Tuo handicap nappi vaihtaa käyttöjärjestelmän lista malliin (EN81-70).
Kerrokset vaihdetaan ryhmiin jotka luetellaan ensin. Oikean ryhmän kohdalla painetaan uudestaan, jonka jälkeen käydään kyseisen ryhmän sisällä olevat kerrokset läpi yksitellen. Oikea kerros hyväksytään taas tuolla napilla.
6 tykkäystä
"Saavutettavuuden näkökulmasta hisseissä on oltava fyysiset painikkeet. On huomioitava myös kuurosokeat, joten ääni ei riitä korvaamaan pistekirjoitusta. Eri asia sitten huomioidaanko näitä asioita, kun ei edes yksinkertaisia ramppeja ymmärretä aina rakentaa sisääntuloportaiden yhteyteen liikuntarajoitteisia varten.
Ehkä vähän Off-topic."
Tämä esteettömyysnäkökulma ei minusta ollut lainkaan off-topic, vaan on itseasiassa hyvin mielenkiintoinen ja ajankohtainen myös QT:n liiketoiminnan kehittymisen kannalta.
EU on jo hyväksynyt tuotteita ja palveluita koskevan esteettömyysdirektiivin (Accessibility act) ja sen täytäntöönpanoa kansallisessa lainsäädännössä ollaan paraikaa valmistelemassa ympäri Eurooppaa (dl 28.6.2022). Minusta on ihan tuhannen taalan kysymys, taipuuko QT:n teknologia (vaikka yhdessä muiden ratkaisujen kanssa) näihin uusiin vaatimuksiin, jossa lähtökohtana on että vammasta riippumatta tulisi voida käyttää tuotteita. Nämä vaatimukset ovat tarkemmin selostettuna direktiivin liitteessä (ks. Erityisesti annex 1, section 1, kohta 2. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/HTML/?uri=CELEX:32019L0882&from=EN#d1e32-100-1) . Näin taustoituksena, niin tämä on osa YK:n vammaisyleissopimuksen implementointia, johon sekä EU, Suomi että varmaankin kaikki muutkin EU maat ovat sitoutuneet. Kansainvälisesti vammaisyleissopimuksen ja sen esteettömyysvaatimuksiin on sitoutunut jo 184 ”maata” (ml. EU). Tarkoitus lainsäädännöllä on vahvistaa vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa sekä asemaa kuluttajina. Tässä linkin tankana on kuvailtuna mitä tuotteita ja palveluita se koskee: European accessibility act - Employment, Social Affairs & Inclusion - European Commission
Sama vielä suomeksi STM:n sivuilla. Vaikka nämä uudistukset painottuvat muiden ministeröiden toiminta-alueiden alle, STM toimii kuitenkin tässä koordinoivana ministeriönä. Esteettömyysdirektiivi - Sosiaali- ja terveysministeriö
Tällä hetkellä esteettömät ratkaisut ovat muita kalliimpia koska markkinat ovat pirstaleiset ja standardit puuttuvat. Tämän asian direktiivi tulee muuttamaan yhtenäistämällä vaatimuksia ja siten vahvistamalla yhtenäisempää ja laajempaa markkinaa. Yrityksille tämä on mahdollisuus joko uudistua ja kasvattaa markkinaosuuksiaan (vrt. NMT ja GSM standaarit sekä Nokian ja Ericssonin kasvu. Vrt. myös suomen teollisuuden kasvu vihreän teknologian saralla, Revenio ja ilmavälitteinen COVID esimerkkeinä paradigmamuutoksista ja preferoiduista standarderista), mutta myös jäädä alakynteen vanhenevan ja puutteellisen teknologian kanssa. Siirtymäaikaa täytäntöönpanoon tällä on vielä ihan hyvin (vuoteen 2025 asti, osittain 2030 asti), mutta tämä voi olla yksi merkittävä osatekijä siinä, että vahvistaako QT entisestään asemaansa teknologiajohtajana vai onko teknologia riittämätöntä?
