Velkaantumisasteella ei välttämättä tarkoiteta velan ottamista, vaan esim sitä, että omista tuotteista pyritään saada rahat nopeasti lyhyillä maksuajoilla ja vastaavasti omista hankinnoista pyritään saada itselle pitkät maksuajat. Näin yhtiön velkaantumisaste nousee ja sen rahan, mitä ei tarvitse heti käyttää omiin hankintoihin voi vuorostaan käyttää johonkin yhtiön kannalta tuottavaan asiaan.
4 tykkäystä
Nämä erät kuuluvat nettokäyttöpääomaan, jotka ovat DCF:ssä erillisinä komponentteina.
2 tykkäystä
Raportin yhteydessä tehtiin myös ennustepäivitys eli 15 % kasvu ei tullut pelkällä ajan vaikutuksella. Lokakuun ennusteilla tehty DCF (+pieni Q4’22 ennustenosto pre-kommentissa) rullasi 3-4kk aikana 66->68e /osake.
Joo on tuo 4 % etenkin lyhyen tähtäimen korkonäkymään nähden aika matala, 6-8 %:n korolla rullaa nykyiset pienehköt lainat meidän korkokulujen ennusteissa 23-25. DCF:ssä haetaan kuitenkin pitkän tähtäimen tasoa, varmaan tuon voisi 4-6 % väliin perustella. Matalalla velkapainolla WACC:iin tämän vaikutus on kuitenkin yksittäisen desimaalin muutokseen suuruusluokkaa eli hyvin vähäinen. Pääomatehokkuuden kannalta pieni vipu on mielestäni järkevää ja yhtiö on nostanutkin erityisesti yrityskauppojen yhteydessä korollista velkaa, näin todennäköisesti myös jatkossa.
11 tykkäystä
@Aili Tämä on juuri näin, että palkitsemisesta vastaa hallitus ja sen valiokunta. Mutta jos hallitusta katsoo, siellä on viisi jäsentä, joista hpj vuodesta 2016, samoin palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan puheenjohtaja. Kaksi muuta 2018 lähtien ja yksi uusi. HPJ:lla on omistuksien kautta oma intressi.
Minusta hallitus kaipaa uudistumista puheenjohtajaa myöten, mutta eihän se piensijoittajien ääni näissä asioissa tahdo kuulua. Yhtiö on muuttunut vuodesta 2016 paljon ja myös hallitus kaipaisi uutta osaamista ja näkemystä.
23 tykkäystä
Tässä videolla vielä Qt:sta.
00:00 Tehokas kasvu
01:55 Myyntisaatavat
03:00 Tavoitehinta
04:30 Jakelulisenssit
06:04 Skenaariot
08:02 Herkkyys
09:30 Odotukset
Yritin rikkoa vähän kaavamaisia haastatteluita ja tämä video lähtee sellaisesta oletuksesta liikkeelle, että kuulija on katsonut tulosliven tai perehtynyt ainakin pintapuolisesti tulokseen.
Voi laittaa kahvihuoneessa palautetta, toimiiko tällainen vähän “diipimpi” tyyli teidän makuun paremmin vai pitäisikö käydä kaavamaisesti tulos, ohjeistus, markkina, näkymät… jne. 
Jätän mun viestin tohon silti kun siinä on muutakin sisältöä
41 tykkäystä
Onko tuloskauden tiimellyksessä puhtaat vaatteet vähissä ja käsi käynyt sukkalaatikon pohjalla? Vai miten tämä pitäisi tulkita?
21 tykkäystä
Tietty! Tässä vapaita muistiinpanoja äskeisestä puhelusta /tulosinfosta/laajasta raportista 
Asiakasmäärä:
- Onko asiakasmäärän seuraaminen yhtiölle sisäisesti relevanttia? On, uusien voitettujen asiakkaiden vaikutukset kumuloituvat. Paino laajennuksissa - asiakas aloittaa yleensä suhteellisen pienestä: ei osta kerralla koko divisoonalle, vaan aloittaa yhdellä projektilla.
- Asiakasmäärä, onko tämä pysynyt karkeasti paikallaan? Ei ole pysynyt paikallaan, on mennyt jonkin verran ylöspäin viime vuosina. On mietinnässä miten saadaan täsmennettyä tätä ulospäin (raportoinnin voi tehdä monella eri kriteerillä). Asiakasmäärän viestinnässä on ajateltu enemmän kertoa laajasta liikevaihdon hajautumisesta. (Meidän Laaja raportti: Yksikään asiakas ei yli 5 % liikevaihdosta).
