Kiitos vinkistä, on tuota tullut harkittua ja täytyy varmaan ottaa osaksi sijoitus suunnitelmaa.
Aloitin sijoittamisen suuremmilla summilla reilu vuosi sitten. Ja korona dipissä tuli ensimmäistä kertaa laitettua enemmän pääomaa peliin.
Olen kuitenkin pitänyt aina ns liian pieniä (alle 2% tai pari tonnia, tämä on riippuu toki salkun koosta) ongelmallisina, koska haluan ymmärtää mitä omistan, omistuksien kasvaessa tämä vaikeutuu.
Mutta näiden kasvuyhtiöiden tapauksessa se on todennäköisesti järkevää, ja hyvä tapa dipata varpaita drinkkiin so to say.
Etenkin kun olen kyseisistä yhtiöistä erittäin kiinnostunut.
Jos sitä pari kuuttia nappais omaan salkkuunsa. Ja dipeistä vaikka vähän enemmänkin jos sellaisia tulee.
Tarkennus kilpailusta, Varelius totetaa Mikaelin viime viikon haastattelussa:
“Me ollaan 70 eri toimialalla, me ollaan melkein ainoa peluri joka on näin laajalla skaalalla horisontaalisella tuotteella. Vaikka kilpailua tulee johonkin yhteen vertikaaliin, niin se ei ole meille maailmanloppu.”
Eli ei tarkoita etteikö kilpailua olisi esim. automotive-toimialalla. Kapeampaan vertikaaliin erikoistunut tuote saattaa toimia asiakkaalle jopa paremmin kuin Qt. Sen sijaan Vareliuksen mukaan harva yksittäinen yhtiö/teknologia tarjoaa ratkaisun 70 eri toimialalle.
Ainakaan kriittisen DD:n puutteesta foorumia ei voi syyttää kun jopa Sonera-kirja on kaivettu naftaliinista Qt:n arviointiin
Kilpailusta on Inderesin laajassa raportissa kirjoitettu hyvin. Ehkä tiivistettynä: kilpailijoita on, yhtä laaja-alaista kilpailijaa ei, ainakaan vielä. Kannattaa lukea koko segmentti, mutta ohessa pari nostoa:
Käsityksemme mukaan Qt on ollut hyvin kilpailukykyinen yhtiön laajentuessa sulautettujen järjestelmien markkinaan. Pääkilpailijat (kuten Crank, Altia, EB, Kanzi) eivät käsityksemme mukaan ole pystyneet kasvamaan olennaisesti Qt:n kohdemarkkinoilla. Monet kilpailijat ovat erikoistuneet tiettyyn toimialavertikaaliin. Tätä on vaikea nähdä pitkässä juoksussa kilpailukykyisenä strategiana Qt:ta vastaan, joka pystyy skaalaamaan tuotekehityspanoksensa useille eri toimialoille.
Qt:n keskeinen kilpailu-uhka perustuu mielestämme
ilmaisiin teknologioihin sekä Internet-yhtiöihin
potentiaaliseen disruptiiviseen kilpailu-uhkaan (kuten Googlen Android). Internet-yhtiöt ovat kiinnostuneita laitteiden käyttäjädatasta, minkä takia monet
sovellusalueet Qt:n markkinoilla eivät ole niille
kiinnostavia ja monissa tapauksissa asiakkaat eivät ole halukkaita luopumaan käyttäjädatasta.
Toinen ajatus liittyen sulautettujen järjestelmien kohdemarkkinaan: tuo 1,5 miljardia laitetta 2025 on käsittääkseni Qt:n oma arvio, samoin kuin se, että laitteita olisi nyt noin miljardi. Tämä ei kuulosta siltä, että sisään olisi leivottu mitään ”IoT valloittaa maailman” -henkistä eksponentiaalista kasvua, vaan pikemmin Qt:lle tyypillinen ”jalat maassa” -arvio. Varoitus: hypetystä Jos IoT valloittaisi maailman ja laitteiden määrä lähtisi eksponentiaaliseen kasvuun, onko 1,5 miljardia laitetta varovainen arvio?