No, tilanne ei näyttäisi olevan niin huono QT:n näkökulmasta. Lista vaatimuksista on pitkä, mutta ensiarvioni on että QT varsin joustavilla ratkaisuillaan onnistuu näihin vastaamaan. Lisäksi pääsääntönä on se, että tiedon välittämisessä, itsepalvelupäätteissä ja viestintätuotteissa tulisi käyttämisen olla mahdollista useamman kuin yhden aisitkanavan kauttn, tähän kuuluvat näkö-, kuulo- ja tuntoaistiin sekä puheeseen perustuvien toimintojen vaihtoehdot. Käyttöliittymiä käsittelevässä 2 h kohdassa mainitaan myös, että käsin käytettävissä laitteissa tulee olla vaihtoehdot hienomotoriikkaa vaativalle ohjaukselle ja tämän lisäksi tuotteessa on käytettävä tuntiaistin avulla erottuvia osia.
Ensisilmäyksellä arvioni on, että QT:n teknologia taipuu toteuttamaan tällaisiakin vaatimuksia. Mutta koska tämä on sen verran merkittävät paradigmamuutos ja voi tehokkaan standardisoinnin voimalla vahvistaa markkina-asemia yrityksille myös EU:n ulkopuolella, olisi tosi mielenkiintoista, jos analyytikko @Antti_Luiro voisi tentata hieman QT:ia näistä näistä lähtökohdista käsin. Aasinsiltana voi käyttää, vaikka meneillään olevaa lausuntokierrosta ja kansallisen implementoinnin valmistelua.
Näin loppukaneettina vielä, että vammaisuus ja erilaiset toimintarajoitteet ovat varsin yleisiä väestössä. Maailman terveysjärjestön mukaan vammaisia ja jollain tavoin toimintarajoitteisia henkilöitä on arviolta noin miljardi maailmassa, eli 15 % maailman väestöstä. Väestön vanhentuessa eri toimintarajoitteita tulee ihmisille lisääkin. Lisäksi esteettömyyden ja saavutettavuuden asiantuntijat puhuvat myös tilapäisistä toimintarajoitteista, esimerkiksi jos vaikka aurinko häikäisee näön, tai yhdessä kädessä joutuu pitämään lastenkärryjä tai vaikka kantamaan ostoskasseja kaksin käsin. Eli kyse on myös loppupeleissä samalla myös kaikkien käyttäjäryhmien käyttökokemuksen parantamisessa.
Disclaimeriksi vielä, että olen pitkän linjan QT:n omistaja ja toimin vammaisjärjestön lakimiehenä.
Viestiä muokattu kolmesti; 1) Sitaatti alkuperäisestä viestistä lisätty 2) Analyytikko Antti Luiro tägätty. (9.55. 20-1-2022) 3) yksi typo vielä korjattu (10.00, 20-1-2022)
61 tykkäystä
Salkunrakentajan juttu Qt Digital Advertising -palvelusta, jossa on lainattu yhtiön tuotehallintajohtajan Petteri Holländerin ja Antti Luiron mietteitä. Ei pitäisi sisältää kauheasti mitään uutta aktiivisesti QT:ta seuraavalle sijoittajalle, mutta on kuitenkin ihan hyvä muutamassa minuutissa luettava artikkeli. 
”Qt Digital Advertising -palvelun avulla käyttäjämme kaikkialla voivat suunnitella, kehittää, testata, ottaa käyttöön ja nyt myös kaupallistaa tuotteensa välittömästi, tehden niistä välineitä tuottovirran luomiseen. Kaupallistaminen onnistuu jopa alle tunnissa, kun palvelun avulla voidaan välttää huonosti sopivien kaupallistamistyökalujen integroinnista aiheutuvat haasteet.” - Petteri Holländer
“Luiro arvioi ohjelmistoyhtiön tiedotteen perusteella, että alustavasti ratkaisulle vaikuttaisi olevan kysyntää.”
22 tykkäystä
Hyvä, että tulee uusia positiivisia ja mahdollisesti tuottavia bisnes malleja perus bisneksen rinnalle. Tuolla ei ole sinänsä väliä, että tulosta ei ala virrata heti, onnistuessaan voi nämä mainostuloista saatava osuus olla merkittävä lisä kassavirrassa.
6 tykkäystä
Qt:n Q3 Nettovelkaantumisaste % ja Omavaraisuusaste % eroavat huomattavasti Inderesin ennustamista ja vaikuttaa varsin epäuskottavalta että noihin ennusteiden lukuihin päästään
Saisimmeko @Antti_Luiro kommenttia tähän?
