Kommentti Qt:n Inderesin tavoitehintaan
Inderes ei ole myynyt laskusta huolimatta Qt:ta mallisalkussaan, joten uskoa heiltä löytyy Qt:n
Viimeisin tavoihinnan lasku perustui osin kasvuyhtiöiden yleiseen arvostustason laskuun, mutta pääosin komponenttipulan ennustamattomaan vaikutukseen jakelulisenssien tuottoihin. Jos tällä hetkellä elektroniikkalaitteiden ja vaikka uusien autojen toimituksissa on vaikeuksia komponenttien vuoksi, näkyy se väkisin jakelulisenssien tuotoissa
Jakelulisenssit taitavat kuitenkin olla se varsinainen skaalautuva komponentti Qt:n menestystarinassa.
Itselläkin osto-/myyntipäätöksen algoritmin yksi komponentti on Inderesin ennustama tuloskasvu, mutta kyllä itse lopulta pohdin, voivatko Inderesin ennusteet toteutua. Tavoitehintaa en itse ostopäätöksissä käytä. Toki voin joskus mutta harvoin hyödyntää tavoitehinnan noston tai laskun aiheuttaman sopuliefektin
QT:n viikkovaihtelu voi helposti olla 30€ suuntaan tai toiseen ilman että firmassa tapahtuu yhtään mitään, niin kuin nyt. Ei tuon takia kannata tavoitehintoja alkaa säätämään, eri asia jos tulee jotain uutista ulos.
QT meni vaan hetkeksi muodista pois ulkomaalaisten sijoittajien keskuudessa, mutta kun palaa taas suosioon, niin voidaan olla hetkessä 150€ päällä ja tavoitehinnoissa. Ehkä Q4:n kohdalla. Oliskos se Nordean tavoitehinta QT:lle joku 180€?
Mitä ennusteita on laskettu pelkän kurssilaskun perusteella?
QT:n tavoitehinnan lasku on täysin perusteltu makrotalouden muutoksista johtuen. Inflaatio jyllää ja koron nostot uhkaavat. Tulevaisuuden diskontattujen tuottojen arvo on siis alentunut.
Tavoitehinnassa ennustetaan markkinahintaa vuoden päähän. Tietenkin markkinan muutokset vaikuttavat tähän.
Näistä makron vaikutuksista on mielestäni tullut erilaisia viestejä.
Jossakin yhteydessä on puhuttu, että analyysissä (tavoitehinnassa) ei oteta makroon sillä tavalla kantaa. Yhtiön tekemisen ulkopuolisten tekijöiden vaikutus osakkeen hintaan on luonnollista, mutta tällaisten tekijöiden sisällyttäminen tavoitehintaan on astrologiaa. Kuriositeettina taannoisessa inderespodissa Juha veljellisesti kuittaili Mikaelin heikkouden analyytikkona olevan makron.
Toisaalta yleinen markkinasentimentti vaikuttaa targetteihin. Muistikuvieni mukaan aikanaan Mikael kääntyi Reveniossa vähennä/myy kannalle tavoitehinnan ollessa 36€. Nauruaan pidätellen hän suunnilleen totesi kertoimien olevan tappiin venytetty. Sittemmin käännyttiin lisää/osta, targetin noustessa 65€ asti.
Vaikka Mikael olisi ollut kertoimista sitä mieltä, että “liian hapokasta”, niin oikeassa hän oli veivatessaan hintaa ylös. Tässä peilaan vähän aikaa sitten puhuttaneeseen SSH:n analyysiin.
Kyllä sinne DCF malliin pitää määrittää riskitön korko ja siihen on reaalimaailmasta ihan oikeat perustelut eikä tarvitse kaivaa taivaankappaleiden asennoista numeroita.
Tämä olisi mielestäni hyvä parannus. Kauden lopun osakemäärä on joissain tilanteissa lukijalle hyödyllisempi ja tuo keskiarvo toisissa, ja ne voivat erota toisistaan paljonkin.
Viime aikoina korkopaineet ovat alkaneet vähitellen nostaa esim USA kymppivuotista korkoa, kasvu on ollut maltillista, mutta paineet koron nostolle vuonna 2022 ovat nouseet.
Käsittäkseni markkina hinnoittelee jopa 4 nostoa FED toimesta tälle vuodelle.
Inderes laski analyysinsa riskittömän koron 3.0% → 2.0% (DCF etc) tuossa noin vuosi sitten.
Onko ajankohtaista harkita tämän riskittömän muuttamista takaisin 3.0%?