Älkää hyvät ihmiset ymmärtäkö väärin. En nostanut tuota esiin sen takia että Qt:ta tarvitsisi hinnoitella toimitusjohtajan historian perusteella. Itsenäni lähinnä ihmetytti kun täällä on niin rajaton luotto yritysjohtoon ja tuo Sonera keissi sattui linkittymään henkilöhistorian kautta ketjun aiheeseen.
Kirjan kuvaushan voi olla hyvinkin subjektiivinen ja 20 vuotta sitten tapahtuneilla asioilla, tapahtui ne kirjassa kuvatulla tavalla tai ei, lienee hyvin vähän merkitystä siihen minkä arvoinen yritys Qt Group on vuonna 2021. Täten toivon henkilökohtaisesti ettei tuo saisi liikaa huomiota tässä ketjussa.
Lienenkö ainoa jota häiritsee Mikaelinkin mainitsemat syvät vallihaudat ja laajassa raportissa hehkuttamat
• Kehitystyökalu ei elä ilman koodareita. Uusien
työkalujen on vaikea saada taakseen
kehittäjäyhteisöä. Kun kehittäjät asiakkaalla ovat
tottuneet yhteen työkaluun, on kynnys vaihtoon korkea.
• Asiakkaiden on vaikea vaihtaa työkalua, kun
teknologiavalinta on kerran tehty ja tuotekehitys ja -
tuotemallistot sekä osaaminen on rakennettu yhden
työkalun päälle. Asiakkaan laajentaessa työkalun
käyttöä tuotemallistossaan, kompleksisuu
Samaan aikaan hyvin pintapuolisella DD:llä löytyy noista aiemmin postatuista linkeistä samoja referenssi yrityksiä esimerkiksi Altialta ja EB:ltä kuin täällä ansiokkaasti kaivettu Qt-käyttäjiksi. Samalla tavalla GM paistattelee Altian sivuilla, mutta myös Unreal Enginellä väännetään Hummerin IVIä. Ei nyt suoranaisesti herätä ajatusta korkeasta kynnyksestä hyppiä frameworkien välillä vai kuinka?
Amerikkalaiseen tyyliin Qt:n pienellä (90 henkeä) kilpailijalla Altialla on kohdemarkkinasta iso näkemys
”Our business model is customers pay us to design displays for them or use our software to design the displays themselves and we also charge them for support and service,” Juran said. “Today there are about 27 billion devices that people are interacting with and we expect that to grow to 250 billion by 2025, and 55 billion of those will have some sort of display. That means the 8 billion people on the planet will have an average of seven devices per person. Somebody has to create those graphics and it shouldn’t be Apple or Google because they are too expensive.”
Olet aivan oikeassa. Ei ole. Vielä. Se, kasvaako Qt joskus sellaiseksi, on avoinna oleva kysymys. Ainakin kaikki tähdet ovat taivaalla oikeassa asennossa mahdollistaen sen. Mitä tulee kilpaileviin teknologioihin. Niitähän on. Usein ne ovat kuitenkin alusta riippuviaisia. Joillekkin asiakkaille se ei ole ongelma. Toisille se on. Varsinkin desktop-alustalla uudet web-app tyyppiset sovellukset ovat suurin kilpailija. Esimerkki tästä on Electron (esimerkki esim vs code). Tällöin rakennetaan vain platform riippuvainen web-ikkuna, jossa voi esittää itse aplikaation, joka on sama alustasta riippumatta. Esimerkki tällaisesta sovelluksesta on Jodel. Tässä lähestymistavassa on omat teknologiset haasteensa ja edut. En ala niistä pätemään tässä koska jotain menisi kuitenkin väärin. En ole koskaan kirjoittanut riviäkään .js. Jäsästä tulikin mieleen. Ei ole sattumaa että nimenomaan React, .js ja muut web-teknologiat ovat tällä hetkellä työmarkkinoilla kovassa huudossa. Palkkaus on kehittynyt todella kovaa.
