Millä tavalla tämä muuttuu “etukäteen tuloutetuksi liikevaihdoksi” ja “kaikki rivit ovat saastuneet”?
Ylläpitotuotot ei taida jaksottua asiakkaan kanssa tehdyn myyntisopparin mukaan vaan ennemmin miten on kirjanpidon kanssa sovittu?
Mutta toki harvassa on varmaan ne yhtiöt ketkä ei yritä tiristää viimeisiä euroja liikevaihtoon ihan vain ohjeistukseen päästäkseen, jos se on vielä jotenkin saavutettavissa.
PS. itsekin mielelläni karhuilen kaikkia yhtiöitä, mutta “työntekijöillä ja johdolla saattaa olla insentiivi optimoida omia palkkioitaan”-argumentti ilman sen kummempia todisteita (toki viimeisimmät myynti-/ siirtosaamiset voisivat olla tälläisiä) on vähän kankea?
Kävipä todella hyvä tuuri että Qt löysi 2021 Froglogicin yritysostokohteeksi. Yritysoston avulla päästiin juuri ja juuri yli 120 miljoonan (121,5m€) liikevaihtorajan, joka sattumalta oli myös raja, joka vaadittiin maksimimäärään optioita.
Joskus se rouva Fortuna on vain puolella. Eihän johto nyt mitenkään keinotekoisesti haluaisi tuota 120 miljoonan liikevaihtoa täyttää.
Ne on ehkä juu hieman kömpelösti laadittu, mutta niillä ollaan toisaalta saatu aikaan se, että on satsattu nimenomaan myyntiin. Itselle oli joskus entryn perusteena isojen asiakkaiden mukaan tulo. Mitä isot edellä, sitä pienemmät perässä.
En ole erityisen tarkkaan ehtinyt Qt:n rapsaa käymään vielä läpi, mutta mielenkiintoisena merkittävänä uutena asiakaskuntana mainittiin autoteollisuuden lisäksi terveysteknologia.
Vastasit oikeastaan omaan kysymykseesi. Lisenssin- ja ylläpitokomponentin välinen jakosuhde on jossain määrin harkinnanvarainen, eli Kuutin tekemän liikevaihdon määrä on myös jossain määrin harkinnanvarainen. Lisäksi tuo valtava moral hazard priorisoida välitöntä liikevaihtoa bonareiden maksimoimiseksi.
En yritä tässä olla mikään Hindenburg Research, eikä minulla ole rahaa kiinni yhtiön menestyksessä tai menestyksettömyydessä, mutta kyllähän tässä on niitä kuuluisia punaisia lippuja niin paljon että vain itseään saa syyttää jos ne jättää kokonaan huomioimatta.
Softafirma, joka tekee aivan mieletöntä liikevaihdon kasvua ja hyvää liikevoittoa ilman että siitä jää paljoakaan käteen. Liikevaihdot osuvat hyvin tarkasti nappiin haluttuihin lukuihin ja löytyy vielä aina ne sopivat yritysostokohteet, jotka ostetaan todella korkeilla kertoimilla mahdollistaen bonaritavoitteisiin pääsemisen. Liikevaihdon jakauma raportoidaan epäselvästi ja juuri kun sijoittajat alkavat pystyä ennustamaan lisenssimallin kehitystä, niin lisenssimallia ja sen toimintalogiikkaa vaihdetaan lennosta. Inderesin haastattelut lopetetaan. Jakelutuotot siirtyvät aina vain vuosi vuodelta kauemmaksi tulevaisuuteen.
Voi olla, että tässä puretaan nyt tekstimuotoon jotain allekirjoittaneen Kanadan traumoja, mutta Qt näyttää aivan mielettömän isolta riskisijoitukselta, ennen kuin on todistettu, että jotain rahaa tulee myös sijoittajan suuntaan. Maailma on täynnä firmoja joilla liikevaihto kasvaa hurjaa vauhtia, mutta mitkä eivät tee juuri ollenkaan rahaa sijoittajille.
