Kyllä kiitos! 
4 tykkäystä
Kiitos Johannes vastauksesta, olen täysin samaa mieltä kanssasi! DCF:tä pitää osata käyttää, ja jos sitä osaa se on erittäin hyvä apuväine sijoittamisessa siinä missä muutkin. Tästä voitaisiin keskustella lisääkin, mutta menee taas offtopicin puolelle.
Halusin vain varoittaa sijoittajia jotka ehkä saattavat tulkita @Aston_Livingstone:n laskelmat niin että kohta kurssi nousee ja laitetaan all-in ja sitten kohta huomataankin, että ei ne laskelmat menneet kuten pitää.
Mitä tulee Inderesin DCF-malleihin, en usko hetkeäkään etteikö ne olisi tehty riittävällä turvamarginaalilla ja taselaskelmat ja tulkinnat tehty oikein.
9 tykkäystä
Sen takia mä koitan keksiä tavan, jolla Astonin ennusteita vois laittaa hyötykäyttöön, ja samalla pistää testiin mun valuaatiotaidot 
Pelkällä liikevoittollahan pääsee oikeastaan jo aika pitkälle, koska käyttöpääoman muutokset yms. hankalammat erät on Qt:n tapauksessa hyvinkin pieniä, ja itseasiassa joku karkea mallinnus ei ole kovin vaikeaa tehdä. Tossa vaan pitää jaksaa sijottaa kaikki arvot Exceliin, ja vähän miettiä tota liikevoiton muodostumista kokonaisuudessaan - sitten jäljelle jää isossa kuvassa diskonttaaminen! Isompi työ mulla tulee siinä kun mun pitää koittaa perustella teille, miten sen DCF:n oon rakentanut, ja tässä mulla menee vähän aikaa
6 tykkäystä
Juurikin näin ja tässä tullaan siihen, että jokainen joutuu kuitenkin ajattelemaan itse onko tämä DCF mahdollinen!
3 tykkäystä
Tänään kerkesin tossa joku n. 3 tuntia käyttää ton DCF:n muotoilun parissa, koitan saada tähän ketjuun huomenna tekemäni DCF:n julki! Aikalailla loppusuoralle pääsin, nyt vaan pitää ainakin yksi eri versio tehdä lisää, ja jotain pientä hienosäätöä mahdollisesti tehdä vielä
44 tykkäystä
Itse en sjioita mihinkään firmaan ilman että olen rakentanut DCF:ää mutta kuten tässä ketjussa on jo sanottu niin pienillä muutoksilla saa hyvin erilaisia lopputulemia 
Mutta ehkä se auttaa vähän hahmottelemaan sitä mitä markkina hinnoittelee.
3 tykkäystä
Indereksen DCF-laskelma on varmasti konservatiivinen. Se ennustaa vuodelle 2025 noin 45milj € liikevoittoa:
Nyt seuraa taas huumoripläjäys: Mitä tämä tarkoittaisi Astonin rautalankamallissa?
Pidetään Juha Vareliuksen antamat lähtötiedot suht vakiona (IoT ja Qt:n kohdemarkkina kokonaisuudessaan). Käytän myös indereksen 2023 ennusteesta suurinpiirteistä arviota: ylläpitotuotot noin 20-25% liikevoitosta, lisenssit ja konsultointi noin 75%:
Tulkinta: Samalla sektorilla oltaisiin, jos esim Qt saisi kohdemarkkinastaan 20% osuuden ja performoisi liiketoimintamallinsa potentiaaliin nähden konservatiivisella 25% EBIT-marginaalilla (kun kuitenkin tuossa vaiheessa lisenssituloja sataa ovista ja ikkunoista sisään…)?
Autojen näkökulmasta pidetään nuo Mikaelin itse mainitsemat konservatiiviset oletukset: 1 $/€ per auto. Muuten myös samat oletukset kuin yllä…
Mitä tämä liikevoitto vaatisi esim. autoteollisuuden näkökulmasta?
Siispä 30% EBIT-marginaalilla riittäisi 30 miljoonan auton osuus 1 dollarilla… No onko tämä linjassa Juhan kertoman kanssa (taala per näyttö ja lisänäytöistä 0,x*1 taala)?
