Viesti yhdistettiin ketjuun: Sijoitusfoorumin liputuskeskustelu ja liputusten jälkipuinti
Analyytikon kommentti mainosominaisuudesta Qt:ssä.
Missä QT:tä käytetään peliteollisuudessa, tuossa kommentissa kun viitataan siihen?
33 tykkäystä
Aika moni näyttäis käyttävän. En sitten tiedä tarkemmin mihin käyttävät. Varmaan valikot tehty QTlla. Sinnehän on hyvä työntää mainoksiakin sitten
12 tykkäystä
‘‘Puhumattakaan lähitulevaisuudessa siintävästä sähköautojen kaupallisten latausasemien saaristosta.’’
Volta Charging is best known for its unique “commerce-centric” business model, which provides free charging in exchange for ads and product placements that display on a large screen while you’re charging.
Tämä latausbisnes on tosiaankin räjähtämässä, kun miljoonia latureita joudutaan asentamaan aivan kaikkialla. Ja Volta tuskin jää ainoaksi, joka tarjoaa mainostilaa.
22 tykkäystä
Yleensä yrityksiä, joilla on kaksinkertainen ansaintalogiikka, pidetään erinomaisina.
Esim. Kone: Hissit + Huolto
QT:
Konsultointi
Testaus
Ylläpitotuotot
Kehittäjälisenssit
Jakelulisenssit
Mainostuotot
Tänne laajan raportin graafiin voi lisäillä pari palikkaa (testaus + mainos) 
76 tykkäystä
Hei tämä on totta, mutta pelkään oheisia vertailuja, koska niissä ajattelee nopeasti oma osake edellä. Omistan molempia ja voi listata KONE:lle:
-Huolto
-Moderinisaatio
-Uudet hissit
-Korjaukset/varaosat
-Digitaaliset palvelut (Näitä on oikeasti aika paljon ja niitä voidaan myös tuottaa kolmansien osapuolien kautta)
-Tulevaisuudessa hissi voi toimia myös mainontapaikkana
Yhteenvetona sanoisin, että molemmat on hyviä yhtiöitä!
23 tykkäystä
Jossa on Qt:llä suunniteltu käyttöliittymä.
22 tykkäystä
Opponoidaan taas: Onko hisseihin kuitenkaan mahdollista tuoda kosketusnäyttöteknologiaa, kun esimerkiksi näkövammaisten tarpeet on huomioitava ts. laki esteettömyydestä? Kosketusnäyttöön on toistaiseksi hankala luoda näkövammaisten tarvitsemaa pistekirjoitusta.
Mainosnäyttöjähän voidaan hisseihin laittaa, mutta ei niihin tarvita käyttöliittymää
2 tykkäystä
Luulen että tarvitaan fyysiset näppäimet. Nykyään niissä taitaa olla pistekirjoituksella numero. Mutta ei se sulje pois näyttöä. Mutta ei varmaankaan näyttöä näytön vuoksi, ellei se tuo hissin käyttäjälle tai valmistajalle jotain arvoa.
1 tykkäys
Vähän harmittaa, kun en postannut tänne, koska en ymmärtänyt asiaa. Tuota Qt:n mainosalustaa pystyi ennakoimaan LinkedInin työpaikkojen perusteella. Siellä törmäsin siihen itse ensimmäisen kerran.
Tuskailen tämän nykyisen laskun ja hinnan kanssa. 22e -kertoimet ovat sulaneet jo kivasti, mutta koska on lupa ostaa? Pitäisi avata ketju arvon- ja ostohintojen määrityksestä
7 tykkäystä
Kyllähän jo nyt, valitettavasti, hisseissä on erilaisia digitaalisia mainosnäyttöjä. Näillä ei tosin ole mitään tekemistä kerroksen valitsemisessa.
Saavutettavuuden näkökulmasta hisseissä on oltava fyysiset painikkeet. On huomioitava myös kuurosokeat, joten ääni ei riitä korvaamaan pistekirjoitusta. Eri asia sitten huomioidaanko näitä asioita, kun ei edes yksinkertaisia ramppeja ymmärretä aina rakentaa sisääntuloportaiden yhteyteen liikuntarajoitteisia varten.
Ehkä vähän Off-topic.