Salaliittoteoriat ovat todella mielenkiintoisia ja ne inspiroivat ihmisiä. Varmasti tavoitteiden rajoilla tapahtuu kirjausten siirtoa kaudelta toiselle. Voin vakuuttaa, että monessa muussakin yrityksessä näin tehdään. Ainakin tavalliset työntekijät tekevät.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, eikö froglogic eli ohjelmiston laadunvarmistus ja testaustyökalu ole ihan hyödyllinen Qt:n portfolioon.
Teoriasi siis on, että yritys ostettiin puhtaasti maksimoimaan johdon boonukset.
Mitä luulet…
Kuinka kauan menee yritysostosta tehdessä neuvotteluissa, ennenkuin se saadaan siihen pisteeseen, että kaupat syntyvät.
Mahtaakohan tuo Qt olla tietänyt valitessaan yrityksen ja aloittaessaan neuvottelut, että se tarvitsee juuri tuon verran liikevaihtoa, jotta maksimi bonarit tulee.
Qt on riskisijoitus. Ehdottomasti. Mutta oma pointti taisi jäädä sulta ja @JNivala ltakin huomaamatta, että Qt on oman käsitykseni mukaan valinnut strategiakseen puskea sisään voimakkaasti asiakkaisiin, erityisesti isoihin ensin. Sisään pääseminen vaatii voimakkaita investointeja myyntiin ja siihen, että käyttäjät oppivat käyttämään Qt:n softatyökaluja.
Sitten kun siellä asiakkaan sisällä ollaan jo, pystytään keskustelemaan, mitä voitaisiin myydä lisää. Sitä kautta tulee uudet ohjelmointiyritykset. Yritysostot tarjoavat myös takaporttia uusiin asiakkaisiin. Yritysoston kautta heidän asiakkaistaan tulee Qt:n asiakkaita.
B2B-asiakkaat on kohderyhmänä sellaista, että uuden asiakkuuden saavuttaminen vaatii enemmän investointeja ja pitkäjänteisyyttä kuin kuluttaja-asiakkaat. Sitten kun asiakkuus saavutetaan, asiakaskunta on uskollisempa kuin kuluttaja-asiakaskunta.
Qt:n riski on, ettei koodarit hyväksykään ohjelmaa työkalukseen ja se jää vain koodareiden työkalupakkiin. Mieluummin tehdään ”kuten ennenkin ollaan tehty” tai tulee jokin helppokäyttöisempi ohjelma. Jos ohjelma on myyty tehokkaasti yritysten johdolle, yritysten johto jalkauttaa sen lopulta osaksi toimintakulttuuria.
Olet mielestäni aivan oikeassa, että tuollainen strategia, missä pyritään levittäytymään mahdollisimman monen asiakkaan prosesseihin sisälle ja muodostamaan omasta softasta se alan de facto standardi voi olla erittäin toimiva ja rahakas toimintatapa. Halutessaan Qt voisi esimerkiksi tarjota kehittäjälisenssejä ilmaiseksi tai olemattomalla hinnalla, kattaa juoksevat kulut ylläpito- ja konsultointitöillä ja tehdä lopulta ne isot rahat ultraskaalavilla jakelulisensseillä asiakkaan todellisen käytön mukaisesti.
Näin ei yhtiö kuitenkaan tee ja pitää huomioida, että tuolla mallilla olisi jäänyt johdolta ne kymmenien miljoonien bonukset saamatta. Vaikka elämme ESG-aikakautta, niin ajattelen asiaa niinkin yksinkertaisesti kuin että palkkajohtajan suurin vaikutin ja toiminnan ohjaaja on palkka. Välittömästä liikevaihdosta maksetaan, joten välitön liikevaihto maksimoidaan, tarvittaessa tulevien tuottojen kustannuksella. Liikevaihdon raju kasvattaminen ei kasvuyhtiölle ole tietenkään missään nimessä väärin, mutta omistajien pitäisi pystyä varmistamaan että liikevaihdon kasvulla luodaan omistaja-arvoa. Aivan kaikki kasvu kun ei sitä automaattisesti luo
Mulle jäi yllä olevasta keskustelusta mieleen lähinnä, että tällaista epäillään, mutta faktaa ei ole laittaa pöytään, että näin olisi.