Varsinkin tällä foorumilla ollaan puhuttu lähiaikoina paljon todella rauta läheisistä Qt ratkaisuista, joissa laskentateho on rajoittava tekijä. Osaan omasta mielestäni hyvin arvioida Qt:n MCU-tuotteen kilpailuvaltteja vrt. muihin teknikoihin.
Johtuen siitä miten puolijohde teollisuus toimii tämä ei ole näin mustavalkoista. Kaikille on varmasti tuttua kuinka uudet prosessorit ja muistit rikkovat jatkuvasti uusia viivaleveys ennätyksiä. Tällä hetkellä pienin massatuotannossa oleva tekniikka on TSCM:n ja Samsungin 5nm CMOS-tekniikka. Aina kun siirrytään matalempiin feature-kokoihin kasvaa kustannukset räjähdysnäisesti. Suurin tekijä tähän on ns. yield ja siihen liittyvä RnD. Joka kerta kun viivaleveys tippuu, tulee saannista huomattavasti pienempi. Maturiteetti ja economies of scale auttaa tähän ongelmaan. Saantia voidaan parantaa parilla kikalla. Esimerkiksi kompleksisissa piireissä, kuten SoC-piireissä, suuri määrä eri lohkoja mahdollistaa laitteen toiminnan vaikka osa lohkoista olisi rikki. Tällöin on kannattavinta tuottaa aina korkeimman ydin ja muisti mallin piirejä, testata piiri ja polttaa sulakkeet/laseroida tracet, jolloin pienivikaiset piiritkin voidaan myydä. Esimerkki tästä on kun esim Intel tekee prosessoreja. Litografiassa kaikki waferin lohkot ovat i9-10900K. Mutta ne jotka viottuvat voidaan myydä i3, i5, i7 malleina riippuen mitä voidaan pelastaa.
Tästä päästään SoC piireistä MCU teollisuuteen. Ensinnäkin, nämä valmistetaan todella korkeilla viivaleveyksillä. Voidaan puhua jopa matalasta um-tasosta, mutta luultavasti suurin osa on 45nm ja 90nm välissä. Nykytekniikalla näiden tekniikoiden saanti on kertalukuja parempi kuin huippumallisten SoC-piirien. Tästä johtuen kulut ovat matalat. Tästä päästään myös kompleksisuuteen. Koska MCU:t ovat verrattain yksikertaisia laitteita verrattuna kokonaisiin SoC-piireihin ei niissä ole lohkoja joita voidaan poistaa käytöstä. Tällöin korkea saanti on elinehto. Vaikka tuotantoa rakennetaan lisää ei ole vielä etäisesti nähtävissä tilannetta että edes puolista IoT kikkulsta löytyisi Mediatekin, Applen, Qualcomin SoC-piirejä.
Kuten sanoin, suurin osa MCU-piireistä, joita IoT-laitteista löytyy on yksinkertaisia (Nordic, STM, NXP, Atmel…). Muisti on suurin rajoite sille, mitä koodia voidaan ajaa. Edellämainitujen prosessorivalmistajien tuotteissa löytää Cortex M0/1/3/4/7 ytimiä ja keskiarvoisesti noin 250kB muistia (tosin huippumalliessa lähestytäään tai hieman ylitetään 1 MB raja). Tämä on vähän. Todella vähän. Jos ajatellaan 720p näyttöä ja 3x8b (3B) väriavaruuttaa vaatii se pelkän yhden framebufferin kannalta 2.76MB muistia. Tämä tarkoittaa että täytyy käyttää ulkoista muistia. Tämä on vain esittämään sitä kuinka vähän resurssia piireillä on vaikka paperilla MCU:ssa riittäisi DMIPS:jä. Edellämainittu web-app lähestymistapa vaatii tätäkin enemmän muistia (puhutaan vähintään useista kymmenistä, realistisesti parista sadasta MB:sta). Ristikäännettävyys ja testaaminen on myös yksi haaste, mutta menee ohi aiheen.