Jakelulisenssit
- Milloin tuloutetaan, onko jaksotusta? Tuloutetaan kokonaan myyntihetkellä. Myynnissä kuitenkin kaksi mallia jotka vaikuttavat:
- Varasto-ostot (peukalosääntönä puolet ensin, puolet myöhemmin, mutta vaihtelee). Tyypillisesti pienemmät asiakkaat ostavat näin, alkuun paketti ja myöhemmin uusia paketteja kun tuotanto käy.
- Jatkuvat ostot (esim. kvartaalittain): tässä seurataan tarkemmin tuotantovolyymeja ja ostetaan pienemmissä paloissa. Tyypillisesti suuremmat asiakkaat ostavat näin.
- Molemmissa malleissa takapainotteisuutta, koska jakelulisenssejä kirjataan paljon tuotannon käydessä. (Jatkuvien ostot mielestäni takapainotteisemmat)
- Mistä kohtaa jakelulisenssien lätkämailan lapa oikein alkaa? Tulosinfossa sanottiin näin: Aiemmin odotuksena oli jakelulisenssien merkittävä kasvu 2025, nyt tuotantomäärien leikkausten jälkeen tämä odotus on siirtynyt pikemminkin vuosiin 2026-2027.
Kehittäjälisenssit
- Miksi lisenssikaupat tuloutetaan myyntihetkellä (vs. SaaS-mallin täysi jaksotus)?
- Qt kehittäjäisenssit ovat On-Premise lisenssejä, joihin asiakas saa myyntihetkellä avaimet ja lataa ohjelmistot itselleen >> toimitus on tehty heti kaupantekohetkellä. Tilintarkastaja on näissä tarkka ja tulkitsee tuloutuksen näin . Vrt. SaaS-malli, missä ohjelmisto pidetään saatavilla pilven kautta koko ajan ja toimitus on selvemmin jatkuvaa ja jaksotus perusteltua.
- Tunnistetaan haaste lukujen vaikeaan ennustamiseen johtuen tuloutusperiaatteesta (Heitin ajatuksen nykyisen raportoinnin oheen lisättävästä ARR-tyyppisestä vaihtoehtoisesta tunnusluvusta hautumaan)
Digital Advertising: Eteneekö edelleen ihan hyvin? Ei erityistä lisättävää eiliseen tulosinfoon, caseja pilottivaiheessa. Ei uutta julkaistavaa tässä kohtaa.
EDIT: typo
72 tykkäystä
Kiitti näistä. Musta tuo ero oikeaan SaaSiin tälläsissä lisenssikaupoissa oli koko ajan aika selkeä. Hyvä, et se nyt varmistettiin.
7 tykkäystä
Aika vähän Qt:n osalta käydään keskustelua tuosta laadunvarmistustyökalujen haarasta. Etenkin kun yhtiö on korostanut myyntiorganisaation merkitystä nykyisen menestyksen takana niin tuntuu, että tämä jää taka-alallle pidemmän aikavälin Qt ennustuksissa. Enemmän pohditaan Qt:n GUI työkalujen hinnoittelumalleja ja tulouttamista kuin vaikka sitä miten laadunvarmistuspuoli tulee kasvamaan Qt:n myyntiorganisaation avulla seuraavat 5 vuotta vaikkapa. Yhtiöltä kaipaisin hieman tarkempia lukuja liikevaihdon kasvun jakautumisesta QA ja GUI välillä.
Jos Qt pyytyisi tekemään laadunvarmistuspuolella samanlaista kasvua mitä se tehnyt käyttöliittymäpuolella niin se olisi todella härkämäinen merkki tulevaisuudelle. Mielenkiintoista myös nähdä minne seuraavat yritysostot kohdistuvat. Sovelluskehitykseen ja esim tietokantayhteyksiin liittyvä tietoturva voisi ainakin sopia palettiin kolmanneksi haaraksi.
34 tykkäystä
Käsi sydämellä oletitko ennen haastattelua, että jakelulisenssejä myydään ja tuloutetaan merkittävästi kehittäjälisenssi kauppojen yhteydessä? Olenko ainoa jolle oli jäänyt käsitys, että jakelulisenssit tuloutetaan sitä mukaan kun asiakkaat laittaa tavaraa ulos?