Lisäksi rapsassa sanotaan että osakkeiden lukumäärä on 24,7m. Tämä ei varmaankaan pidä paikkaansa, sillä tuo määrä ylittyi jo Q2 rapsassa.
Inderesin ennuste:
Q2 Rapsa:
Tilanne 20.01.2022
Kun selaa vanhoja rapsoja niin nää on tainnu jäädä jo @Mikael_Rautanen vahtivuorolla päivittämättä? 
65 tykkäystä
Qt Digital Advertising on toivottavasti isompi juttu kun äkkiseltään luulisi.
Katu-, myymälä ja kauppakeskus mainospaikat ovat miljardien arvoista liiketoimintaa.
JCDecaux ja Clear channel esim ovat isoja eurooppalaisia toimijoita. Jenkkien ja
aasian toimijoista puhumattakaan. Printti ja pahvi on vaihtumassa kovaa vauhtia
näyttöihin. Ne valmistajat, jotka valitsevat Qt työkaluilla suunnitellut näytöt voivat tarjota parempi katteista arvoketjua asiakkailleen, kuin olemassa olevat mainosverkostot / mediatoimistot jotka nyt hallitsevat tätä arvoketjua.
Summattuna … jokainen toimiala joka tätä lähtee kokeilemaan tai testaamaan hankkii lisenssin ja tämä sataa Qt:n kirstuun
54 tykkäystä
Minä en oikein ymmärrä mihin tuollainen iso mainosnäyttö tarvitsee QT:n? Eihän niihin tarvita kosketusnäyttöä eikä käyttöliittymää, riittää että siellä näkyy ne mainokset.
22 tykkäystä
Joo ehkä tämä kuva vähän huono - mutta muut kuten “Interactive Touch Screen”
mitä löytyy kauppakeskuksista tai kaduilta on se mihin Qt voi käyttää.
Mainosnäytöt myös, jos ovat interaktiivisia. Itsepalvelu kaupat esim. Amazon Go jne… Virtuaalilasit myös missä Facebook on jo kokeillut mainontaa.
7 tykkäystä
En tiedä olisikohan Q2lla ostettu froglogic “oikeasti” rahoitettu lainalla, Q2:lla velat pompannut aika kohtuullisesti:
Q1:
Q2:
Eli velat kokonaisuudessaan noussut 33Meur, kassan pysyessä n. 20Meur paikkeilla. Lisäksi Q2 maininta:
Ja froglogicista maininta:
17 tykkäystä
Juu, siis tuo froglogic-kauppa selittää suuren osan todellisuuden ja analyysin välisistä eroista.
froglogic -kaupassa suunnattujen osakkeiden määrä oli 21Q2-rapsan mukaan vain 62 184, eli kyseinen kauppa ei kuitenkaan kokonaan selitä eroa tuon 21Q2 raportoidun osakemäärän ja analyysin esittämän 2021 osakemääräennusteen välillä.
Ihminen on erehtyväinen ja tässä on varmaan käynyt joku inhimillinen säätö analyytikon vaihdoksen yhteydessä, mutta kyseessä on kuitenkin eräs Suomen suosituimmista ja seuratuimmista yhtiöistä ja Inderes on myöskin varmaankin Suomen rakastetuin analyysitalo. Ainakin tuo osakkeiden lukumäärä pitäisi saada analyysissä oikein, vaikka tavoitehinnan ja suosituksen osalta ollaankin oltu hienosti oikealla puolella markkinaa tässä vuosien saatossa.
32 tykkäystä
Mainoskeskustelua jatkaakseni… Työskentelen viestinnän ja markkinoinnin parissa, joten mielestäni Qt:n avaus mainosalalle on mielenkiintoinen ja se pisti pohtimaan. Perinteiset tv- ja ehkä myös kadunvarsimainokset menettävät vähitellen merkitystään, sillä a) ne voi ohittaa kääntämällä kanavaa tai b) kulkemalla laput silmillä.