Huomoitavaa että automotive-prosessorit eivät pääsääntöisesti sovi tähän kaavaan sellaisenaan.
tl;dr: Mikäli halutaan saavuttaa IoT:lle halvan hinnan, pitää käyttää pieniä ja halpoja prosessoreja ja joiden heikkouksien ympärille pitää luoda toimiva tuote.
Tulee kuitenkin muistaa että Qt:ta käytetään paljon myös desktop sovelluksissa. Nopea lista esim täältä: Category:Software that uses Qt - Wikipedia. Sieltä saattaa löytyä varsin tuttuja nimiä perus KDE:sta (johon olen itse luottanut jo reilun 7 vuoden ajan), pieni ruotsalainen mediatalo nimetä Spotify sekä Google Earth. Kannattaa muistaa koko tuoteportfolio, ei vain se uusin ja hehkutetuin tuote.
Tämä on mielestäni mielenkiintoinen kysymys. Onni onnetumuudessa on se että kaksi potenttiaalisinta vaihtoehtoteknologia tuottajaa eivät keskity matalatehoisiin järjestelmiin ollenkaan. Puhun siis Applesta ja Googlesta. On ehkä aikaista sanoa tähän mitään, mutta jään sivusta seuraamaan kuinka teknologian ala kehittyy. Olet aivan oikeassa että tällaisen tuotekehitystyökalu-tuotteen rakentaminen on ohjelmistokehityksen mittapuussa hidas prosessi. Se on lisäksi sellainen, ettei rengasta kannata montaa kertaa keksiä uudelleen. Joillakin aloilla on luonnostaan päädytty yhteen tai kahteen vallitsevaan malliin (esim x86 ja ARM) mutta toisaalta joskus on hirveä määrä identtisiä kilpailijoita (Catia, Solidworkd, Invetor, NX). Tämä kai määräytyy markkinalakien mukaan. Tärkeää on kuiteknin se että nyt jo on hallussa teknologinen etumatka. Mikäli tuotekehitys ei pysähdy tai lähde väärään suuntaan on varteen otettava etumatka olemassa myös tulevaisuudessa vaikka kilpailioita tulisikin.
Tämä on varmaan foorumilla jo aiemmin noteerattu, mutta analyytikko Rautasen omistus on vuodenvaihteen tienoilla ylittänyt liputusrajan (tammikuun raportti). Onnea Mikaelille ja kiitos hyvästä työstä meidän muiden yksityissijoittajien vaurastumisen helpottamisesta. Tässä keississa on ilo olla mukana
Tärkeä seikka tuossa esille. QT:n ilmeisesti pinnistelee jatkuvasti pysyäkseen kehityksessä kärjessä.
Tuotekehitysmenot olivat tilikauden aikana yhteensä 13 601 tuhatta euroa (12 865 tuhatta euroa) ja ne vastasivat 17,1:tä prosenttia (22,0 %) liikevaihdosta. Tuotekehitysmenot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 5,7 prosenttia. Tuotekehityksessä työskenteli tilikauden aikana keskimäärin 117 henkilöä (119 henkilöä).
Ja tulihan 2020 aikana aivan uusi versio 6.0 eli kun tuotekehitystä tekevät niin tulostakin myös vaikuttaa syntyvän.
Vertailulukuna: konsernin henkilöstömäärä oli tilikaudella keskimäärin 348 (331) ja tilikauden lopussa 366 (340).
Mutta tässähän se pihvi on. Jos asiakkaat voisivat käyttää Internetin kieltä eli Javascriptia ja pystyisivät rakentamaan sillä UI:n, niin on vaikea nähdä miksi he valitsisivat Qt:n. Ihan jo pelkästään lisenssimaksut ja Qt-osaajien rekrytoinnin haastavuus riittävät syiksi. Noita React- ja Angular yms. -osaajia löytyy melkein jopa kaupan hyllyltä Niin kauan kun asiakkaat eivät voi suorituskykysyistä vaihtaa Qt:sta pois, niin omistajat vuolevat kultaa, mutta jos se päivä tulee lähivuosina, niin voi käydä huonosti.
