LG alkaa lisensoimaan webOS käyttöjärjestelmää muillekin TV-valmistajille. LG OLED TV käyttöliittymä on mielestäni aika hyvä ja kuuleman mukaan parempi ja nopeampi kuin Android(?).
Olin muuten hilkulla myydä hyvin voitolliset QT osakkeet jossain 30-40€ tietämillä kun oli kohua lisenssimaksuista ja ajattelin että kohta open source jyrää tämänkin.
Oheisen juttun kommenteissa kuvaillaan webOS:ia mutta ei kuitenkaan mainintaa QT:sta.
"WebOS for TV is the successor product to Palm’s WebOS and contains a lot of low level capabilities inherited from that phone and tablet OS.
Under the skin, the high performance code is written in C++ and the rest of code in Javascript using NodeJS. There’s a lot of low level security features and application isolation. The applications people see are almost entirely written in Javascript.
The window system is Wayland, and underlying OS is (Open Embedded) Linux.
The weird thing about people complaining about LG’s software updates is that WebOS was designed to be very update-able."
QTn 3D-puolikin selvästi kehittyy. Eipä tuo vielä ole Unreal Engine (ja eroa todelliseen pelimoottoriin on paljon muutakin) mutta kyllä tuolla hienoja 3D-UI:ta vääntää.
Täälläkin varmaan pyörinyt se Aussie ex r&d dirikan blogi ”there will be blood”, jossa dissataan just toi legacy autojen tietokonehimmeli jossa erillinen controlleri jokaiselle vipstaakille eikä data kulje. Vertasi mustekalan lonkeroihin joilla kaikilla omat aivot tjsp…
Teslalla yksi päätietokone ja kaikki data käytettävissä — oletan että myös prosessointitehoa löytyy.
Kumma juttu ettei noin simppeliä arkkitehtuuri-asiaa saada fiksattua. Ilmeisesti liian riippuvaisia hajautetusta alihankkijaekosysteemistä…
Tuskastuttavan hitaita on noi aitojen infotainmentit.
Tietty hajautus auton systeemeissä on järkevää - jos “päätietokone” kaatuu niin olisi hyvä että auto on silti edelleen ajettavissa… tai sitten tarvitaan sitä redundanssia, eli useampi rinnakkainen systeemi niin ettei yksi laiterikko pimennä kaikkea.
Mutta, ei, ei niin kuin “legacy”-autovalmistajat tekevät, koska alihankkijapalapeli…
Hatusta heittäen 95 % devauksesta ympäri maailman on sellaista, johon Qt ei muutenkaan ole paras vaihtoehto ainakaan nykypäivänä. REST APIt, bäkkärit ylipäätään, tapahtumien (event) käsittely, integraatiot, jne. Webbifrontti on varmaan lähimpänä sellaista aluetta, johon Qt voisi ehkä joku päivä taipua siten, että se voisi kilpailla Reactin, Vuen ja Angularin kanssa. Sekin vaatinee WebAssemblyn yleistymisen ja ehkä jonkinlaisen kolmansien osapuolien pakettikirjaston tekemisen (vrt. npm, pip, maven, jne.). Mutta se taas voisi pahimmillaan laskea Qt:n laatua pahasti (npm:n riippuvuuden riippuvuudet ja kirjastojen kaappaukset…) Qt:ta rajoittaa siinä myös selaimien moottorien JS-pohjaisuus. Niihin pitäisi rakentaa erikseen tuki QML:lle, jossa siinäkin on käytössä kustomoitu JS, joka ei ole ihan 1:1 yhteensopiva ES-standardien kanssa (.pragma library jne. jutut).
Eikä siinä mitään vikaa ole. Kuten sanonta menee: jos sun ainoa työkalu on vasara, niin kaikki ongelmat alkavat näyttää nauloilta Qt:n heikkous on samalla melkein sen vahvuus - tosi iso niche. Qt:ta ei siis käytä joka sälli, mutta siellä missä Qt:ta käytetään, sillä on hyvin vähän kilpailua ja se on varmaan yksi käyttäjäystävällisimmistä työkaluista siihen (lue: melkein yksinvaltias).
Kaikki perustelee tämän ostamista sillä, että kaikessa on tulevaisuudessa kosketusnäyttö. Ei kukaan ole ottanut kantaa, että onko edes 10% näissä laitteissa qt alusta vai jokin muu? Sovelluksiahan tällä kukaan ei kehitä, vaan niihin käytetään puhelimien omia alustoja.
Tulikohan sinulla ajatuskatkos vai mitä tarkoitat tuolla? Qt:lla nimenomaan tehdään sovelluksia. Alusta on vain käyttöjärjestelmä, kuten Windows, Mac, Android, mikävain. Qt:lla tehdään “excelit”, “photoshopit”, “tinderit”, “miinanraivaajat”, jne sovellukset/ohjelmat.