Mainoksilla pyritään luomaan katsojalle muistijälki yrityksestä tai tuotteesta, ja onnistumista mitattaessa puhutaan usein mm. engagementista. Se mihin mainonta on vaivihkaa hivuttautunut mm. suoratoistopalveluiden ja Youtuben myötä on, että yhtäkkiä sinun on pakko katsoa mainokset, jos haluat nähdä sisällön etkä ole kuukausitilaaja esim. Ruutu. Olkoon se pakollinen 5, 15 tai 30 sekuntia, mainos voi yhtä hyvin olla interaktiivinen ja vuorovaikutuksessa katsojan kanssa, jos se on kerran pakko katsoa.
Kuvitellaan vaikkapa matkailumainos, jonka parissa on pakko viettää 30 sekuntia. Perinteisen Finnairin illaksi kotiin mainoksen sijasta avautuu näkymä, josta voi itse valita matkakohteen, uppoutua 360-kuvaan kohteesta pyörittämällä kännykkää kädessä, kuulee Folke Westin raportin kohteesta ja lopuksi tarjoushinnat tuon kohteen lennoille. Muistijälki on heti vahvempi ja voisin veikata, että myös mainostajan sivustolle klikattaisiin herkemmin. Lisäesimerkkejä ja eri käyttöliittymiä tulee heti mieleen kymmeniä.
66 tykkäystä
Näissä “Interactive Touch Screen” ja itsepalvelu myymälä konsepteissa on kyllä
kehittymisen varaa vaikka kuinka paljon. Jos Qt työkaluilla voisi tehdä vaikka
“markkinointitutkimus kysely mainoksen” ja saada siitä tölkin kolaa palkinnoksi tai
vaikka HSL lipun ilmaiseksi kännykkään. Se mikä tässä kai on takana (en ymmärrä vielä
riittävästi Qt revenue modelia) on ohittää Googlen kaltaiset media-alustat ja monopolit Qt tuotteen avulla, mikä antaa myös pienemmälle kauppiaalle mainos ja markkinointi datan toimijan käyttöön. Jos nyt oikein muistelen niin Qt toi mobiililaite UI kehittämisen ulos viime vuonna. Kosketusnäytöllä aktivoidaan ja mobiililla jatketaan vaikka maksamiseen tai toisin päin. Hups keikkaa niin ollaan irti Google / Android ekosysteemistä ja arvoketjulle jää ne rahat mitkä olisi mennyt Alphabethin loputtomaan kitaan. Moni iso ketju olisi varmaan iloinen kun nämä rahat jäisi omaan taskuun
20 tykkäystä
Jep oikeassa olet että lainalla näyttäisi olevan rahoitettu. Näissä tidotteista kun osa maksetaan osakkeilla ja osa käteisellä tarkoitetaan käteisellä että froglogicin osakkaille annetaan rahaa. Mistä se raha tulee onko ostavan yrityksen kassasta vai pankkilainana ei tiedote monesti kerro
6 tykkäystä
Vähän omaa mietintää tästä mainosalusta casesta. Yksinkertaisesti ajateltuna mikäli palaset loksahtavat kohdelleen on best case skenaario todella härkämäinen.
Interaktiivisen ja kohdennetun mainonnan alalla ei luultavasti ole Google Ads voittanutta. GA tarjoaa realiaikaisen todella tarkan kohdennetun mainonnan palvelun. Tämä perustuu datan analysointiin sekä massiiviseen osaan kokonaismarkkinasta. Niinkuin Qt:n core bisnes niin on tämäkin ala potenttiaalisesti hyvin platform kilpailtu ja edukas. Kriittisen massa jälkeen homma rullaa kuin itsestään. Googlen automaatti vastaus kertoo tätä kun kysyy mikä on GA nykyinen markkinapotenttiaali:
On siis helppo nähdä että markkina on massiivinen.