Ymmärtäisin jos argumentoisit että raudan teknologinen kehitys pitkälti loppuu tuonne 5 nm tasolle, kun alkaa tulla kvanttitunnelointia yms. ja yieldien kasvattaminen tuolla tasolla on käsittämättömän hankalaa ja kallista. Voisin olla siitä jopa samaa mieltä. Sen sijaan pitäisin kummallisena ajatusta että vähemmän teknologisesti sofistikoituneet fabit jäisivät tuonne 45-90 nm tasolle myös tulevaisuudessa. On totta että noilla nodeilla tuotanto on huomattavasti yksinkertaisempaa ja yieldit ovat näinkin matuureissa prosesseissa huippuluokkaa, mutta elektroniikan jatkuvasti kasvava kysyntä luo mielestäni selvää painetta kohti pienempiä nodeja ja parantunutta suorituskykyä.
Kun puhumme tulevaisuudesta niin sinä vaikutat ajattelevan että maailma tulee täyteen halpaa, suorituskyvyltään rajallista rautaa, kun minä taas ajattelen että halutaan kasvattaa yksittäisten laitteiden älykkyyttä ja edetä kohti edge computingia. Paljon halpoja laitteita -skenaario on hyväksi Qt:lle, koska suorituskykyvaatimukset tulevat rajoittamaan kilpailijoita. Vähemmän, mutta kalliimpia laitteita -skenaario taas on huono Qt:lle, koska kalliimpiin laitteisiin laitetaan parempaa rautaa ja Qt:n tuotteita ja palveluita ei niissä tarvita. Sitten on tietenkin tämä ekosysteemiajattelu Qt vs Apple, Google yms. Myönnän toki että se on tässä vaiheessa kovin kaukaiselta tuntuva ajatus ja varsin spekulatiivista, joten ei siitä lisää
Olen samaa mieltä. Tämä on mielenkiintoista purkaa jollain tapaa, mikäli saisi tarpeeksi datapisteistä jostain keskiarvo projekteista, niiden teknologioista, realiaikavasteista jne. Itsellä ei tule mieleen tapaa luoda datasettiä. Teknologisesti mitattuna nuissa web-app:ssa on paljon järkeä devaajan kannalta. Toisaalta Qt:n tyyppinen teknologia tarjoaa oikean ammatti konsultti avun stackoverflown ja raivoisan googlailun lisäksi. Saattaa vaikuttaa tai olla vaikuttamatta. Tässä mennään paljon mutuilulla. Suurin osa web-apeista on kevyitä vahvasti internet-yhdistettyjä some-tyyppisiä tekeleitä. Ehkäpä Qt:n paikka pitkässä juoksussa teknologia spektrillä on toimia korkean suorituskyvyn UI-kirjastona, kun puhutaan destkop-sovelluksista. En voisi kuvitella kenenkään valitsevan Reactia esim ammattimaisen kuvankäsittelyohjelman tai CAD:n pohjaksi, jossa tarve sekä laskentateholle että disk-io:lle olisi suurta. Mutta never say never.
Itse näen juurikin näin että suurin osa (reilusti yli puolet) tulevaisuuden IoT laitteista on halpoja, yhden tai kahden funktion input tai output laitteita, jotka muodostavat kompleksisemman meshin. Toki silloinkin on paikka suuritehoiselle ja hyvin internetyhdistetylle laitteelle. Edge computing on vaikea asia, jota tutkitaan para-aika kovasti. Sinänsä se että onko end-node yksikertainen vai monimutkainen kikkula ei juurikaan rajoita tätä. Edge-laskemisen voi toteuttaa monella tapaa. En ainakaan itse osaa nimetä yhtään menestyvää edge-ratkaisua. Shazam-sovellus on varmaan lähimpänä.