Sillä analyysit ovat 12kk ja paineita alkaa olla että riskitön korko nousee yli tuon 2.0%.
Tiivistelmänä:
-Odotukset pitkän aikavälin korkotasosta laskeneet => perusteltua tarkistaa alaspäin
-Vaikuttaa etenkin DCF:ään
-Yhtiökohtaiset vaikutukset vaihtelevat paljon. Keskolla (kts. tämän päivän raportti) ja muilla TINA-osakkeilla vaikutus on selvästi DCF-arvoa nostava. Vastaavasti korkean riskin pienyhtiöllä tällä tuskin on mitään vaikutusta tuottavaatimukseen. Näin ollen ei kannata odottaa, että nyt meillä kaikki targarit ampuisivat ylös. DCF on lopulta vain yksi työkalu analyysin taustalla ja monissa firmoissa olemme jo valmiiksi venyttäneet kertoimia (=> hyväksyneet korkeamman arvostuksen, koska nollakorot).
-DCF ja tuottovaatimus on lopulta analyytikon subjektiivinen näkemys. TÄMÄ EI OLE EKSAKTIA TIEDETTÄ
Ping @Antti_Viljakainen Yllä olevaan viestiin liittyen terveisiä koko analyysitiimille myös, jos en ole muistanut asiasta sanoa: lähtökohtasesti mun mielestä raporteissa ois hyvä näkyä noi tarkat p.a. tuotto-odotustason ennusteet, mikäli ne on edes jokseenkin helposti määriteltävissä.
Esimerkiksi Harvian viimeisin yhtiöraportti on hyvä esimerkki sellaisesta tilanteesta, jossa sijoittajalla ei ilman omia laskelmia ole mitään aavistusta minkälaista p.a. tuottoa prosentuaalisesti voisi Harviasta odottaa analyytikoiden ennusteella esim. kahden tai kolmen vuoden periodilla. Harvian raportissa käytetyt tekstinpätkät, kuten esim. “-- siten kurssilasku tarjoaa mielestämme osakkeessa ostopaikan, vaikka heikentynyt markkinasentimentti aiheuttaa painetta myös Harvian arvostuskertoimiin.” eivät vielä kvantifioi kovin tarkasti, että kuinka vahvasta osta-suosituksesta on kyse. Muuten tässä ei ehkä olisi mitään erityistä ongelmaa, mutta kun ero yhtiöraporttien välillä on tässä aikamoinen, jossa toisissa voi olla hyvinkin tarkat tuotto-odotuksen ennusteet (esim. viimeisimmistä rapsoista Digia ja Qt), kun taas toisissa raporteissa sanallisista ilmauksista ei saa oikein mitään numeerista arviota irti. Pingataan tähän nyt @Thomas_Westerholm ja @Atte_Riikola, vaikka Harvian rapsa nyt onkin vain yksittäinen esimerkki asiasta.
Viimeisimmästä Kamuxin raportista löytyy ehkä tyypillisempi esimerkki tuosta sanallisesta muotoilusta raporteissa “Lyhyellä aikavälillä liiketoiminnan ennustettavuus on tavallista heikompi käytettyjen autojen poikkeuksellisen markkinadynamiikan vuoksi, mutta osakkeen korkeasta tuotto-odotuksesta johtuen olemme valmiita sietämään sen.” Tuo “korkea” on jo ihan ok kvalitatiivinen ilmaus, mutta sekään ei sellaisenaan anna vielä mitään numeerista tukea analyysiin, koska “korkea tuotto-odotus” voi p.a. tuotto-% -ennusteen tasolla tarkoittaa aivan eri asioita riippuen yhtiön riskiprofiilista.
Disclaimer:
Toki esimerkiksi karkeita approksimaatioita voi tehdä esim. DCF-mallissa käytetyn WACC:n (tai ehkä tarkemmin CoE:n) pohjalta, että osta-suositus voisi tarkoittaa p.a. tuotto-% -odotuksen kannalta esim. 2xWACC-% tai 2,5xWACC-% osakkeen riskiluokasta riippuen, mutta nämäkin arviot voi heittää casesta riippuen aika paljon todellisuudesta (etenkin jos mennään oikeasti korkean tuotto-odotuksen, esim. >20% p.a, päähän, johon tuota em. laskukaavaa voi olla aika vaikea taivuttaa WACC:n jokseenkin vähävolatiilisesta luonteesta johtuen tuotto-odotuksen volatiilisuuteen nähden).
