Mainoskeskustelua jatkaakseni… Työskentelen viestinnän ja markkinoinnin parissa, joten mielestäni Qt:n avaus mainosalalle on mielenkiintoinen ja se pisti pohtimaan. Perinteiset tv- ja ehkä myös kadunvarsimainokset menettävät vähitellen merkitystään, sillä a) ne voi ohittaa kääntämällä kanavaa tai b) kulkemalla laput silmillä.
Mainoksilla pyritään luomaan katsojalle muistijälki yrityksestä tai tuotteesta, ja onnistumista mitattaessa puhutaan usein mm. engagementista. Se mihin mainonta on vaivihkaa hivuttautunut mm. suoratoistopalveluiden ja Youtuben myötä on, että yhtäkkiä sinun on pakko katsoa mainokset, jos haluat nähdä sisällön etkä ole kuukausitilaaja esim. Ruutu. Olkoon se pakollinen 5, 15 tai 30 sekuntia, mainos voi yhtä hyvin olla interaktiivinen ja vuorovaikutuksessa katsojan kanssa, jos se on kerran pakko katsoa.
Kuvitellaan vaikkapa matkailumainos, jonka parissa on pakko viettää 30 sekuntia. Perinteisen Finnairin illaksi kotiin mainoksen sijasta avautuu näkymä, josta voi itse valita matkakohteen, uppoutua 360-kuvaan kohteesta pyörittämällä kännykkää kädessä, kuulee Folke Westin raportin kohteesta ja lopuksi tarjoushinnat tuon kohteen lennoille. Muistijälki on heti vahvempi ja voisin veikata, että myös mainostajan sivustolle klikattaisiin herkemmin. Lisäesimerkkejä ja eri käyttöliittymiä tulee heti mieleen kymmeniä.
Näissä “Interactive Touch Screen” ja itsepalvelu myymälä konsepteissa on kyllä
kehittymisen varaa vaikka kuinka paljon. Jos Qt työkaluilla voisi tehdä vaikka
“markkinointitutkimus kysely mainoksen” ja saada siitä tölkin kolaa palkinnoksi tai
vaikka HSL lipun ilmaiseksi kännykkään. Se mikä tässä kai on takana (en ymmärrä vielä
riittävästi Qt revenue modelia) on ohittää Googlen kaltaiset media-alustat ja monopolit Qt tuotteen avulla, mikä antaa myös pienemmälle kauppiaalle mainos ja markkinointi datan toimijan käyttöön. Jos nyt oikein muistelen niin Qt toi mobiililaite UI kehittämisen ulos viime vuonna. Kosketusnäytöllä aktivoidaan ja mobiililla jatketaan vaikka maksamiseen tai toisin päin. Hups keikkaa niin ollaan irti Google / Android ekosysteemistä ja arvoketjulle jää ne rahat mitkä olisi mennyt Alphabethin loputtomaan kitaan. Moni iso ketju olisi varmaan iloinen kun nämä rahat jäisi omaan taskuun
Jep oikeassa olet että lainalla näyttäisi olevan rahoitettu. Näissä tidotteista kun osa maksetaan osakkeilla ja osa käteisellä tarkoitetaan käteisellä että froglogicin osakkaille annetaan rahaa. Mistä se raha tulee onko ostavan yrityksen kassasta vai pankkilainana ei tiedote monesti kerro
Vähän omaa mietintää tästä mainosalusta casesta. Yksinkertaisesti ajateltuna mikäli palaset loksahtavat kohdelleen on best case skenaario todella härkämäinen.
Interaktiivisen ja kohdennetun mainonnan alalla ei luultavasti ole Google Ads voittanutta. GA tarjoaa realiaikaisen todella tarkan kohdennetun mainonnan palvelun. Tämä perustuu datan analysointiin sekä massiiviseen osaan kokonaismarkkinasta. Niinkuin Qt:n core bisnes niin on tämäkin ala potenttiaalisesti hyvin platform kilpailtu ja edukas. Kriittisen massa jälkeen homma rullaa kuin itsestään. Googlen automaatti vastaus kertoo tätä kun kysyy mikä on GA nykyinen markkinapotenttiaali:
On siis helppo nähdä että markkina on massiivinen.