1 tykkäys
“Qt tuo markkinoille ratkaisun Qt-käyttöliittymien hyödyntämiseksi mainonnassa. Qt:n kannalta avaus on mielenkiintoinen ja se laajentaa yhtiön potentiaalisia tulovirtoja. Analyytikko Antti Luiro kommentoi.”
-Videon aiheet-
00:00 Aloitus
01:10 Qt-käyttöliittymien hyödyntäminen mainonnassa
02:01 Laajentumisen tuomat mahdollisuudet
45 tykkäystä
Itse olen ainakin matkustellessani jo nyt törmännyt hisseihin joissa on kosketusnäyttöpainikkeet. Suomessa lainsäädäntö tämän estää niin kuin sanoitkin, mutta näin ei ole joka maassa.
5 tykkäystä
Ei mikään lainsäädäntö estä kosketusnäytön käyttöä hississä. Ohessa kuva pks-seudulla olevasta toimistorakennuksesta jossa Koneen DCS (Destination Control System=Kohdeohjausjärjestelmä) jossa hissi tilataan aulassa olevasta kosketusnäyttöpaneelista painamalla sen kerroksen mihin haluat mennä.
En tiedä miten esteettömyys on tuossa huomioitu.
10 tykkäystä
Huomaa tuo inva näppäin, jossa kohokuvio. Ilmeisesti siitä saa myös näkövammainen apua
5 tykkäystä
Totta, todennäköisesti puheohjaus kun painaa tuota namiskaa. Kuva on muutaman kuukauden takaiselta visiitiltä niin ei pääse testaamaan, ei siis oman työpaikkani konttorilta.
2 tykkäystä
Minsan videolla näytetään miten UI:hin lisätään pari mainosta Qt Design Studiolla.
Helppoa kuin heinänteko.
Edit: Qt:n blogissa myös päivitys jossa lisää esimerkkejä.
Ja loppuun vielä LinkedInistä tarina tuotteen taustasta. Johto puskee lisää liikevaihdon kasvua 
65 tykkäystä
Tuo handicap nappi vaihtaa käyttöjärjestelmän lista malliin (EN81-70).
Kerrokset vaihdetaan ryhmiin jotka luetellaan ensin. Oikean ryhmän kohdalla painetaan uudestaan, jonka jälkeen käydään kyseisen ryhmän sisällä olevat kerrokset läpi yksitellen. Oikea kerros hyväksytään taas tuolla napilla.
6 tykkäystä
"Saavutettavuuden näkökulmasta hisseissä on oltava fyysiset painikkeet. On huomioitava myös kuurosokeat, joten ääni ei riitä korvaamaan pistekirjoitusta. Eri asia sitten huomioidaanko näitä asioita, kun ei edes yksinkertaisia ramppeja ymmärretä aina rakentaa sisääntuloportaiden yhteyteen liikuntarajoitteisia varten.
Ehkä vähän Off-topic."
Tämä esteettömyysnäkökulma ei minusta ollut lainkaan off-topic, vaan on itseasiassa hyvin mielenkiintoinen ja ajankohtainen myös QT:n liiketoiminnan kehittymisen kannalta.
EU on jo hyväksynyt tuotteita ja palveluita koskevan esteettömyysdirektiivin (Accessibility act) ja sen täytäntöönpanoa kansallisessa lainsäädännössä ollaan paraikaa valmistelemassa ympäri Eurooppaa (dl 28.6.2022). Minusta on ihan tuhannen taalan kysymys, taipuuko QT:n teknologia (vaikka yhdessä muiden ratkaisujen kanssa) näihin uusiin vaatimuksiin, jossa lähtökohtana on että vammasta riippumatta tulisi voida käyttää tuotteita. Nämä vaatimukset ovat tarkemmin selostettuna direktiivin liitteessä (ks. Erityisesti annex 1, section 1, kohta 2. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/HTML/?uri=CELEX:32019L0882&from=EN#d1e32-100-1) . Näin taustoituksena, niin tämä on osa YK:n vammaisyleissopimuksen implementointia, johon sekä EU, Suomi että varmaankin kaikki muutkin EU maat ovat sitoutuneet. Kansainvälisesti vammaisyleissopimuksen ja sen esteettömyysvaatimuksiin on sitoutunut jo 184 ”maata” (ml. EU). Tarkoitus lainsäädännöllä on vahvistaa vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa sekä asemaa kuluttajina. Tässä linkin tankana on kuvailtuna mitä tuotteita ja palveluita se koskee: European accessibility act - Employment, Social Affairs & Inclusion - European Commission
