitkin, mutta näin ei ole joka maassa.
Ei mikään lainsäädäntö estä kosketusnäytön käyttöä hississä. Ohessa kuva pks-seudulla olevasta toimistorakennuksesta jossa Koneen DCS (Destination Control System=Kohdeohjausjärjestelmä) jossa hissi tilataan aulassa olevasta kosketusnäyttöpaneelista painamalla sen kerroksen mihin haluat mennä.
En tiedä miten esteettömyys on tuossa huomioitu.
Huomaa tuo inva näppäin, jossa kohokuvio. Ilmeisesti siitä saa myös näkövammainen apua
Totta, todennäköisesti puheohjaus kun painaa tuota namiskaa. Kuva on muutaman kuukauden takaiselta visiitiltä niin ei pääse testaamaan, ei siis oman työpaikkani konttorilta.
Minsan videolla näytetään miten UI:hin lisätään pari mainosta Qt Design Studiolla.
Helppoa kuin heinänteko.
Edit: Qt:n blogissa myös päivitys jossa lisää esimerkkejä.
Ja loppuun vielä LinkedInistä tarina tuotteen taustasta. Johto puskee lisää liikevaihdon kasvua
Tuo handicap nappi vaihtaa käyttöjärjestelmän lista malliin (EN81-70).
Kerrokset vaihdetaan ryhmiin jotka luetellaan ensin. Oikean ryhmän kohdalla painetaan uudestaan, jonka jälkeen käydään kyseisen ryhmän sisällä olevat kerrokset läpi yksitellen. Oikea kerros hyväksytään taas tuolla napilla.
"Saavutettavuuden näkökulmasta hisseissä on oltava fyysiset painikkeet. On huomioitava myös kuurosokeat, joten ääni ei riitä korvaamaan pistekirjoitusta. Eri asia sitten huomioidaanko näitä asioita, kun ei edes yksinkertaisia ramppeja ymmärretä aina rakentaa sisääntuloportaiden yhteyteen liikuntarajoitteisia varten.
Ehkä vähän Off-topic."
Tämä esteettömyysnäkökulma ei minusta ollut lainkaan off-topic, vaan on itseasiassa hyvin mielenkiintoinen ja ajankohtainen myös QT:n liiketoiminnan kehittymisen kannalta.
EU on jo hyväksynyt tuotteita ja palveluita koskevan esteettömyysdirektiivin (Accessibility act) ja sen täytäntöönpanoa kansallisessa lainsäädännössä ollaan paraikaa valmistelemassa ympäri Eurooppaa (dl 28.6.2022). Minusta on ihan tuhannen taalan kysymys, taipuuko QT:n teknologia (vaikka yhdessä muiden ratkaisujen kanssa) näihin uusiin vaatimuksiin, jossa lähtökohtana on että vammasta riippumatta tulisi voida käyttää tuotteita. Nämä vaatimukset ovat tarkemmin selostettuna direktiivin liitteessä (ks. Erityisesti annex 1, section 1, kohta 2. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/HTML/?uri=CELEX:32019L0882&from=EN#d1e32-100-1) . Näin taustoituksena, niin tämä on osa YK:n vammaisyleissopimuksen implementointia, johon sekä EU, Suomi että varmaankin kaikki muutkin EU maat ovat sitoutuneet. Kansainvälisesti vammaisyleissopimuksen ja sen esteettömyysvaatimuksiin on sitoutunut jo 184 ”maata” (ml. EU). Tarkoitus lainsäädännöllä on vahvistaa vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa sekä asemaa kuluttajina. Tässä linkin tankana on kuvailtuna mitä tuotteita ja palveluita se koskee: European accessibility act - Employment, Social Affairs & Inclusion - European Commission
Sama vielä suomeksi STM:n sivuilla. Vaikka nämä uudistukset painottuvat muiden ministeröiden toiminta-alueiden alle, STM toimii kuitenkin tässä koordinoivana ministeriönä. Esteettömyysdirektiivi - Sosiaali- ja terveysministeriö
Tällä hetkellä esteettömät ratkaisut ovat muita kalliimpia koska markkinat ovat pirstaleiset ja standardit puuttuvat. Tämän asian direktiivi tulee muuttamaan yhtenäistämällä vaatimuksia ja siten vahvistamalla yhtenäisempää ja laajempaa markkinaa. Yrityksille tämä on mahdollisuus joko uudistua ja kasvattaa markkinaosuuksiaan (vrt. NMT ja GSM standaarit sekä Nokian ja Ericssonin kasvu. Vrt. myös suomen teollisuuden kasvu vihreän teknologian saralla, Revenio ja ilmavälitteinen COVID esimerkkeinä paradigmamuutoksista ja preferoiduista standarderista), mutta myös jäädä alakynteen vanhenevan ja puutteellisen teknologian kanssa. Siirtymäaikaa täytäntöönpanoon tällä on vielä ihan hyvin (vuoteen 2025 asti, osittain 2030 asti), mutta tämä voi olla yksi merkittävä osatekijä siinä, että vahvistaako QT entisestään asemaansa teknologiajohtajana vai onko teknologia riittämätöntä?