Esimerkki: Olen kehittäjä. Luon mobiiliaplikaation ja haluan työstäni rahaa. Maksulliset sovellukset eivät ole hyviä saamaan laajaa käyttäjäkuntaa. Lisätään siis mainoksia. Banneri yläreunaan ja silloin tällöin pop-up mainos. Kuinka minä kehittäjä teen tämän. Helppoa. Teen kaiken muunkin applikaation Googlen työkaluilla on siis luontevaa että importaan vain yhden kirjaston lisää, määritän mainoksen paikat ja triggerit ja vol’a. Nyt minulla on mainoksia. Olen ulkoistanut mainosten myynnin, moderoinnin, rahastamisen ja ylläpidon Googlelle. Vastaavasti Google ottaa muutaman prosentin tuloista. Kuulostaa kohtuulliselle. Toki voisin luoda oman järjestelmän tähän kaikkeen ja pitää 100% tuloista. Tämä kuitenkin tarkttaisi että minun tulisi itse myydä, mainostaa ja ylläpitää järjestelmää. Työllästä. Miksi keksiä rengas uudelleen.
GA:lla teknisesti on kuitenkin rajoittuvuuksia. Isoin on että alusta vaatii toimiakseen melko suuren softastäkin. Yksinkertaistaen GA toimii aluistoilla jotka ovat kokonaisia mobiililaitteita tai webbiservereitä. Webbiservereitä voi pyöriä vaikka ja missä. Pieneen ESP32:eenkin saa webbiserverin pyörimään. GA ei kuitenkaan (pienellä Googlauksella ja 5v työkokemus sulari devaajana) ESPllä pyöri. Yksinkertaistaen GA vaatii toimiakseen siis kokonaisen järjestelmä allensa.
Paras verrokki Qt:n mainoksille on mielestäni Tizen. Tizen on pääasiassa Samsunging (+ilmeisesti jonkin sortin allianssi) kehittämä käyttöjärjestelmä joka mahdollistaa mainotamisen. Normaali ihminen tuntee Tizen luultavasti parhaiten Samsungin älytelevisioista. Yhdistävä tekiä Qtn ratkaisussa ja Tizenissä on laitteisto jolla homma pyörii. Puhutaan embedded ja lowend laitteista. Tizen ei kuitekaan ole 1:1 verrokki. Siinä missä Tizen on käyttöjärjestelmä laitteelle, on Qt merkittävästi enemmän. Qt voi myös toimia “käyttöjärjestelmänä” Boot to Qt ominaisuudessa. Oman kokemuksen mukaan esimerkiksi sulautetut autojen käyttöjärjestelmät on pääasiassa toteutettu näin. Qt voi myös olla pelkkä applikaatio kirjasto. Tämä on tärkeää koska syistä x, y ja z ei ole usein toivottua rakentaa järjestemää yhden käyttöjärjestelmän varaan vaan käyttää perus Linuxia/Zephyriä/yms ja luoda applikaatio käyttöjärjestelmästä riippumattomalla tekniikalla. Varsinkin jos käyttikseen liittyy lisenssejä. Linux on 5/5 alusta keskimäärin kaikkeen koska lisenssivapaa, tuettu ja dokumentoitu sekä tuttu suurimmalle osalle ammattilaisista.
Sitten sijoituscaseen. Miten käy Qt:n arvostuksen JOS interaktiiviset mainostaulut/näytöt/projektiot korvaavat perintistä mainostamista nykyisissä kohteissa kuten kadunvarsissa ja jonka lisäksi uusia mainosalustoje syntyy kodinkoneiden, autojen ja muiden kautta. MItä JOS samalla saavutetaan samallainen alusta etu kuin esim Google Adsllä on: kehittäjälle on hyvin helppo suunnitella, kehittää ja ylläpitää järjestelmää ja mainostajan on helppo ostaa kohdennettua mainontaa ja saada siitä takaisinkytkettyä analytiikkaa. JOS tämmöiset palaset sattuisivat loksahtamaan kohdalleen olisiko Qt enään Adobeen/Unityyn verratta ohjelmistotyökalu tarjoaja vai mainostoimisto verrattavissa Googleen? Tästä skenaariosta kun laskee muutaman laskun päästään kymmenien miljardien bisnekseen muutaman prosentin siivulla markkinasta. Mikä parasta myydyn tuotteen kate olisi lähellä 100%.
Mitä mieltä muu kanssafoorumi on tälläisestä casesta. Kuten sanottu tässä on paljon josseja ja oletuksia.
81 tykkäystä
Hyvää pohdintaa. Qt Digital Advertising case on kyllä mielenkiintoisessa lähtötelineessä.