Sama vielä suomeksi STM:n sivuilla. Vaikka nämä uudistukset painottuvat muiden ministeröiden toiminta-alueiden alle, STM toimii kuitenkin tässä koordinoivana ministeriönä. Esteettömyysdirektiivi - Sosiaali- ja terveysministeriö
Tällä hetkellä esteettömät ratkaisut ovat muita kalliimpia koska markkinat ovat pirstaleiset ja standardit puuttuvat. Tämän asian direktiivi tulee muuttamaan yhtenäistämällä vaatimuksia ja siten vahvistamalla yhtenäisempää ja laajempaa markkinaa. Yrityksille tämä on mahdollisuus joko uudistua ja kasvattaa markkinaosuuksiaan (vrt. NMT ja GSM standaarit sekä Nokian ja Ericssonin kasvu. Vrt. myös suomen teollisuuden kasvu vihreän teknologian saralla, Revenio ja ilmavälitteinen COVID esimerkkeinä paradigmamuutoksista ja preferoiduista standarderista), mutta myös jäädä alakynteen vanhenevan ja puutteellisen teknologian kanssa. Siirtymäaikaa täytäntöönpanoon tällä on vielä ihan hyvin (vuoteen 2025 asti, osittain 2030 asti), mutta tämä voi olla yksi merkittävä osatekijä siinä, että vahvistaako QT entisestään asemaansa teknologiajohtajana vai onko teknologia riittämätöntä?
No, tilanne ei näyttäisi olevan niin huono QT:n näkökulmasta. Lista vaatimuksista on pitkä, mutta ensiarvioni on että QT varsin joustavilla ratkaisuillaan onnistuu näihin vastaamaan. Lisäksi pääsääntönä on se, että tiedon välittämisessä, itsepalvelupäätteissä ja viestintätuotteissa tulisi käyttämisen olla mahdollista useamman kuin yhden aisitkanavan kauttn, tähän kuuluvat näkö-, kuulo- ja tuntoaistiin sekä puheeseen perustuvien toimintojen vaihtoehdot. Käyttöliittymiä käsittelevässä 2 h kohdassa mainitaan myös, että käsin käytettävissä laitteissa tulee olla vaihtoehdot hienomotoriikkaa vaativalle ohjaukselle ja tämän lisäksi tuotteessa on käytettävä tuntiaistin avulla erottuvia osia.
Ensisilmäyksellä arvioni on, että QT:n teknologia taipuu toteuttamaan tällaisiakin vaatimuksia. Mutta koska tämä on sen verran merkittävät paradigmamuutos ja voi tehokkaan standardisoinnin voimalla vahvistaa markkina-asemia yrityksille myös EU:n ulkopuolella, olisi tosi mielenkiintoista, jos analyytikko @Antti_Luiro voisi tentata hieman QT:ia näistä näistä lähtökohdista käsin. Aasinsiltana voi käyttää, vaikka meneillään olevaa lausuntokierrosta ja kansallisen implementoinnin valmistelua.
Näin loppukaneettina vielä, että vammaisuus ja erilaiset toimintarajoitteet ovat varsin yleisiä väestössä. Maailman terveysjärjestön mukaan vammaisia ja jollain tavoin toimintarajoitteisia henkilöitä on arviolta noin miljardi maailmassa, eli 15 % maailman väestöstä. Väestön vanhentuessa eri toimintarajoitteita tulee ihmisille lisääkin. Lisäksi esteettömyyden ja saavutettavuuden asiantuntijat puhuvat myös tilapäisistä toimintarajoitteista, esimerkiksi jos vaikka aurinko häikäisee näön, tai yhdessä kädessä joutuu pitämään lastenkärryjä tai vaikka kantamaan ostoskasseja kaksin käsin. Eli kyse on myös loppupeleissä samalla myös kaikkien käyttäjäryhmien käyttökokemuksen parantamisessa.
Disclaimeriksi vielä, että olen pitkän linjan QT:n omistaja ja toimin vammaisjärjestön lakimiehenä.
Viestiä muokattu kolmesti; 1) Sitaatti alkuperäisestä viestistä lisätty 2) Analyytikko Antti Luiro tägätty. (9.55. 20-1-2022) 3) yksi typo vielä korjattu (10.00, 20-1-2022)
61 tykkäystä