Esimerkki: Olen kehittäjä. Luon mobiiliaplikaation ja haluan työstäni rahaa. Maksulliset sovellukset eivät ole hyviä saamaan laajaa käyttäjäkuntaa. Lisätään siis mainoksia. Banneri yläreunaan ja silloin tällöin pop-up mainos. Kuinka minä kehittäjä teen tämän. Helppoa. Teen kaiken muunkin applikaation Googlen työkaluilla on siis luontevaa että importaan vain yhden kirjaston lisää, määritän mainoksen paikat ja triggerit ja vol’a. Nyt minulla on mainoksia. Olen ulkoistanut mainosten myynnin, moderoinnin, rahastamisen ja ylläpidon Googlelle. Vastaavasti Google ottaa muutaman prosentin tuloista. Kuulostaa kohtuulliselle. Toki voisin luoda oman järjestelmän tähän kaikkeen ja pitää 100% tuloista. Tämä kuitenkin tarkttaisi että minun tulisi itse myydä, mainostaa ja ylläpitää järjestelmää. Työllästä. Miksi keksiä rengas uudelleen.
GA:lla teknisesti on kuitenkin rajoittuvuuksia. Isoin on että alusta vaatii toimiakseen melko suuren softastäkin. Yksinkertaistaen GA toimii aluistoilla jotka ovat kokonaisia mobiililaitteita tai webbiservereitä. Webbiservereitä voi pyöriä vaikka ja missä. Pieneen ESP32:eenkin saa webbiserverin pyörimään. GA ei kuitenkaan (pienellä Googlauksella ja 5v työkokemus sulari devaajana) ESPllä pyöri. Yksinkertaistaen GA vaatii toimiakseen siis kokonaisen järjestelmä allensa.
Paras verrokki Qt:n mainoksille on mielestäni Tizen. Tizen on pääasiassa Samsunging (+ilmeisesti jonkin sortin allianssi) kehittämä käyttöjärjestelmä joka mahdollistaa mainotamisen. Normaali ihminen tuntee Tizen luultavasti parhaiten Samsungin älytelevisioista. Yhdistävä tekiä Qtn ratkaisussa ja Tizenissä on laitteisto jolla homma pyörii. Puhutaan embedded ja lowend laitteista. Tizen ei kuitekaan ole 1:1 verrokki. Siinä missä Tizen on käyttöjärjestelmä laitteelle, on Qt merkittävästi enemmän. Qt voi myös toimia “käyttöjärjestelmänä” Boot to Qt ominaisuudessa. Oman kokemuksen mukaan esimerkiksi sulautetut autojen käyttöjärjestelmät on pääasiassa toteutettu näin. Qt voi myös olla pelkkä applikaatio kirjasto. Tämä on tärkeää koska syistä x, y ja z ei ole usein toivottua rakentaa järjestemää yhden käyttöjärjestelmän varaan vaan käyttää perus Linuxia/Zephyriä/yms ja luoda applikaatio käyttöjärjestelmästä riippumattomalla tekniikalla. Varsinkin jos käyttikseen liittyy lisenssejä. Linux on 5/5 alusta keskimäärin kaikkeen koska lisenssivapaa, tuettu ja dokumentoitu sekä tuttu suurimmalle osalle ammattilaisista.