Käytetään vaikka 1,2 $/€ per auto:
Tähän päästäisiin taas 25% EBIT-marginaalilla ja varovaisella 1,2€ per auto… Taas on hyvä muistaa, että tuossa vaiheessa rahaa tulee ovista ja ikkunoista (ja näytöistä). Ja että tuossa vaiheessa autoissa on helpostikin 5-6 näyttöä vakiona (avaimenperä + osa nappuloista+ IVI-näyttö keskellä + mittaristo + näytöt takana 2-3 kpl). Lisäksi Qt:ta käytetään käsittääkseni monissa muissakin sovelluksissa automotive:n sisällä, eli periaatteessa tämä pelkkiin autojen tuotantomääriin perustuva laskelma sisältää itsessään konservatiivisuutta.
Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Luultavasti on parasta, ettei tee mitään johtopäätöksiä (muuta kuin että vielä ei ole aika myydä qt:n osakkeita) 
edit: saisi Mikael tulla takaisin lomilta, niin voisi ampua alas optimisti-Astonin haaveilut
pari avointa kysymystä:
- Entä jos vuonna 2025 näyttääkin että embedded systems -markkina onkin 3 miljardia laitetta? Sehän olisi edelleen vain murto-osa kokonaisesta IoT-markkinasta.
- Entä jos Qt:n markkinaosuus olisikin tehokkaan myyntiverkoston ansiosta vaikka 40-50%?
- Entä jos Juha tarkoittikin sanomisellaan, että Qt on sopimustensa ansiosta vallannut noin 1,5 miljardin laitteen osuuden koko IoT-laitekakusta?
32 tykkäystä
Ampukaa nyt joku Astonin haaveilut alas, kun muuten ei kohta malta olla ostamatta lisää😬
13 tykkäystä
No niin Qt-ketjulaiset, täältä tulee DCF-pläjäys! @Mikael_Rautanen saa sitten vapaasti ampua alas mun haaveet esi-tilinpäätösanalyytikon arvosta ilman KTM-tutkintoa tän jälkeen 
Iso kiitos @Aston_Livingstone:lle avusta, auttoi todella paljon DCF:n taustaoletusten kanssa ja antoi mulle myös arvokasta tietoa, jolla pystyn vähän kokonaiskuvaa hahmottamaan.
Sitten asiaan:
Pohjana näissä tulevissa DCF-malleissa käytetään Astonin "Potentiaalinen skenaario 2025, “‘IoT’'” Exceliä, josta kuva tässä:
Koska turvamarginaali kuuluu mielestäni asiaan kun EBIT-ennusteita ruvetaan säätämään DCF:ssä, niin tein seuraavan notepadin mukaiset muokkaukset taustaoletuksiin:
Toinen taustaoletus, mitä DCF:ssä käytetään, on se, että 90% Qt:n liikevoitosta tulee em. “IoT” liikevoitoista. Loput 10% lasketaan Mikaelin olettamasta EBIT:stä kertoimella 0,1 (asia avautuu sitten kun saatte DCF:n eteenne). Ja tässä on nyt ensimmäinen versio DCF:stä:
Oon yrittäny kasata kaikki oletukset ja käytetyt marginaalit (joita ei tosta Notepadista ilmene) rivien viereen. Ihan jokaista riviä en käy tässä läpi, kysykää jos tulee kysymyksiä, mutta silti tähän muutama sana tärkeimmistä turvamarginaalitekijöistä:
- @Mikael_Rautanen voi vielä vahvistaa tämän tiedon, mutta haarukoimalla sain, että Mikael käyttää Qt:lle n. 2,5% terminaalikasvua. Koska tykkään ottaa terminaalikasvua alas turvamarginaalisyistä, niin oon laskenut terminaalikasvun 2,0 prosenttiin. Terminaalin rahavirtojen osuus tällä terminaalikasvulla on mielestäni suht maltillinen 58%, ottaen huomioon vielä sen, että olen jättänyt vuodet 2033 ja 2034 terminaaliin (Mikaelilla on ne mallinnettuna viimeisimmässä DCF:ssä).