E: kaikki lopulta kulminoituu siihen, että usein sijoittajien sijoitusstrategioissa esim. tuottovaatimus on yleensä kiinteä (esim. Mallisalkulla usein rajana pidetään 20% p.a. tuottovaadetta), jolloin sen ilmaiseminen suhteellisen selkeästi voisi tuoda sijoittajille lisäarvoa → sijoittajalle itselle jäisi sitten yhtiön kvalitatiivisten tekijöiden (analyysi tukee tätä) ja portfolio-/sijoittajakohtaisten tekijöiden arviointi (ts. mikä kohde sopii juuri itselle sijoittajana salkkuun, tähän kohtaan Inderes ei pysty ottamaan kantaa, koska se menisi sijoitusneuvonnan puolelle)
Kiitoksia palautteesta! Saulin johdolla on työstetty tätäkin aihetta tarkemmin liippaavaa postausta foorumille. Sen julkaisun yhteydessä tulee parempia vastauksia, mutta tässä kuitenkin nopea versio.
Tarkkojen tuotto-odotusten määrittäminenhän on (toki yhtiöstä riippuen) hyvin vaikeaa ja vähintään yhtä paljon taidetta kuin tiedettä. Prosentilleen määritetyn tuotto-odotuksen osumatarkkuus on myös varmuudella erittäin erittäin huono ja vuoden tähtäimellä ei varmaan montaa osumaa meidänkään seurantamäärällä tulisi.
Näin ollen nuo tulee paketoitua usein sanalliseen muotoon eikä suunnitelmissa ole ollut, että laittaisimme kaikista keisseistä numeeriset tuotto-odotukset näkyviin ja/tai suosituspolitiikkamme olisi numeerisesti määritelty. Suosituspolitiikkamme myös muokattiin nykyiseen muotoon sen takia, että halusimme antaa analyytikoille tiettyä joustavuutta ja huomioiden yhtiöiden erilaiset riskitasot (tästä riskiluokka ja WACC-% / CoE-% antavat suuntaan). Mielestäni sijoittaja pystyy kuitenkin arvioimaan sanallisten kommenttienkin merkityksiä melko hyvin ja suurinpiirtein parhaalla mahdollisella noin 5 %-yksikön vaihteluvälillä, kun ottaa huomioon suosituspolitiikkamme, suosituksen DCF-mallin oman pääoman tuottovaatimuksen sekä tavoitehinnan ja suosituksen välisen erotuksen.
Osta ja myy ovat mielestäni aina myös vahvoja suosituksia eikä niiden vahvuutta mielestäni niiden vahvuutta mielestäni sen kummemmin kannata analysoida, kunhan tosiaan ymmärtää yhtiön riskitason luoman heilurin tuotto-odotukselle. Lisää- ja vähennä- suosituksista taas löytyy ehkä sävyjä enemmän, mutta nuo mainitut mittarit huomioiden ja analyysin tekstit lukemalla analyytikon ajatuksen juoksun pitäisi aueta.
Kiitos @Antti_Viljakainen kattavasta vastauksesta! Kommentoin nyt kumminkin asiaa vielä vähän eteenpäin, koska minusta kyseessä on erittäin tärkeä asia, josta olen osiksi eri mieltä, tai sitten kyseessä voi olla ihan puhtaasti väärinymmärrys joissain viestin kohdissa
Ottaisin ensimmäiseksi käsittelyyn tuon kun liitit tähän suosituspolitiikan ja sen mahdollisen muuttamisen takaisin numeeriseksi. Tämä ei ollut laisinkaan minun alkuperäisen viestin tavoite, vaan viestini tarkoitus oli pikemminkin detajlitason tarkempi pureksiminen, todennäköisesti analyysiraportin viimeisillä sivuilla asiasta kiinnostuneille. On täysin ymmärrettävää, että analyytikoille on erityisen tärkeää antaa liikkumavaraa yhtiöiden kohdalla numeerisesta kehikosta, koska yhtiöiden riskiprofiilit eivät millään mittareilla ole staattisia suhteellisessa tarkastelussa. Tämä ei kuitenkaan millään lailla poista sitä komponenttia, että analyytikon on pakko arvioida sitä ainakin jollain tasolla kvantitatiivisesti, että minkälainen tuotto-odotus on yhtiölle riittävä esimerkiksi lisää-suositukseen. Aikaisemman suosituspolitiikan ongelma oli juurikin tuossa osiksi: analyytikolla ei ollut mahdollisuutta itse päättää omaa järkeä ja arvonmääritystaitoja käyttäen, että minkälainen tuotto-odotus on riittävä tiettyyn suositukseen nimenomaan riskikorjattuna.