Toivottavasti kuullaan yhtiöltä lisää ja sieltä avataan myös Qt:n tulevaisuuden numeroita tämän busineksen osalta viimeistään tulevassa yhtiökokouksessa.
8 tykkäystä
Hahmottelin vuosirapsojen perusteella että Unityn liikevaihdosta noin 50-55% tulee mainosbisneksestä. Toki heillä siinä lähes vuosikymmen takana. Ostivat Suomesta aikanaan Applifierin.
28 tykkäystä
Eikös Unityn mainosbisnekselle elintärkeitä ole mobiilipelit. Nopealla googlaamisella maailmassa ladattiin 80 miljardia mobiilipeliä vuonna 2020. Unity itse julistaa että heillä on 70% siivu mobiilipelimarkkinasta. Tämä ihan vain anekdoottina, jos haluaa benchmarkata Qt:n mahdollista mainosbisnestä Unityn vastaavaan.
18 tykkäystä
Miten embed laitteissa hoidetaan attribuointi?
Googlen mainosta kun klikkaat haussa, Youtubessa tms olet oletettavasti joko kirjautuneena laitteessa tai selaimessa jossa voidaan asettaa keksi. Kun sitten lataat mainostetun pelin Storesta voi google attribuoida latauksen suoraan nähtyyn/klikattuun mainokseen. Samoin kun ostat tuotteen verkkokaupasta on tällä sivulla Googlen skripti joka tunnistaa käyttäjän ja jälleen voidaan attribuoida.
Ja jos käytössä on esimerkiksi ad blocker joka estää skriptin ja keksit voidaan käyttää esim FB:n Conversion API avulla jolla lähetetään palvelimelta hashatty email/puhelinnumero jne Facebookille joka sitten tietää oliko ostaja klikannut esim IG:ssä tiettyä mainosta. FB/IG Shops idea perustuu myös juuri siihen että attribuoinnista saadaan pomminvarmaa kun koko ostoputki tapahtuu heidän tuotteissaan.
Systeemin tehokkuus perustuu jatkuvaan oppimiseen joka tapahtuu palautteen avulla (konversioiden mittaaminen ja attribuinointi).
Miten Qt:lla toteutetussa embed laitteessa näytetty mainos kyetään yhdistämään toisessa laitteessa/ekosysteemissä tapahtuvaan ostoon?
Ilman yllä mainittua tämä nimenomaan kilpailee lähinnä kadunvarsimainonnan kanssa mutta vertaaminen moderniin digitaaliseen markkinointiin aika epärealistista.
16 tykkäystä
Jep. Qt:n mainostulojen maksimoinnissa lienee oleellista ainakin
a) attention - esim. kuinka monta miljoonaa minuuttia Qt:n ruutuja töllötetään vuodessa
b) engagement - kuinka hyvin tämä attention saadaan konvertoitua esim. myynniksi (@Olli_K avasikin tätä yllä hyvin)
Unity tosiaan on keskittynyt peleihin ja sen lisäksi että kuluttajat viettävät niiden parissa pirusti aikaa, on helppo kuvitella että he ovat peleissä moninkertaisesti syvemmin “engaged” kuin vaikkapa hississä nähdessään mainoksen. Puhumattakaan näiden Unityjen, Googlejen ja Facebookien kyvystä näyttää relevantteja mainoksia juurikin kyseiselle kuluttajalle (=parempi ROI mainostajalle).
Unity-benchmarkilla tarkoitin enemmänkin sitä että millaiset suhteelliset tulovirrat voisi olla mahdollisia Qt:n kaltaiselle, UX-kerroksen “omistavalle” firmalle jos heillä on tarjota mainostajille sekä silmäpareja että engagementia. Jos Unity saa mainosbisneksestä reilun $0.20 liikevaihtoa per laite vuodessa, olisiko Qt:lle mahdollista esim. pari senttiä viiden vuoden sisällä (olisi 40 MEUR kahdelle miljardille laitteelle)? Itse annan tälle exceleissä arvon nolla kunnes nähdään konkretiaa.
31 tykkäystä
Osaisko joku kertoa, että miksi QT:n välittäjätilasto on anonyymi? Eli en näe esim. Nordnetissa, että ketkä tätä nyt urakalla myy.
1 tykkäys