Sitten sijoituscaseen. Miten käy Qt:n arvostuksen JOS interaktiiviset mainostaulut/näytöt/projektiot korvaavat perintistä mainostamista nykyisissä kohteissa kuten kadunvarsissa ja jonka lisäksi uusia mainosalustoje syntyy kodinkoneiden, autojen ja muiden kautta. MItä JOS samalla saavutetaan samallainen alusta etu kuin esim Google Adsllä on: kehittäjälle on hyvin helppo suunnitella, kehittää ja ylläpitää järjestelmää ja mainostajan on helppo ostaa kohdennettua mainontaa ja saada siitä takaisinkytkettyä analytiikkaa. JOS tämmöiset palaset sattuisivat loksahtamaan kohdalleen olisiko Qt enään Adobeen/Unityyn verratta ohjelmistotyökalu tarjoaja vai mainostoimisto verrattavissa Googleen? Tästä skenaariosta kun laskee muutaman laskun päästään kymmenien miljardien bisnekseen muutaman prosentin siivulla markkinasta. Mikä parasta myydyn tuotteen kate olisi lähellä 100%.
Mitä mieltä muu kanssafoorumi on tälläisestä casesta. Kuten sanottu tässä on paljon josseja ja oletuksia.
Hyvää pohdintaa. Qt Digital Advertising case on kyllä mielenkiintoisessa lähtötelineessä.
Toivottavasti kuullaan yhtiöltä lisää ja sieltä avataan myös Qt:n tulevaisuuden numeroita tämän busineksen osalta viimeistään tulevassa yhtiökokouksessa.
Hahmottelin vuosirapsojen perusteella että Unityn liikevaihdosta noin 50-55% tulee mainosbisneksestä. Toki heillä siinä lähes vuosikymmen takana. Ostivat Suomesta aikanaan Applifierin.
Eikös Unityn mainosbisnekselle elintärkeitä ole mobiilipelit. Nopealla googlaamisella maailmassa ladattiin 80 miljardia mobiilipeliä vuonna 2020. Unity itse julistaa että heillä on 70% siivu mobiilipelimarkkinasta. Tämä ihan vain anekdoottina, jos haluaa benchmarkata Qt:n mahdollista mainosbisnestä Unityn vastaavaan.
Miten embed laitteissa hoidetaan attribuointi?
Googlen mainosta kun klikkaat haussa, Youtubessa tms olet oletettavasti joko kirjautuneena laitteessa tai selaimessa jossa voidaan asettaa keksi. Kun sitten lataat mainostetun pelin Storesta voi google attribuoida latauksen suoraan nähtyyn/klikattuun mainokseen. Samoin kun ostat tuotteen verkkokaupasta on tällä sivulla Googlen skripti joka tunnistaa käyttäjän ja jälleen voidaan attribuoida.
Ja jos käytössä on esimerkiksi ad blocker joka estää skriptin ja keksit voidaan käyttää esim FB:n Conversion API avulla jolla lähetetään palvelimelta hashatty email/puhelinnumero jne Facebookille joka sitten tietää oliko ostaja klikannut esim IG:ssä tiettyä mainosta. FB/IG Shops idea perustuu myös juuri siihen että attribuoinnista saadaan pomminvarmaa kun koko ostoputki tapahtuu heidän tuotteissaan.
Systeemin tehokkuus perustuu jatkuvaan oppimiseen joka tapahtuu palautteen avulla (konversioiden mittaaminen ja attribuinointi).
Miten Qt:lla toteutetussa embed laitteessa näytetty mainos kyetään yhdistämään toisessa laitteessa/ekosysteemissä tapahtuvaan ostoon?
Ilman yllä mainittua tämä nimenomaan kilpailee lähinnä kadunvarsimainonnan kanssa mutta vertaaminen moderniin digitaaliseen markkinointiin aika epärealistista.
Jep. Qt:n mainostulojen maksimoinnissa lienee oleellista ainakin
a) attention - esim. kuinka monta miljoonaa minuuttia Qt:n ruutuja töllötetään vuodessa
b) engagement - kuinka hyvin tämä attention saadaan konvertoitua esim. myynniksi (@Olli_K avasikin tätä yllä hyvin)
Unity tosiaan on keskittynyt peleihin ja sen lisäksi että kuluttajat viettävät niiden parissa pirusti aikaa, on helppo kuvitella että he ovat peleissä moninkertaisesti syvemmin “engaged” kuin vaikkapa hississä nähdessään mainoksen. Puhumattakaan näiden Unityjen, Googlejen ja Facebookien kyvystä näyttää relevantteja mainoksia juurikin kyseiselle kuluttajalle (=parempi ROI mainostajalle).