No, mihin tää edellä mainittu nyt sitten johtaa ja miten tää liittyy mun pointtiini tuotto-odotuksen auki kirjoittamisesta numeerisesti? Toi yllä oleva päätelmä johtaa siihen kysymykseen, että mikäli analyytikolla on tilanteesta riippumatta pakko olla ainakin jonkunlainen kehikko tiedossa siitä, että millainen tuotto-odotus numeerisesti on riittävä suositukseen X (X = osta/lisää/vähennä/myy), niin miksei tätä kehikkoa voisi kirjoittaa raporttiin esimerkiksi takasivuille auki? Kehikon leveydellä ei ainakaan minun mielestäni ole minkäänlaista merkitystä, koska kehikon leveys tulisi yhtiön riskiprofiilin ja esim. ennusteiden epävarmuustekijöiden kautta muutenkin määrätyksi ns. “ylhäältä” (lue: yhtiön liiketoiminnan ja markkinan lainalaisuuksien kautta), eikä analyytikko tähän itse voisi vaikuttaa. Toisaalta sanallisissa kommenteissa tuotto-odotuksen kehikkoihin liittyy väistämättä enemmän epävarmuutta kuin staattiseen kehikkoon, koska sijoittajat eivät kaikki voi tietää mitä analyytikko tarkoittaa kun puhutaan “korkeasta/matalasta/erittäin korkeasta/erittäin matalasta tuotto-odotuksesta”, vaan tässä on olemassa vaara sille, että sijoittaja tulkitsee tilanteen numeerisesti eri tavalla verrattuna siihen, mitä analyytikko on todellisuudessa yrittänyt ilmaista. En ole henkilökohtaisesti keksinyt mitään järkevää syytä, että miksi esimerkiksi pörssiyhtiöt omissa ohjeistuksissaan ohjeistaisivat sanallisesti numeerisen ohjeistuksen sijaan, kun kuitenkin Finanssivalvonnalle yhtiöiden on ainakin minun käsittääkseni pakko ilmoittaa mitä sanalliset ohjeistukset tarkoittavat numeerisesti (jotta FIVA:lla on tieto siitä milloin yhtiön olisi annettava neg. tai pos. tulosvaroitus) - mielestäni analyysiraportteihin pätee tietyllä tasolla sama periaate! Ainoat syyt, mitkä keksin numeeristen arvojen kirjoittamista vastaan ovat ne, että arvot menisivät joko jotenkin ristiin sanallisten arvioiden kanssa (tätä ei pitäisi tapahtua ilman typoja, mikäli analyytikolla on edes joku numeerinen kehikko määritettynä omassa ajattelussa, että minkälaiset tuotto-odotukset riittävät mihinkin suositukseen), tai sitten niiden kirjoittamiseen menisi liikaa aikaa analyytikoilta esim. teknisten haasteiden takia (esim. jos pitäisi lisätä jotain lisähavainnollistuksia tuotto-odotuksen rakentumisesta). Kuitenkin edelleen korostan, että nämä numeeriset arviot voisivat yhtä hyvin olla ns. “takasivujen kamaa”, eli etusivu voisi edelleen olla se kaikista relevanteimman infon paikka, kuten se on ollut aikaisemminkin.
Vielä esimerkki: jos otetaan ihan konkreettinen tilanne, jossa sijoittajan olisi arvioitava esimerkiksi Kamuxin kohdalla mitä tarkoittaa “korkea tuotto-odotus”, niin mielestäni tuossa on hyvin montakin mahdollisuutta tulkita tätä ilmausta. Annan mahdollisista, mielestäni täysin relevanteista tulkintamahdollisuuksista, parit esimerkit:
Kamux on riskiluokan 2 osake osta-suosituksella, jolloin voidaan argumentoida, että sopiva p.a. tuotto-odotuksen määritys esimerkiksi vuosille 2022-2023 saataisiin kun kerrotaan CoE-% (7,3%) kertoimella 2,25 (keskiarvo kertoimelle vaihteluväliltä 2,0-2,5) → saadaan p.a. tuotto-odotukseksi 16,425%.