Tässä muutama tunnetumpi Qt:lla tehty sovellus:
Spotify for Windows
KDE eli yksi Linuxin työpöytäjärjestelmistä
Google Earth
Amazon Kindle
CryEngine (Crysis-pelisarjan moottori)
VirtualBox
VLC / “VideoLAN”
Ja tietysti Finnairin isompien lentokoneiden mediajärjestelmä eli se kosketusnäyttö mistä katsot elokuvia, lennon tietoja, jne. Josta löytyy myös allekirjoittaneen naputtelemaa koodia
Kosketusnäyttö vs nappulat käytettävyys -keskusteluun mielestäni olennaista huomioida se, että softaa pystyy laitevalmistaja päivittämään ja parantamaan helposti lennosta, sekä rakentamaan tämän ympärille palveluita (se kahvikone kytkeytyy pilveen ja tilaa itse huollon ja pavut tms). Tämä mahdollistaa laitevalmistajille siirtymän ”tyhmien laitteiden” myynnistä palveluiden myyntiin, digitaalisesta transformaatiostakin voi puhua.
Toinen olennainen täällä jo nostettu pointti on se, ettei tämä ole vain kosketusnäyttöpeli. Ne laitteet missä olemme tottuneet näkemään mekaanisen mittarin (vaikkapa auto tai mopo) tai sellaisen mustavalkoisen kökön näyttötaulun, korvaantuu graafisilla näytöillä. Ensimmäisessä siksi, että se on halvempaa kuin fyysinen viisari ja jälkimmäisessä siksi, että visuaalisesti kauniimpi (erottuminen kilpailussa). Tämä siis liittyy eniten Qtn MCU-tuotteeseen ja trendi voimistuu raudan hinnan laskiessa. 10 vuotta sitten mopon digitaalinen mittaristo olisi vaatinut niin järeän, energiasyöpön ja kalliin raudan, ettei siinä ollut järkeä. Nyt digitaalinen mittaristo alkanee olla jo edullisempi vaihtoehto laitevalmistajalle monessa tapauksessa. Varelius totesi pari vuotta sitten sijoittajatilaisuudessa ”jos nyt yhden asian tästä muistatte niin älkää ainakaan sijoittako niitä nappuloita valmistaviin firmoihin”
Osaako joku asiaan enemmän perehtynyt muuten kertoa, kuinka paljon Qt on rahoittanut kehitystään/hankkeitaan vivuttamalla? Teknoilla on siis tämä tapana.
Viitaten kritiikkiin/huoleen arvostuksen venymisestä ja tuotto-odotuksen heikkenemisestä. Tämä on täysin aiheellinen huoli, mielestäni olennaisimmat riskit arvostuksessa ovat muutokset kasvun kulmakertoimessa ja sijoittajien tuottovaatimuksessa. Tätä voi havainnollistaa oman DCF-mallin herkkuuden kautta:
Tämähän ei ole Qt spesifi-ilmiö, vaan koskee kaikkia tekkiosakkeita, joissa arvostus painottuu terminaalivuoden jälkeiseen tulevaisuuteen. Liikkeet ovat herkkiä, kun DCF-mallin “risk-free interest rate” -parametreja lähdetään ruuvaamaan ylöspäin. Jos on negatiivinen tästä sektorista, ymmärrän erinomaisesti varovaisuuden Qt:n suhteen. Jos on taas edelleen optimistinen tästä sektorista, on vaikea perustella negatiivista näkemystä Qt:sta. Pitkäjänteinen omistaja (>5v) voi tietysti olla suhteellisen huoletta ja ajatella, että aika korjaa korkean suhteellisen arvostuksen.
Edit: Vivulla siis tarkoitin, että nollakorkojen takia lainan ottaminen on edullista. Moni tekno täten ottaa lainaa kehittääkseen hankkeitaan yms. Nyt kun markkinoilla on ollu puhetta koroista, niin mietin koskettaako tämä Quuttia? Korkojen nousu tietenkin johtaa siihen, että lainarahoihin sisältyy enemmän kuluja.
Tajuutte varmaan kaikki, että jos me tätä jaksetaan holdata ja ja luotetaan tekemiseen, johon meillä täällä varmaan on lähes paras näkyvyys, niin mitä kurssille tapahtuu, jos ulkkaritkin haluaa mukaan, ontaa OP rahastojen sun muiden tasapainottaa sitä salkkuaan…?
Ei todellakaan mikään sijoitusvinkki, mutta viittaa tuohon ulkkareiden omistusten lisäykseen…
Qt:n heikkous on samalla melkein sen vahvuus - tosi iso niche. Qt:ta ei siis käytä joka sälli, mutta siellä missä Qt:ta käytetään, sillä on hyvin vähän kilpailua ja se on varmaan yksi käyttäjäystävällisimmistä työkaluista siihen (lue: melkein yksinvaltias).
Qt:lla nimenomaan tehdään sovelluksia. Alusta on vain käyttöjärjestelmä, kuten Windows, Mac, Android, mikävain. Qt:lla tehdään “excelit”, “photoshopit”, “tinderit”, “miinanraivaajat”, jne sovellukset/ohjelmat.
Josta löytyy myös allekirjoittaneen naputtelemaa koodia 