Unity-benchmarkilla tarkoitin enemmänkin sitä että millaiset suhteelliset tulovirrat voisi olla mahdollisia Qt:n kaltaiselle, UX-kerroksen “omistavalle” firmalle jos heillä on tarjota mainostajille sekä silmäpareja että engagementia. Jos Unity saa mainosbisneksestä reilun $0.20 liikevaihtoa per laite vuodessa, olisiko Qt:lle mahdollista esim. pari senttiä viiden vuoden sisällä (olisi 40 MEUR kahdelle miljardille laitteelle)? Itse annan tälle exceleissä arvon nolla kunnes nähdään konkretiaa.
Jos vain Antin ennusteet pitää niin Qt alkaa näyttämään hurjan skaalautumisen vuoksi ihan PEG-luvullakin halvalta. Forward PEG nyt 0.85. Lisäksi voisi argumentoida Qt kassavirtoja keskimääräistä kasvuyhtiötä vähäriskisemmiksi(mitä nyt komponenttipula) niin preemiotakin voisi maksaa.
Aiemmin QT:ta spekuloitiin usein potentiaaliseksi yritysostokohteeksi mutta tämä keskustelu on sittemmin hieman laantunut kaiketi arvostuksen kohoamisen seurauksena. Nyt kun arvostus taas on hieman keventynyt/kevenemässä, niin nostaako tämä riski/mahdollisuus mielestänne taas päätään? Mikä tai minkälainen yhtiö voisi mielestänne olla potentiaalinen ostaja?
Aika monella megacap-teknolla on ainakin tase ja kassa sellaisessa kunnossa että järjestelyihin olisi hyvin tilaa. Mm. Alphabetin kassavarat ovat yli 130mrd$, ja uskonkin että tällainen laaja-alainen kasvuyhtiöiden kertoimien lasku aktivoi näitä megacappeja käyttämään kassaa yrityskaupparintamalla.
Mahdollista, mutta toivottavasti ei. Pelkään että halvalla menisi, vaikka päälle tulisi jokunen kymmenen pinnaa preemiota, sen verran hyvässä saumassa mielestäni operoi.
Kaikelle tietenkin löytyy hintalappu millä kaupat ovat myös OK, mutta parempi olisi jos pysyisi kotimainen kasvava softajätti ihan kotimaassa. Sen verran monta näitä on viime vuosina myyty pois.
Ehtikin kertyä pientä foorumivelkaa, kiitos hyvistä kysymyksistä ja kärsivällisyydestä
Hyvä huomio! Tässä kieltämättä pieni epäloogisuus oletuksessa, miten nopeasti kilpailutilanne vaikuttaa kannattavuuteen 2026-2030. Pieni viilauksen paikka seuraavaan raporttiin
Qt on päässyt viimeisen 1,5v aikana yllättämään positiivisesti sen verran useasti, että edellisen laajan arviot ovat tosiaan vanhentuneet. Edellisen laajan aiemman haarukan alarajan 25 % ylitys on meillä ennusteissa jo tälle vuodelle.
Pitkän aikavälin kannattavuus riippuu hyvin vahvasti saavutettavasta kokoluokasta: kiinteitä kuluja nopeammin kasvavat korkeakatteiset tulovirrat vetävät kannattavuutta jatkuvasti ylöspäin. Toisaalta korkeilla marginaaleilla on tapana houkutella kilpailua ja tuoda hintapainetta.