Myöskin ekosysteemimalli luo uuden ulottuvuuden siihen, mihin tällainen bisnes lähtee suuntautumaan. Toisaalta mikäli se olisi vahvaa, edesauttaa esim Qt:n marketplace tukemaan tätä Qt:n suunnalta. Ekosysteemimalleissa yleensä suurin ja vahvin pärjää. Tämä nähtiin hyvin älypuhelimissa noin 10v sitten. Jäljelle jäi vain kaksi alustaa. Qt:n jo olemassa oleva markkinaosa tarkoittaa että mikäli suuntaus on hyvin samanlainen kuin älypuhelimissa on Qt:lla vahva jalansija. Toisaalta jos se jalansija on rakennettu huonolle perustukselle voi kokea Symbian S40/60 tai mobiili windowsin kohtalon. Kristallipallo olisi hyvä työkalu tässä vaiheessa keskustelua.
Puhut täyttä asiaa ja useat perusskenaariot missä paradigma ei pivotoi, johtavat kyllä vähän väkisinkin siihen että Qt tulee saavuttamaan globaalisti merkittävän roolin IoT-softassa ja kodinkoneiden graafisissa käyttöliittymissä. Se on mielestäni jopa todennäköisempää että niin tapahtuu kuin että ei tapahdu, koska yhtiöllä tulee vielä olemaan hyvin kassaa ja mahdollisuus reagoida muutoksiin asiakkaiden kysynnässä ja sektorin markkinakentässä. Pessimisti voisi sanoa että niin oli Nokiallakin, mutta pessimistit eivät tunnetusti tienaa rahaa
Halusin tässä nyt vähän vaan taas haastaa yhtiöstä käytävää yltiöpositiviista keskustelua, ettei @Aston_Livingstone ala jo puhumaan 100% markkinaosuudesta ja 1000€ kurssista vuonna 2025
Kysytääs tietäjiltä @Aston_Livingstone ja @Arimatti_Alhanko että jos nyt pitäisi listata ase ohimolla kolme todennäköisintä ostajakandidaattia QT:lle niin mitkä ne olisi? Minkä lafkan salkkuun nämä sopisi parhaiten? Ja puhun nyt siis ns. teollisista ostajista, unohdetaan po-sijoittajat ja rahastot tässä kohtaa.
Osinkokonetta tästä ei ole tulossa pitkiin aikoihin joten sijoittajan tuotto on kiinni kurssikehityksestä ja/tai mahdollisesta exitistä, kurssia voi vaan arvailla joten kiinnostus kääntyy myös ostotarjoukseen
Olematta juuri tämän kyseisen teknologian erityisasiantuntija voin todeta että pitäisin jotain suurta ohjelmistotaloa todennäköisimpänä ostajana. Se, kenen agendalle tämä sopii parhaiten, on vaikeaa sanoa. Kysyppä joku toinen
Sen verran kuitenkin, etten itse haluaisi ainakaan alle 5mrd MCAP / 200€ myydä missään nimessä.
Avataan kysymystä, onko joku taho jolta puuttuu koodirepusta juuri QT:n kaltainen työkalu? Yritän tässä kovasti miettiä tätä, miten esim. joku Google näkee tämän osana Android-työkaluja? Tai Microsoft, istuuko tämä mitenkään sinne?
Lainaan erasta ulkomaista instikkasijoittajaa jolla suuri positio:
“Maybe Microsoft is the most likely acquisition suitor of Qt — would fit well with their recent inroads to the developer community and open source mindset since Satya took over.”
Tama yhdistettyna vuosikertomukseen jossa Microsoft mainittu…
No tätä juuri hain, Github oli aika rohkea veto, talosta löytyy jo .NET yms, QT olisi aika maukas pala kevyenä avoimen koodin työkaluna sulautettuisiin järjestelmiin yms.
Jos IoT valloittaisi maailman ja laitteiden määrä lähtisi eksponentiaaliseen kasvuun, onko 1,5 miljardia laitetta varovainen arvio?
Niin kauan kun asiakkaat eivät voi suorituskykysyistä vaihtaa Qt:sta pois, niin omistajat vuolevat kultaa, mutta jos se päivä tulee lähivuosina, niin voi käydä huonosti.