Mitään uutta sinänsä ei olisi siinäkään, että toimitusjohtaja tekee omistajien etua ajattelematta maksimoidakseen bonukset. Fortumin toimitusjohtajakin aikoinaan laitettiin pihalle hyvin nopeasti, kun hallitus alkoi epäilemään toimitusjohtajan toiminnan tähtäävän maksimi bonareiden saamiseksi. Tämä laittoi silloin yhtiötä lihoiksi, mutta käsittääkseni sieltä kuoriutui ihan menestyviä yrityksiä.
Olet oikeassa, että tuloutuksia siirrellään tilikaudelta toiselle. Lisäksi on ollut puheita, että todennäköisesti Q123 ohjeistusta lasketaan. Toki jo syksyllä on veikattu myös, että mm. konepajatkin tulevat laskemaan tämän vuoden ohjeistusta.
Sinänsä vaikka toimarin toiminnan vaikuttimena on aivan varmasti bonareiden maksimointi, en ihan saanut kiinni siitä, mikä kasvaneessa liikevaihdon kasvussa on sellaista, että epäilet, ettei se kasvata yrityksen liiketoimintaa. Jakelulisenssien alhaisesta menekistä itse olen ollut huolissani, mutta komponenttipula ja uudet asiakkuudet (koodarit opettelevat ohjelman käyttöä) antaa siihen ihan uskottavan syyn.
Mikä on siis se peruste, ettei liikevaihdon kasvu ole tapahtunut yritykselle pitkällä aikavälillä kannattavasti, kun tarkoituksena on ollut päästä uusiin asiakkaisiin?
EDIT. Oliko siis muutakin kuin epäilys. Epäileminen on toki suotavaa, kunhan se tulee ilmi, että kyse on epäilystä.
Qt group on vuosina 2017-2022 kirjannut 496,6 miljoonaa euroa liikevaihtoa. Liikevoittoa tänä aikana on kirjattu yhteensä 77,2 miljoonaa euroa. Operatiivista kassavirtaa yhtiö on kirjannut tältä ajalta 26,47 miljoonaa(!). Operatiivinen kassavirta suhteessa liikevaihtoon on erittäin huolestuttavan matala. Tämän lisäksi vuodesta toiseen Qt:n liikevoittoprosentti on parantunut, mutta operatiivinen kassavirtakonversio on madaltunut.
Noissa luvuissa ei ole vielä kaikkia yhtiön vuokrakuluja, koska IFRS:n mukaan ne merkitään eri kohtaan. Vuokriin käytetyt kassavirrat ovat tältä ajalta n. -6,5m€. Yhtiö on siis kotiuttanut kassaan vain noin 25% liikevoitostaan, erikoista.
Q3 puhelussa Varelius nimenomaan sanoi, että alennuksia ei anneta (pois lukien pitkä lisenssi vuositasolla edullisempi kuin lyhyt). Voi tietysti olla pelkkää puhetta who knows.
Piti ihan miettiä itsellä mieleen tulevia punaisia lippuja tai muuten vain huomiota negatiivissa mielessä herättäneitä asioita Qt:n matkan varrelta.
Henkilösuhteet:
Toimitusjohtaja Juha Varelius Sonera historia
Johtoryhmän jäsen Petteri Holländer Sonera historia
Hallituksen ex-varapuheenjohtaja Tommi Uhari Uros historia
Johtoryhmän jäsen Marko Kaasila Microcell historia
Ex suurin henkilöomistaja Jyrki Hallikainen Uros historia
Jos joltain mennyt ohi niin Soneran tilannetta käyty aikanaan läpi “Sonera-kirjassa”. Uroksen tilanteesta Hallikainen ja Uhari ovat oikeudessa parhaillaan. Microcell on osa Jyrki Hallikaisen hämäperäistä yrityshistoriaa.
Tilinpäätös luvut:
Älyttömän suuret kannustepalkkiot sidottuna liikevaihtoon 2021 ja lankulle osutaan uskomattomalla tarkkuudella.