Meillä DCF:ssä 34 %:n liikevoitto pitkällä aikavälillä - tuo on yläkanttiin jos kasvu jää odotuksista ja/tai kilpailupaine odotettua kovempaa, mutta vastaavasti alakanttiin jos kasvu ylittää meidän odotukset ja/tai Qt:n kilpailuasema säilyy pitkällä tähtäimellä odotettua vahvempana. Voisin nykytiedon valossa perustella pitkän aikavälin kannattavuuden noin 30-40 EBIT-% haarukkaan, joskin lähivuosina odotan että kannattavuus nousee tämän yli vahvemman kilpailupaineen vielä puuttuessa.
Niputin tässä kaksi samaan aiheeseen liittyvää kysymystä. Yleisenä huomiona, päivitämme seuraamiemme yhtiöiden taserakenteen oletuksia pääasiassa vuositason trendien perusteella tilinpäätöksen julkaisun yhteydessä ja eikä kvartaalitason muutoksia normaalisti mallinneta (tässä on panos/hyöty -suhde varsin heikko).
Lyhyt vastaus kysymyksiin:
Ero korollisissa lainoissa johtuu meidän ennustamasta vahvemmasta kassatilanteesta vuodenvaihteessa (= ei välttämättä olisi tarvetta pitää lainaa)
Ero meidän Q4-kassan ennusteen ja Q3:n lopun välillä johtuu pääasiassa kvartaalitason heilunnasta (Q3:n kassaan osui isompi dippi asiakkaiden etumaksuissa), Q4:n tuloksesta ja froglogic-kaupan yhteydessä tekemistämme taseoletuksista
Pidempi vastaus klikin takaa
Qt:n kassan ja korollisten velkojen suhde vaihtelee kvartaalitasolla käyttöpääoman muutosten mukana, mikä näyttää johtuvan lähinnä lisenssikauppojen ajoituksesta. Esim. Muut lyhytaikaiset velat (pääasiassa asiakkaiden etukäteismaksuja, ts. kyseessä koroton velka joka tipahtaa yhtiön nettokassaan):
Q3/20 23,4 MEUR / 32 % 12kk rullaavasta liikevaihdosta
Q4/20 26,0 MEUR / 33 %
Q1/21 27,3 MEUR / 32 %
Q2/21 34,0 MEUR / 34 %
Q3/21 28,3 MEUR / 26 %
Q3:n kohdalle osui selkeä pudotus korottomissa veloissa (etukäteismaksut), mikä näkyi nettokassassa. Meillä on Q4:n lopun tase-ennusteessa 34 %:n korottomat velat suhteessa edeltävän 12kk liikevaihtoon (2017-2020 tämä ollut kunkin vuoden lopussa 33-45 %), mikä toisi n.12 MEUR lisää kassaan. Q4:n yhteydessä sitten näkee palautuuko tämä meidän ennustamalle tasolle.
Q4:lle meidän nettotuloksen ennuste on 7,4 MEUR, joka vastaavasti puuttuu vielä Q3:n kassasta.
Kolmantena tekijänä on nopealla vilkaisulla meidän oletukset froglogic-oston tasevaikutuksista (mm. lisäkauppahinnan maksuhetki, velkaisuus). Yrityskaupoista julkaistaan yleensä kaupan yhteydessä rajalliset tiedot, jolloin ennustamme kaupan vaikutukset taseeseen perustuen oletuksiin ja tarkennamme taseen toteuman mukaan tilinpäätöksen yhteydessä, ellei kauppa ole yhtiön arvoon nähden erityisen merkittävä. Tällä on harvemmin isompaa merkitystä, joskin nyt sen rinnalle osui toinen samansuuntainen poikkeama joka kumuloitui isommaksi eroksi Q4-ennusteen ja toteutuneen Q3-taseen välille.
Kyseinen luku raportissa on meidän arvio vuoden keskimääräisestä osakemäärästä (24,7m), jota raportoinnissa käytetään osakekohtaisten lukujen laskuun - tätä tarvitaan lähinnä siihen, että EPS-ennuste on linjassa yhtiön raportoimien lukujen kanssa. Vuoden 2021 lopun osakemäärä (jota käytetään siis valuaatioon, esim. markkina-arvo tai DCF) on meidän kirjoissa 25,2m.