Ettei vaan todennäköisempää olisi, että joudutaan ottamaan lätkämailasta kokonaan lapa pois. Korona-aika on ollut ehkä autoja lukuunottamatta yhtä kulutusjuhlaa kodinelektroniikan yms Qt:n oletettujen merkittävien markkinoiden osalta. Silti jakelulisenssi maalitolppia on vuosi toisensa perään siirretty eteenpäin. Henkilökohtaisesti alan kallistumaan siihen suuntaan, että olisi iloinen yllätys mikäli ne horisonttiin maalatut maalitolpat joskus saavutetaan.
40 tykkäystä
Itse ymmärsin Antin viestistä, että “Tuloutetaan jakelulisenssin myyntihetkellä”, eikä kehittäjälisenssin myyntihetkellä ja itse jakelulisenssin myynti voidaan tehdä ainakin osittain etupeltoon tai sitten enemmän “reaaliaikaisesti”, kun lopputuotteet liikkuvat?
Eli kaikista tulevista mersuista mihin on kehittäjälisenssit myyty, ei ole vielä tuloutettu jakelulisenssejä, vaan niitä tuloutetaan sitä mukaan kun mersuja aletaan myymään. Mutta toisaalta Revenion eidon (jos olisi QT inside) kameroihin on tälle vuodelle ehkä jo ostettu puolet tarvittavista jakelulisensseistä.
@Juha_Varelius kommentoi asiaa aikoinaan näin ja saa toki edelleen tarkentaa jos haluaa:
18 tykkäystä
Itse olen tuon Burkhard Stubertin blogin varassa tässä sopimusasiassa ja hän aika yksioikoisesti kertoi, että jakelulisenssejä ostetaan vähintään 2000 kappaleen erissä ja ne ostetaan lisenssijaksolle “etupeltoon”. Toki varmasti eri kokoiset ja eri aikaan liikkeellä olleet asiakkaat ovat saaneet neuvoteltua hieman erilaisia sopimuksia ja myös lisää jakelulisenssejä on mahdollista ostaa. Eiköhän ne jakelulisenssit ole kuitenkin isolta osalta kehittäjälisenssisopimuksissa sovittuja asioita ja laskutettu kehittäjälisenssien kanssa saman aikaisesti.
4 tykkäystä
Joskus aiemmin on ollut puhetta kuinka QTn maksullinen puoli on pienasiakkaille varsin kehno ja heidän pitäisi ostaa suhteettoman kalliilla ja paljon jakelulisenssejäkin. Jonkinmoinen liikevaihtojakauma desiileittäin auttaisi arvioimaan kuinka merkittävä liikevaihdon kerryttäjä tämä pienasiakas ryhmä on, mutta itse olen ollut siinä käsityksessä että suhteellisen pieni - ja suuremmilla asiakkailla luultavasti parempi neuvotteluasema / järkevämpää edes räätälöidä oma jakelulisenssi soppari.
1 tykkäys
Onko kellään tietoa, käytetäänkö Qt:tä urheilu ja älykellojen näytöissä? Niitä on näköjään nykyään lähes jokaisen ihmisen ranteessa.
5 tykkäystä
Tämä haastis oli rautaa! Eilen kuuntelin ja yhä tänään olin fiiliksissä siitä, miten sekä haastattelija, että analyytikko meni ei-sieltä-missä-aita-on-matalin, vaan ihan suoraan kissat pöydälle ja kunnon haastoa, erittäin antoisalla lopputulemalla💪 Tätä lisää.
Ps: Kuka osaisi siirtää tämän kahvipöydän ääreen?
31 tykkäystä
Kyllä ja en - mielestäni tuo käsitys on edelleen ihan oikein, mutta kun yksityiskohtiin lähdetään sukeltamaan niin asioista löytyy aina nyansseja 
Kysymys on lähinnä siitä, miten suuri osa jakelulisensseistä menee pienempien asiakkaiden varasto-ostoina kehittäjälisenssikauppojen yhteydessä (etupainotteinen osa) ja miten suuri osa takapainotteisesti A) näiden pienempien asiakkaiden myöhempinä varasto-ostoina tuotannon käydessä ja B) suurasiakkaiden suoraan tuotantovolyymien mukaan tehtävinä ostoina.