Vuoden 2022 ohjeistuksen kanssa osutaan ihan nappiin.
Myyntisaatavat aloittavat sattumalta vuonna 2021 ja 2022 käyttäytyä punaisen lipun arvoisesti.
Beneish M-Score joka antoi puhtaat paperit vuosilta 2016-2020 meni ruvelle ja alkoi viitata kirjanpitomanipulaatiosta vuosina 2021-2022.
Liikevaihdon tuloutus hähmyistä eikä siitä sijoittaja saa tarkkaa kuvaa.
Olen samaa mieltä @Pohjolan_Eka kanssa, että onhan tuossa jo sen verran punaisia lippuja(osa varmaan enemmän vaaleanpunaisia), että alkaa olemaan varsin sinisilmäistä ummistaa näiltä silmänsä.
Äärimmäisen mielenkiintoinen keissi tämä Qt riippumatta siitä jatkuuko ruusuilla tanssiminen vai lentääkö kakka tuulettimeen.
Tässä ketjussa on hienoa karhuilua, josta muut ketjut voisivat mielestäni ottaa mallia. Hyvin perusteltua haastoa, eikä mitään “paska firma, menee konkkaan!” huutelua.
Haluaisin itsekin nähdä (ja näinkin hyvin pitkään) Qt:ssa salkkuni seuraavan Revenion, mutta olen kyllä täysin samoissa rattaissa Sambadin havaintojen kanssa. Itselläni lappu lähti “jäähylle” salkusta kun minulle selvisi tuo tuloutustapa - en totta tosiaan tiedä miten tuo on mennyt läpi tilintarkastajalle. Lisäksi sen jälkeen edellä on esiin nostettu varoitusmerkkejä, jotka jokaisen sijoittajan on otettava vakavasti (sanottakoon etten noita hallituksen taustojen painoarvoa osaa arvioida, kun en tunne noita case by case, ainoastaan “kohut” tuttuja).
Jätän Qt:n seurantaan ainakin seuraavan 3 kvartaalin ajaksi. Toivon, että tällä välin joku (analyytikko, esimerkiksi) haastaa hieman johtoa noista tuloutustavoista ym. varoitusmerkeistä, jotka voisivat olla merkki luovasta kirjanpidosta. Mielellään niin, että nähdään kehonkieli videolta Jotta osake voisi palata portfolioon vaadin lisäksi, että operatiivinen kassavirta rupeaa noudattelemaan tuloslaskelmalla raportoitua käyttökatteen/rahoitustuloksen kehityskulkua.
Osa tehdyistä kaupoista saatetaan kirjata myynniksi sille vuodelle, jolloin sopimus tehdään ihan verotuksellisista vaatimuksista. Jos verottaja katsoo sopimuksen olevan sitova, voidaan se verottaa jo allekirjoitusvuonna vaikkei rahaa vielä liiku. Suuret liikevaihdot vs. pieni kassavirta viittaa kasvuyritykseen. Vaaditaan tietysti homman jatkumista ja kasvua edelleen, jotta tavoitteisiin päästään ja saadaan sitä kassavirtaa lopulta. En luonnollisesti tiedä sopimusten sisältöä kommentin ollessa siten täysin spekulatiivinen.
Alkaa tässä olla aikamoisia syytöksiä. En osaa ottaa niihin kantaa mutta yksi syy siihen että olen vielä jollain panoksella mukana on ollut iso omistaja Ingmanin muodossa. Onko Ingman myös juoneessa mukana vai onko vaan nukkumassa tai muuten tyhmä? Entäs muut isohkot omistajat?
@Sambadi , jos henkilöiden Sonera-taustan arvostelu perustuu viihdelukemistoon ”Minne katosivat Soneran rahat”, niin pieni lähdekritiikki olisi paikallaan.