En tosin nyt heti keksi miksei tuolla raportin rivillä voisi vain suoraan lukea, että kyse on nimenomaan keskimääräisestä osakemäärästä, ja miksei vuoden lopun osakemäärää ole myös raportissa
Tämä herätti nimittäin myös Q2-raportin yhteydessä kysymyksiä. Juttelen kollegoiden kanssa voisiko tätä selkeyttää, kiitos kun nostit esille
Hmm lueskelin Qt:n laajaa raporttia ja ihmettelin tuota kilpailutilannetta. Pahoittelut tekstistä, se on hiukan tajunnanvirtaa.
Työpöytäpuolella kilpailijaksi oli listattu esimerkiksi Visual Studio, joka ei ole framework vaan IDE. IDE:nä se toki tukee monia eri frameworkkeja, mutta ei ole sinänsä ole kilpaileva teknologia. Esimerkiksi Electronia ei ole mainittu ollenkaan vaikka se on kohtuullisen iso tekijä desktopissa (mm. Slack ja Teams taitavat pohjautua siihen nykyään). Esimerkiksi Windowsille vaihtoehtoja käyttöliittymän tekemiseen on käytännössä useita.
Oikeasti hyvät cross-platform frameworkit taitavat kuitenkin olla harvassa. Näkisinkin, että Qt:n pitää haastaa mm. Flutterin ohella ne natiivit työkalut eri ympäristöissä. Jonkinlainen riski voikin olla myös Javascriptin suosio.. Onhan C++:lla toteutettu tavara nopeaa, mutta uudet devaajat saattavat hieman karsastaa tuollaista kieltä, joka käytännössä vaatii vähän ymmärrystä tietokoneen toiminnasta (muistin käyttö).
Qt:n etuna ovat kyllä sen monipuoliset työkalut itse frameworkista aina IDE:een ja Design Studioon asti. Flutter on Android Studion kanssa käytettynä samanlainen. Android Studiokin oli mainittu kilpailijana ja tässä kohtaa tuntuikin, että analyytikolla oli ehkä hieman menneet frameworkit ja IDE:t sekaisin. Eli kilpailija on Flutter, ei Android Studio. Ohjelmoijana sitä jotenkin toivoo, että yhdellä edtorilla/IDE:llä pärjäisi, mutta kun näissä dedikoiduissa työkaluissa on sellaisia hienouksia mukana mitä ei saa pultatttua vaikkapa Visual Studio Codeen.
Raportissa ei myöskään mainittu QML:ää ollenkaan, jolla aplikaation voi toteuttaa Javascriptillä. Tässä on myös se hienous, että raskaan työn voi toteuttaa myös C++:lla.
Qt for MCU on kyllä hieno projekti. Sillä saralla taitaa olla oikeasti tarvetta hyvälle GUI frameworkille. Myönnetään, että tässä kohtaa en enää jaksanut googlettaa vaihtoehtoja
Sijoituskeissin osalta tuskailu hinnan kanssa jatkuu. Mistähän kohtaa tälle saisi kohtuullisen riskituottosuhteen?
Tässä taitaa olla @Pohjolan_Eka väärinymmärrys - kyseessä vuoden 2020 korolliset velat ja rahavarat, jotka eivät luonnollisesti ole muuttuneet helmikuun jälkeen mihinkään. DCF laskee vuosien 2021-2030 rahavirrat ja lisää ne vuoden 2020 lopputilanteeseen, eli 22 MEUR kassaan ja 2,7 MEUR korollisiin velkoihin.
No niin tietysti, vaikka ne ovat 2021 ennusteen alla, niin muista luvuista poiketen ne eivät ole ennusteita vaan historiallisia lukuja. Tältä osalta kritiikkini on siis selvästi väärässä. Pahoitteluni!