Iso kuva on ollut ja on mielestäni edelleen se, että jakelulisenssien tuloutus on takapainotteista ja tapahtuu pitkälti linjassa asiakkaiden tuotantovolyymien mukana. Tyypillisesti isot asiakkaat dominoivat liikevaihtoa (Lukumäärältä 20 % suurinta asiakasta tuottaa 80 % liikevaihdosta tms.) ja uskoisin näin olevan myös Qt:lla >> suurin osa jakelulisenssien pidemmän aikavälin liikevaihdosta suurasiakkailta ja tuloutuu tuotantovolyymien mukana. Jos tuo 20-80 yleistykseni pitää paikkansa, niin 80 % jakelulisenssiliikevaihdosta (suurasiakkaat) + 10 % (puolet pienasiakkaiden jakelulisenssiliikevaihdosta) = 90 % jakelulisensseistä olisi tuotannon mukana muuttuvaa. Yhtiö on myös tästä viestinyt itse sanallisesti ja on arvioinut jakelulisenssien osuuden liikevaihdosta nousevan pitkällä tähtäimellä n. 40 %:n suuruusluokkaan (nyt n. 20 % liikevaihdosta).
Laajan raportin kuvassa on ollut tämä viivästetyn tuloutuksen dynamiikka kuvattuna
Tuo varasto-ostojen etupainotteisuus lisättiin syksyllä päivitettyyn laajaan raporttiin, mutta on kieltämättä ristiriitaisesti esitetty suhteessa kuvaan yllä
Tyypillisesti asiakas ostaa tuotteelleen etukäteen noin 50 % lisensseistä, jotka käytettyään ostaa lisää ja noin 50 % laskutetaan takautuvasti asiakkaan raportoimien tuotantomäärien perusteella.
Toisessa kohtaa:
Tuotekehityksessä kestää 2-3 vuotta auton tuotantoon, minkä jälkeen Qt:n jakelulisenssien tulot käynnistyvät. Yksinkertaisemmissa hankkeissa kuten esim. riisinkeittimen tai verenpainemittarin
tuotekehityksessä kehityssykli voi olla huomattavasti nopeampi (~1 vuosi) ja Qt:n asiakasprojektit vaihtelevatkin paljon. Pitkällä tähtäimellä jakelulisenssit muodostavat arviolta noin 40 % yhtiön tulovirroista.
Nämä molemmat kohdat ovat siis totta, mutta eri asiakasryhmille: ensimmäinen viittaa pienempien asiakkaiden varasto-ostoihin, kun taas jälkimmäinen tuotantovolyymien mukana muuttuvien suurasiakkaiden ostoihin tuotannon käydessä. Tämä asiakasryhmien eron selkeä kuvaaminen on jäänyt laajasta raportista uupumaan, pitää tarkentaa seuravaan päivitykseen 
45 tykkäystä
Uskoakseni jakelulisenssien osalta ollaan aika kaukana tuosta 80-20 jaosta. Seuraavat luvut pyöristettyjä. Q4/2018 haastattelussanne Varelius kertoi, että tyypillisesti joku laitevalmistaja voi maksaa jakelulisenssejä kerran kvartaalissa tai kerran puolessa vuodessa ja yksi tilitys voi olla jopa miljoona. 2018 jakelulisenssi liikevaihto oli 12 miljoonaa mistä 80% on 9,6 miljoonaa ja maksavia asiakkaita Qt mainostaa olevan 3500 ja asiakasmäärä on mennyt “jonkin verran ylöspäin” viime vuosina puhelusi perusteella. Esim 4% asiakasmäärän kasvulla vuosittain 2018-2022 olisi 2018 asiakasmäärä 3000 ja siitä 20% 600 asikasta. Keskimäärin 600 suurinta asiakasta olisi siis tehneet run-time tilityksiä 16 000 euron edestä(9,6 miljoonaa / 600 asiakasta). Kuitenkin Vareliuksen puheista voisi päätellä, että yksi asiakas on tilittänyt jopa miljoonan puolessa vuodessa eli 2 miljoonaa vuodessa mikä vastaa 16% koko jakelulisenssi potista vuonna 2018.