Analyysissä on annettu tieto siitä, että keskimääräinen odotettu tuloskasvu Kamuxille vuoden 2023 loppuun on 19% p.a. ja osinkotuotto lähivuosille välillä 2,2-2,5%. Tehdään oletus, että arvostuskertoimet säilyvät muuttumattomana, eli niiden muutoksen vaikutus p.a. tuotto-odotukseen on 0%. Saadaan p.a. tuotto-odotukseksi v. 2023 loppuun ~21% p.a.
Analyysissä on annettu myös 12kk tavoitehinta 14,00€ Kamuxille. Nousuvaraa raportissa käytettyyn osakekurssiin on 30,3%. Oletetaan, että 12kk tavoitehinta toteutuu sellaisenaan täysmääräisesti (yksi skenaario monen skenaarion joukosta), ja tämän aikavälin jälkeinen tuotto saadaan DCF-mallin CoE:n avulla siten, että osake tuottaa CoE:n mukaisen tuoton, eli hieman vajaa 7,3%, koska vuoden 2023 loppuun on hieman vähemmän kuin vuosi aikaa (todellisuudessa DCF:n oman pääoman arvo poikkeaa tuosta 14€:sta ylöspäin, joten tämä approksimaatio ei olisi täysin rahoitusteoreettisesti oikea, vaan antaisi rahoitusteoriaan nähden liian alhaisen arvion tuotto-odotuksesta, mutta laitetaan tämä turvamarginaalin piikkiin). Saadaan kokonaistuotto-odotukseksi n. +39,2%, joka kääntyy p.a. tuotto-odotuksena n. +19%:iin.
Tuossa nyt oli vain muutama esimerkki, joita käyttämällä p.a. tuotto-odotus saatiin kavennettua välille 16,425%-21%, mutta tuosta jäi puuttumaan muun muassa skenaario, joissa tulkittaisiin, että analyytikko odottaa Kamuxin hyväksyttävien arvostuskertoimien nousevan, jossa mielestäni validisti voitaisiin argumentoida vaikutuksen olevan positiivisella puolella mitä tahansa esim. 0-3% väliltä p.a, jolloin ylälaidan arvo olisikin 24% p.a. tuotto-odotus → tuotto-odotuksen vaihteluväli olisi nyt pahimmillaan ~7,5%, jolla on jo suhteellisen iso merkitys riskituottosuhteen arvioinnissa. Tämä kaikki jo sellaisenaan vaati jonkin verran pyörittelyä, jossa minulta nyt ei mennyt tuhottomasti aikaa, mutta vaati silti tulkintaa, ja tältä säästyttäisiin mikäli analyytikko olisi kirjoittanut auki numeerisesti jonnekin kohtaan raporttia edes karkeasti, mitä “korkea tuotto-odotus” pitää sisällään. Jos sillä ei mitään muuta saataisi aikaan, niin luultavasti ainakin jokin osa ala-/ylälaitaa ym. arvioista häviäisi tulkinnanvaraisuuksista, kun analyytikko olisi printannut myös numeerisen arvion raporttiin (esimerkinomaisesti nyt 20-24% p.a. tuotto-odotus, tai vaikka vaan >20% p.a.), ja silloin esimerkiksi minä sijoittajan voisin keskittyä pikemminkin tämän tuotto-odotuksen validiuden arviointiin: analyytikon ennusteilla olenko samaa mieltä tuotto-odotuksen kanssa, vai onko analyytikko kenties liian varovainen/liian uskalias tuotto-odotusarvioidensa kanssa? Eli lähtökohta ei olisi se, että koitan selvittää mitä tuotto-odotusta analyytikko yrittää ilmaista sanoillaan, vaan se, että yritän arvioida onko analyytikon arvio perusteltu Jos @Thomas_Westerholm haluaa liittyä mukaan keskusteluun, niin voit vaikka sanallistaa jotenkin mikä tilanne on nyt esimerkiksi Kamuxin kohdalla, mikäli siitä ei koidu mitään ongelmia esim. sisäisten prosessien tms. kanssa, joista minä en voi ulkopuolisena olla tietoinen.