- Olen myös ottanut karvan verran lisää turvamarginaalia DCF:n loppuarvoon sitä kautta, että osakemääränä käytän 2021 Inderesin arviota osakemäärästä. Tämä oikeastaan tuo mukana ainoastaan turvamarginaalia, ja jos osakemäärän ennusteet menevät oikein, niin tätä riviä ei tarvitse muuttaa edes vuonna 2021.
Kuten huomaatte, DCF:n loppuarvo ei ole päätä huimaava, vain karvan verran yli 29€. Mä oisin kuitenkin varovaisen optimistinen tästä! Ja se johtuu puhtaasti siitä, että 2025 eteenpäin operatiivisen kassavirran kasvattaminen puree huomattavasti huonommin diskontattuun vapaaseen kassavirtaan, kuin se, että muuttaisi 2020-2024 kassavirtoja. Tämä johtuu ihan puhtaasti diskonttauksen mekaniikasta - mitä pidemmälle vuosissa mennään, sitä enemmän diskonttaus “laskee” kassavirtojen arvoa. DCF on kasvuyhtiöille aika julma lähtökohtaisesti, kun kassavirrat painottuu myöhempään ajankohtaan. Oikeestaan miten tulkitsen tän DCF:n on se, että Qt:ssa on varmasti merkittävää potentiaalia siinä vaiheessa, kun kasvava EBIT alkaa oikeasti realisoitumaan - silloin myös etupainotteiset rahavirrat alkavat olla niin suuria, että niillä on oikeasti merkitystä DCF:n loppuarvoon! Tästä kertoo myös multippeleiden kautta tehty analyysi, koska jos lasketaan minun tekemillä taustaoletuksilla Astonin tekemällä tavalla P/E:n kautta Qt:n osakkeen hinta 2025 (oletetaan sama hyväksytty P/E 30 v. 2025 kuin Astonin alkuperäisessä mallissa), niin minun tekemillä taustaoletuksilla 50,63 MEUR/MUSD EBIT tarkoittaa melkein tasan 2,00 €/$ EPS:ää, jolloin 30 hyväksyttävällä P/E:llä osakkeen hinnaksi saadaan aika tasan 60€. Qt:n nykyisellä kurssilla (28,7€) tämä tarkoittaisi n. 15,88% tuottoa per annum, jos oletetaan holdiperiodiksi tasan viisi vuotta tästä eteenpäin.
Tähän loppuun laitan vielä toisen DCF:n, jossa ainoastaan yhtä asiaa on muutettu, ja se on “IoT”:n liikevoiton osuus Qt:n koko liikevoitosta. Edellisen DCF-mallin 90% oletus “IoT”:n liikevoiton osuudelle saattaa osoittautua hyvinkin konservatiiviseksi, mutta sekin on siellä osittain turvamarginaalisyistä. Muistaakseni n. 1,5 vuotta vanhassa Inderesin Qt-rapsassa Mikael on arvioinut Qt:n konsultointiliiketoiminnan osuudeksi n. 20%, jolloin tässä toisessa DCF-mallissa muutetaan ainoastaan sitä, että Qt:lle generoituu ns. muuta liikevoittoa kuin IoT:tä 20%. Tällöin Mikaelin EBIT-ennusteen kertoimeksi tulee 0,2 eikä 0,1. Tämä sitten tuokin vähän optimistisemman laskelman:
Jos näillä haluaa leikkiä, niin näistä voi sitten arvuutella, että kumpi prosenttiosuus on realistisempi IoT:lle (ja siten muille liikevoittoa generoiville osuuksille). Mun silmään sitten kun Qt:n liikevoiton kasvusta tulee entistä varmempaa (operatiivisen kassavirran selvä kasvu alkaa realisoitumaan), niin sitten DCF:kin saadaan varmasti näyttämään ihan eri arvoja kuin nyt, mutta se vaatii aikaa, ja ennen kaikkea sen, että Qt:n tarina etenee suunnitellusti!
Kysykää tosiaan jos kysymyksiä on, ja alas saa ampua näitä laskelmia myös vapaasti!