Tämä tarkoittaisi, että isoja jakelulisenssi asiakkaita olisi lopulta hyvin vähän. Qt on pitkin matkaa kertonut näkyvyyden olevan hyvä tuleviin jakelulisenssi tuottoihin. No näin ei välttämättä ole ollut, koska jakelulisenssi liikevaihdon tuli vuonna 2020 jo merkittävästi lähteä kasvamaan ja se oli lähivuosien surkein vuosi jakelulisenssi kasvun kannalta. Koitin tehdä hieman koontia Vareliuksen kommenteista koskien jakelulisenssejä:
- Q4/2018 Inderes haastattelu: Merkittävää kasvua 2020, hyvä näkyvyys
- Q4/2019 Inderes haastattelu: Kasvun ajuri ja edetty erittäin hyvin. Tullaan näkemään kasvua ensi vuonna, 2022 ja 2023.
- Q4 2020 Inderes haastattelu: Run-timet tulee sieltä heti, kun (korona)rajoitukset poistuvat.
- Q4/2022 tulosinfo: Jakelulisenssit merkittävä kasvu tulee 2026-2027
Paljon on jouduttu selittelemään matkan varrella ottaen huomioon, että alusta asti on ollut hyvä näkyvyys näiden kehitykseen.
Yritys on koko pörssihistoriansa kirjoittanut vuosikertomuksiinsa ettei yksikään asiakas tuo yli 10% liikevaihdosta. Mistä olet päätynyt päättelemään, että vielä tuotakin pienempiä ovat suurimmat asiakkuudet?
30 tykkäystä
Ei ihme, että olin tässä käsityksessä. Kun edellistä viestiä varten kaivelin vanhoja haastatteluja esiin niin Q4/2020 haastattelussa Varelius kertoi about näin:
Jos ottaa vaikka sen autoteollisuuden mikä on ehkä hitaimmasta päästä. Ne run-timet mitkä autoteollisuudesta tulee niin ne sopimuksethan on tehty ehkä joskus 2018. Sitten on kehitetty niitä autoja ja nyt ne run-timet tulee mitä tulee. Niin siinä mielessä mä en ole huolissani run-timeistä, että ne on jo tehtyjä sopimuksia. Heti kun meidän asiakkaat pystyvät valmistamaan tuotteita ja ne tuotteet menee markkinalle ja niille on kysyntää, niin sieltähän ne tulee.
9 tykkäystä
Eikös esimerkkisi nimenomaan viittaa siihen, että jakelulisenssit olisivat keskittyneitä suurille asiakkaille - jos siis 0,03 % (1/3500) asiakkaista olisi jo tuonut 16 %, paljonko seuraavat 100 suurinta olisivat tuoneet potista? Tuo jakauma voi myös olla se, että 10 % asiakkaista tuo 90 % liikevaihdosta 
emme luonnollisesti yhtiön ulkopuolisina saa tähän varmaa vastausta tai tiedä, missä kokoluokassa asiakkaat tarkalleen siirtyvät kokoluokan laskiessa varasto-ostojen piiriin.
Olen toki samaa mieltä siitä, että pidemmän päälle jatkuvat jakelulisenssien kasvun potkiminen eteenpäin herättää kysymyksiä. Tällä hetkellä jakelulisenssitulot kuitenkin seuraavat aika nätisti 3v viiveellä kehittäjälisenssien ja konsultoinnin tuloja - vaikka matkan varrella on markkinoilla sattunut kaikenlaista yllättävää.
Taitaa olla jäänne aiemmasta laajan raportin tapaamisesta ennen kun seuranta siirtyi minulle - pitää päivittää seuraavaan
15 tykkäystä
Niin pääsääntöisesti oikeassa olit. Tarkoitus oli sanoa, että vähän tongittua tuli fiilis että vielä sinunkin arvioita pienemmältä poolilta tulee vielä isompi siivu jakelulisenssi tuloista. Liiketoimimman kannalta varmaan parempi olisi, että jakelulisenssit jakautuisi mahdollisimman isolle asiakas joukolle.
Autoteollisuus on mainittu haastatteluissa kehityssykliltään pisimmästä päästä olevaksi markkinaksi ja tuolla on arveltu olevan 3-4 vuoden kehityssykli kehittäjälisenssistä jakelulisensseihin. Onko tästä sitten vedettävissä johtopäätöksiä, että autoteollisuus ja siihen kehityssykleiltään verrattavissa olevat markkinat ovat hallinneet jakelulisenssi tuloja? Entä miksi nyt povataan jakelulisenssien merkittävää kasvua vielä pidemmälle noin 4-5 vuoden päähän?
9 tykkäystä