No, tilanne ei näyttäisi olevan niin huono QT:n näkökulmasta. Lista vaatimuksista on pitkä, mutta ensiarvioni on että QT varsin joustavilla ratkaisuillaan onnistuu näihin vastaamaan. Lisäksi pääsääntönä on se, että tiedon välittämisessä, itsepalvelupäätteissä ja viestintätuotteissa tulisi käyttämisen olla mahdollista useamman kuin yhden aisitkanavan kauttn, tähän kuuluvat näkö-, kuulo- ja tuntoaistiin sekä puheeseen perustuvien toimintojen vaihtoehdot. Käyttöliittymiä käsittelevässä 2 h kohdassa mainitaan myös, että käsin käytettävissä laitteissa tulee olla vaihtoehdot hienomotoriikkaa vaativalle ohjaukselle ja tämän lisäksi tuotteessa on käytettävä tuntiaistin avulla erottuvia osia.
Ensisilmäyksellä arvioni on, että QT:n teknologia taipuu toteuttamaan tällaisiakin vaatimuksia. Mutta koska tämä on sen verran merkittävät paradigmamuutos ja voi tehokkaan standardisoinnin voimalla vahvistaa markkina-asemia yrityksille myös EU:n ulkopuolella, olisi tosi mielenkiintoista, jos analyytikko @Antti_Luiro voisi tentata hieman QT:ia näistä näistä lähtökohdista käsin. Aasinsiltana voi käyttää, vaikka meneillään olevaa lausuntokierrosta ja kansallisen implementoinnin valmistelua.
Näin loppukaneettina vielä, että vammaisuus ja erilaiset toimintarajoitteet ovat varsin yleisiä väestössä. Maailman terveysjärjestön mukaan vammaisia ja jollain tavoin toimintarajoitteisia henkilöitä on arviolta noin miljardi maailmassa, eli 15 % maailman väestöstä. Väestön vanhentuessa eri toimintarajoitteita tulee ihmisille lisääkin. Lisäksi esteettömyyden ja saavutettavuuden asiantuntijat puhuvat myös tilapäisistä toimintarajoitteista, esimerkiksi jos vaikka aurinko häikäisee näön, tai yhdessä kädessä joutuu pitämään lastenkärryjä tai vaikka kantamaan ostoskasseja kaksin käsin. Eli kyse on myös loppupeleissä samalla myös kaikkien käyttäjäryhmien käyttökokemuksen parantamisessa.
Disclaimeriksi vielä, että olen pitkän linjan QT:n omistaja ja toimin vammaisjärjestön lakimiehenä.
Viestiä muokattu kolmesti; 1) Sitaatti alkuperäisestä viestistä lisätty 2) Analyytikko Antti Luiro tägätty. (9.55. 20-1-2022) 3) yksi typo vielä korjattu (10.00, 20-1-2022)
Salkunrakentajan juttu Qt Digital Advertising -palvelusta, jossa on lainattu yhtiön tuotehallintajohtajan Petteri Holländerin ja Antti Luiron mietteitä. Ei pitäisi sisältää kauheasti mitään uutta aktiivisesti QT:ta seuraavalle sijoittajalle, mutta on kuitenkin ihan hyvä muutamassa minuutissa luettava artikkeli.