Sitten vielä ihan vikaksi: se kun @Antti_Viljakainen sanot, että osta ja myy suositukset ovat jo sellaisenaan vahvoja, eikä niiden vahvuutta sellaisenaan kannattaisi arvioida sen enempää, niin tästä rohkenen kuitenkin olla eri mieltä. Ehkä jos nyt yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan long-only portfolio, niin myy-suosituksella nyt ei ole merkitystä onko downside p.a. tuotto-odotuksella mitattuna -10% vai -15% p.a. kun molemmat antavat signaalin, ettei osaketta kannata ostaa. Mutta osta-puolella sillä on mielestäni todellakin merkitystä onko (analyytikon ennusteiden mukainen) tuotto-odotus p.a. 15% vai 20% (tarkastelujakso >2 vuotta). Esimerkiksi heitän nyt karkean arvion, että vaikka @Juha_Kinnunen seuraaman Revenion kohdalla molemmat näistä tuotto-odotuksista voisivat hyvin oikeuttaa osta-suosituksen, mutta tästä huolimatta riskituotto-suhde olisi kahdessa em. skenaariossa aivan eri luokkaa (20% p.a. tuotto-odotuksen skenaariossa riskituotto-suhde olisi moninkertaisesti parempi). Pääpointtina: mikäli numeeristen arvioiden printtaaminen raporttiin ei toisi mukanaan erityisiä hankaluuksia, niin näiden lisäarvo sijoittajille voisi olla merkittävä, koska tämä helpottaisi sijoittajia suhteuttamaan eri osakkeiden tuotto-odotuksia sekä omaan henkilökohtaiseen tuottovaatimukseen, että yksittäisen tarkastelussa olevan osakkeen riskiprofiiliin (poistamatta kuitenkaan analyytikolta uuden suosituspolitiikan mukana tullutta vapautta, koska tavoitehinnat/suositukset eivät olisi sidottuja mihinkään staattiseen potentiaaliin, joka olisi sama kaikilla yhtiöillä!) Kun @Sauli_Vilen lyhyesti sivusit viimeisimmässä inderesPodissa (jonka juuri tuossa kuuntelin läpi) sitä, että suosituksia ei tehdä suhteuttamalla osakkeen potentiaalia vertailuindeksiin, niin tämähän on täysin ymmärrettävää, mutta mielestäni tämän komponentin pitäisi kuitenkin olla suhteellisen läpinäkyvästi sijoittajien itsensä arvioitavissa. Kuitenkin kohtuullinen oletus analyysien takasivuja lukevista sijoittajista lienee se, että sijoittajat haluavat hakea vertailuindeksiä parempaa tuottoa, jolloin heillä pitäisi olla mahdollisimman paljon tietoa käytettävissä (niin helposti kuin mahdollista), jonka pohjalta tehdä sijoituspäätöksiä (allokaatiopäätöksiä portfolion sisällä).
Tulipas tästä nyt pitkä viesti, pahoittelut siitä Aihe on kuitenkin minulle itselleni todella tärkeä, ja lopussahan taidettiin nyt sivuta jopa Inderesille tärkeätä arvoa, eli tiedon demokratisoitumista finanssimarkkinoilla! Toivottavasti tämä viesti nyt joitain ajatuksia herätti ainakin tuleviin keskusteluihin, jos nyt ei muuta. Ja kiitos nyt etenkin @Antti_Viljakainen mikäli jaksoit tänne asti tämän viestin lukea
Eipä mitään, luin toki! Nyt pitää pari päivää jumpata tuloksia, mutta palaan tähän alkuviikosta viimeistään, jos Saulin tekstissä ei ole jo kaikkia tarpeellisia kommentteja.
Minkä kuvan analyytikkojen arvioista antaa, kun toisen arvio tavoitehinnaksi oli 25 eur ja kun analyytikko vaihtui, niin tavoitehinta tippui 20 euroon? Onko tällaista suorastaan vastuuttomuutta nähty ennen? Harmi, että Suomen pienet markkinat tukeutuvat niin paljon Inderes analyyseihin.
Edellinen 25€ hinta-arvio annettiin ainakin viimeisimmän laajan raportin mukaan marraskuussa 2021. Aika paljon on tapahtunut sittemmin, joten en lähtisi sitomaan tätä hinnanlaskua henkilöön.
Seuraavien 12kk tavoitehinta näkemykset(veikkaukset) voivat perustua myös siihen, miltä pelkästään maailmantalouden tilanne näyttää tulevaisuuden osalta, vaikka näin ei pitäisi olla. Varsinkin markkinoiden/maailmantalouden epävarmassa tilanteessa, tavoitehinnat kannattaa jättää noteeraamatta.
Yllä jo todettiinkin, mutta laitetaan vielä yksinkertaisemmin. Tavoitehinta ei laskenut silloin kun analyytikko vaihtui vaan osavuosikatsauksen jälkeen. Silloin tarkastellaan jokaisen Inderesin seuraaman firman tavoitehintaa. Tämän verran olisi syytä selvittää ennen palautteen antamista.
Jos 