Kiitos @samamies kommentista. Tuo lainaus kuvaa hyvin sijoittajien ymmärrystä todellisuudessa Qt:sta. En väitä, että itse ymmärtäisin kunnolla. Ymmärrän siltä osin paremmin, että tiedän etten ymmärrä. Kuvittelen myös ymmärtäväni miten massiiviset riskit tässä edelleen sen suhteen, mitkä tämän päivän kymmenistä tai sadoista eri tavoista toteuttaa ohjelmia, sovelluksia jne jää henkiin. Ymmärtääkseni Qt jäänyt työpöytäpuolella aika marginaaliin, mobiilissa myös, toivo näiden ulkopuolella.
Oma kehitystyö softan parissa keskittyy hyvin suppealle alueelle, joten olen tutustunut Qt:hen enemmän harrastus ja sijoituspohjalta. Olen tehnyt muutamia työpöytäsovelluskokeiluja tyylillä tekstieditorina Visual Studio, kielenä Python ja framework PyQt5. Ilmaisversiolla siis. Youtube videoissa tuntuu, että myös “oikeat” Qt koodarit käyttää juuri Visual Studiota tekstieditorina. Se löytyy varmastikin jokaisen koodarin koneelta.
Olen myös harrastusmielessä miettinyt, millä kannattaisi lähteä tekemään mobiilisovelluksia mikäli todellista tarvetta joskus olisi. Olen kokeillut useampia ja mitä enemmän aiheeseen tutustuu, sitä enemmän vaihtoehtoja löytyy. Se on aivan loputon suo. Suorastaan raivostuttuttavaa käyttää päiviä, jotta pääsisi edes vähän sisään aiheeseen kun tietää valinnan olevan ratkaiseva mahdollisesti usean vuoden projektiin. Kaikissa on omat puolensa ja valtavasti energiaa menee pelkästään tekniikan valintaan ja useiden rinnakkaisten taitojen oppimiseen.
Omasta puolestani todella toivoisin, että alalla tapahtuisi monopolisoitumista niin kielen kuin frameworkin suhteen. Tällöin samoilla taidoilla pystyisi työskentelemään monipuolisesti. Nyt joutuu ottamaan valtavia riskejä niin oman osaamisen kehittämisen ja toteutettujen sovellusten teknologiavalinnan kanssa. Mahdotonta sanoa mikä nykyisistä pystyisi voittamaan paikan yhdeksi ainoaksi oikeaksi ja mitkä katoaisi. Jos jotain pitäisi arvata, niin kieleksi arvaisin Javascriptiä ja tyylit CSS:llä. Frameworkistä en osaa yhtään sanoa.
Oma pieni Qt sijoitus perustuu siihen skenaarioon, että yhtä oikeaa ei tule koskaan löytymään vaan Qt:llekin jää paikka. Koen asian niin, että jokainen kasvuvuosi tarkoittaa sitä, että useat uudet koodarit ovat käyttäneet vuoden aikaa Qt:n opiskeluun. Se taas tarkoittaa kasvavaa todennäköisyyttä sille, että Qt ei ainakaan kuole vaan mieluummin vahvistaa asemaa.
Toisaalta, jos vaikka Redditistä hakee keskustelua desktop GUI:n tekemisestä, nousee Qt aika monesti esille. Olen sillä myös itse jotain pientä ohjelmoinut. Tuo on ihan totta, että on aivan arvuuttelua, että mitkä näistä kaikista vaihtoehdoista ovat olemassa tulevaisuudessa. Qt on kuitenkin ollut kuvioissa on pitkään ja sillä on monia hyviä ominaisuuksia.
No niin tietysti, vaikka ne ovat 2021 ennusteen alla, niin muista luvuista poiketen ne eivät ole ennusteita vaan historiallisia lukuja. Tältä osalta kritiikkini on siis selvästi väärässä. Pahoitteluni!