”Qt Digital Advertising -palvelun avulla käyttäjämme kaikkialla voivat suunnitella, kehittää, testata, ottaa käyttöön ja nyt myös kaupallistaa tuotteensa välittömästi, tehden niistä välineitä tuottovirran luomiseen. Kaupallistaminen onnistuu jopa alle tunnissa, kun palvelun avulla voidaan välttää huonosti sopivien kaupallistamistyökalujen integroinnista aiheutuvat haasteet.” - Petteri Holländer
“Luiro arvioi ohjelmistoyhtiön tiedotteen perusteella, että alustavasti ratkaisulle vaikuttaisi olevan kysyntää.”
Hyvä, että tulee uusia positiivisia ja mahdollisesti tuottavia bisnes malleja perus bisneksen rinnalle. Tuolla ei ole sinänsä väliä, että tulosta ei ala virrata heti, onnistuessaan voi nämä mainostuloista saatava osuus olla merkittävä lisä kassavirrassa.
Qt:n Q3 Nettovelkaantumisaste % ja Omavaraisuusaste % eroavat huomattavasti Inderesin ennustamista ja vaikuttaa varsin epäuskottavalta että noihin ennusteiden lukuihin päästään
Saisimmeko @Antti_Luiro kommenttia tähän?
Lisäksi rapsassa sanotaan että osakkeiden lukumäärä on 24,7m. Tämä ei varmaankaan pidä paikkaansa, sillä tuo määrä ylittyi jo Q2 rapsassa.
Inderesin ennuste:
Q2 Rapsa:
Tilanne 20.01.2022
Kun selaa vanhoja rapsoja niin nää on tainnu jäädä jo @Mikael_Rautanen vahtivuorolla päivittämättä?
Qt Digital Advertising on toivottavasti isompi juttu kun äkkiseltään luulisi.
Katu-, myymälä ja kauppakeskus mainospaikat ovat miljardien arvoista liiketoimintaa.
JCDecaux ja Clear channel esim ovat isoja eurooppalaisia toimijoita. Jenkkien ja
aasian toimijoista puhumattakaan. Printti ja pahvi on vaihtumassa kovaa vauhtia
näyttöihin. Ne valmistajat, jotka valitsevat Qt työkaluilla suunnitellut näytöt voivat tarjota parempi katteista arvoketjua asiakkailleen, kuin olemassa olevat mainosverkostot / mediatoimistot jotka nyt hallitsevat tätä arvoketjua.
Summattuna … jokainen toimiala joka tätä lähtee kokeilemaan tai testaamaan hankkii lisenssin ja tämä sataa Qt:n kirstuun
Minä en oikein ymmärrä mihin tuollainen iso mainosnäyttö tarvitsee QT:n? Eihän niihin tarvita kosketusnäyttöä eikä käyttöliittymää, riittää että siellä näkyy ne mainokset.
Joo ehkä tämä kuva vähän huono - mutta muut kuten “Interactive Touch Screen”
mitä löytyy kauppakeskuksista tai kaduilta on se mihin Qt voi käyttää.
Mainosnäytöt myös, jos ovat interaktiivisia. Itsepalvelu kaupat esim. Amazon Go jne… Virtuaalilasit myös missä Facebook on jo kokeillut mainontaa.
En tiedä olisikohan Q2lla ostettu froglogic “oikeasti” rahoitettu lainalla, Q2:lla velat pompannut aika kohtuullisesti:
Q1:
Q2:
Eli velat kokonaisuudessaan noussut 33Meur, kassan pysyessä n. 20Meur paikkeilla. Lisäksi Q2 maininta:
Ja froglogicista maininta:
Juu, siis tuo froglogic-kauppa selittää suuren osan todellisuuden ja analyysin välisistä eroista.
froglogic -kaupassa suunnattujen osakkeiden määrä oli 21Q2-rapsan mukaan vain 62 184, eli kyseinen kauppa ei kuitenkaan kokonaan selitä eroa tuon 21Q2 raportoidun osakemäärän ja analyysin esittämän 2021 osakemääräennusteen välillä.
Ihminen on erehtyväinen ja tässä on varmaan käynyt joku inhimillinen säätö analyytikon vaihdoksen yhteydessä, mutta kyseessä on kuitenkin eräs Suomen suosituimmista ja seuratuimmista yhtiöistä ja Inderes on myöskin varmaankin Suomen rakastetuin analyysitalo. Ainakin tuo osakkeiden lukumäärä pitäisi saada analyysissä oikein, vaikka tavoitehinnan ja suosituksen osalta ollaankin oltu hienosti oikealla puolella markkinaa tässä vuosien saatossa.