117 tykkäystä
Tulee mieleen parin vuoden takaa yksi Mikaelin haastattelu, jossa hän pui Reveniota jälkikäteen. Ei nyt ole sanatarkka lainaus, mutta hän sanoi jotenkin, että Olihan se Revenion potentiaali nähtävissä (kolmen euron hinnoissa), mutta enhän minä sitä nyt voinut analyysiini sisään kirjoittaa.
Ps. jos tämä ainainen optimismi häiritsee muita (esim. omat sijoituspäätökset ym), niin voin tyytyä tähän ketjuun lukijan rooliin kunnes seuraava laaja päivitys on ulkona 
34 tykkäystä
Maistuu vielä nykyhinnoillakin, vajaan 50k kpl kauppa (1,4 miljoonaa)
17 tykkäystä
Toiselle maistuu ja toista alkaa jo kylmätä
9 tykkäystä
Jatka samaan malliin vaan. Kyllähän näitä lukee.
Olen yrittänyt päästä QT:n toiminnasta kiinni viimeisen kuukauden ajan. Suurimpina huolina itse näkisin että hinnoittelu voima ei ole pysyvä ja laitekohtaisissa maksuissa joudutaan tulemaan rajusti alas volyymien kasvaessa. QT:n tuote ei ole myöskään mitenkään kovin suurien vallihautojen ympäröimä. Markkinan kasvaessa suureksi alalle on varmaan tunkua. En tiedä voisiko tätä verrata autocadiin, oli aikoinaan hyvin vahva asema suunnittelu ohjelma markkinoilla mutta nykyisin useat eri cad ohjelmistot ajaa ohitse.
Edellä olevasta huolimatta, tulen jossain kohtaa ottamaan vähintään avausposition verran näkemystä tähän mielenkiintoiseen tapaukseen.
7 tykkäystä
Näyttäisi olevan painovirhe pankissa osakkeenomistajan eduksi, veroa peritään 10% vähemmän 
edit: fixattu, kiitos huomiosta… ei vaikuttanut tietty tuohon 220m€ liikevaihtoarviooni
6 tykkäystä
Kovaa settiä Johannes! Minusta hyvin realistinen DCF, ottaen huomioon että EBIT% otetaan huomioon, että tulevaisuudessa ei ehkä tulla saamaan $0,45! Juttelinkin tuossa Johanneksen kanssa DCF yksityisviestein ja jalkautetaan tieto tänne. Kysyin mitä käytetään diskonttauskorkona ja siitä käytetään tosiaan Mikaelin WACC:a.
Vielä kerran, kiitos!
10 tykkäystä
Hyvä havainnollistava video ilmestynyt Twitterin puolelle.
17 tykkäystä
Mahtavaa @Johannes_Sippola! Toi viesti meni muuten kirjanmerkkeihini.
Pirkka-Niksi: jos täällä foorumilla tulee vastaan viesti mitä et halua missään nimessä hukata, suosittelen viestin merkkaamista kirjanmerkillä. Näin se viesti löytyy myös jatkossa käden käänteessä.
27 tykkäystä
Kova näyttö ilman kauppista! Eiköhän unohdeta ne turhat lääkikset ja laiteta pystyyn jotain Sippores-nimistä analyysitaloa😊
Masse-setä, FA, vapaaehtoinen Sippores-TV:n pizzanpaistaja 
22 tykkäystä
Nättiä!
Seuraavaksi jalostamaan jonkinlainen pieni skenaarioanalyysi painotetuilla todennäköisyyksillä, jonka mukaan lopullinen inderes-konsensus dcf:lle?
Itse usein tykännyt laskeskella turvamarginaalia myös niin, että laskenut eri skenaarioiden dcf:ää ilman kummempia turvamarginaaleja ja ynnätessä skenaarioita yhteen, antanut worst/medium -caselle hieman enemmän painoarvoa.
Ylipäätään muutaman erilaisen skenaarion hahmottaminen on itseasiassa aika hauskaa. Riippuen diskonttotekijästä ja rahavirtojen ajoituksesta - voi lopputulos olla hyvinkin erilainen, niin kuin esimerkillisesti totesitkin.
Ps. Lääkis/Kauppis kokemusta ihan omasta takaa. Muista, että ihmisiä voi auttaa kauppis-taustallakin
11 tykkäystä