Olen itsekin kyseisen tekeleen aikoinaan lukenut ja sen perusteella odotin jännittyneenä, millainen tyyppi ilmestyy Digian yhtiökokouksen kun Varelius ensimmäistä kertaa uutena toimitusjohtajana esitti tj:n katsauksen yli kymmenen vuotta sitten. Kirjassa muistaakseni luonnehditaan Vareliusta ”mörököllien mörökölliksi” sekä mainitaan, että häntä ei saisi päästää mihinkään tekemisiin asiakkaiden kanssa. Ilokseni totesin, että kyseessä olikin mitä mainioin tyyppi ja tunsin, että viimeinkin Digian puikoissa on oikea osaaja.
Petteri Holländeriin tutustuin työkuvioissa 90-luvun lopulla ennen hänen Sonera-kauttaan. Hän oli silloin erittäin terävä ja osaava nuori koodari, jonka kasvu suurempiin saappaisiin ei ole yllättänyt.
Kukin tehkööt omat päätelmänsä ja johtopäätöksensä. Toisin kuin @Fidel mainitsee niin itse en ole ketään syyttämässä tai syytöksiä esittämässä. Toin vain esiin asioita jotka noussset vuosien varrella Qt-keississä esille. En käsittääkseni edes arvostellut Holländeria tai Vareliusta Sonerassa mahdollisesti tapahtuneista asioista tai vielä tärkeämpää arvioinut heidän suoriutumistaan Qt:ssa.
Kaikella kunnioituksella yhtiökokouksista ja julkisista haastatteluista ei varmaan ihan parasta mahdollista kuvaa henkilöstä jää?
Hakukoneyhtiö Googlelle on lähetetty pyyntö, että suomenkielisen Wikipedian sivu “Sonera-kirja” poistettaisiin Googlen hakutuloksista. Sivu kertoo Minne hävisivät Soneran rahat? -kirjasta.
Digian ja Qt:n jakautumisaikeista uutisoitiin vuonna 2015. Ei välttämättä nämäkään asiat liity mitenkään toisiinsa.
Vielä kertauksena en ole ketään syyttämässä ja toivon, että yrityksen johdolla on puhtaat jauhot pussissa. Silti tuntuu sinisilmäiseltä olla huomioimatta potentiaalisia varoitusmerkkejä joita on ilmassa nyt jo jonkin verran.
Totta, mutta tunnen myös pari muuta arvostamaani ihmistä, jotka olivat enemmänkin tekemisissä Vareliuksen kanssa hänen ollessaan Digian toimitusjohtajana, ja heiltä en ole kuullut mitään negatiivista.
Viimekädessä hallitus päättää esimerkiksi yritysostoista, jolloin Vareliuksella itsellään ei periaatteessa ole täysimääräistä valtaa päättää ostettavia yrityksiä. Yleensähän yrityskaupat “epäonnistuvat” nimenomaan siksi, että kaupasta on maksettu liian korkea hinta. En ole väittänyt, että Qt toteuttaa yrityskauppoja toimitusjohtajan kannustinjärjestelmän täyttämiseksi, mutta yhtiön bonusjärjestelmän mittauskriteerit asettavat toimitusjohtajalle erityiset kannustimet a) suhtautua kaikkiin yritysostoihin myönteisesti b) yliarvioida saavutettuja hyötyjä/synergioita.
Toimitusjohtajan näkemykselle annetaan kuitenkin varmasti suuri painoarvo, koska hän on nimenomaan vastuussa strategian toteuttamisesta ja jalkauttamisesta. Vaikka hallitus saa paljon enemmän tietoa kuin tavan piensijoittaja, on toimitusjohtajalla kuitenkin paras näkyvyys operatiiviseen toimintaan. Nopeasti vilkaistuna viime vuoden bonarit Vareliuksella oli 76 x ansiotulot. Siinä voi jokainen miettiä, toimisiko täysin osakkeenomistajan etua ajatellen vai omia ansioita maksimoiden.
Tämä ei ole myöskään Vareliuksen vika vaan puhtaasti hallituksen, joka tämän kannustinjärjestelmän on luonut.
Nuo ei taida olla vuosibonareita vaan, jos katsoo tuota harmaata pikkupränttiä tarkemmin, 2016 optioiden merkintä ja 2019 osakepalkkio-ohjelmasta tulleita tuloja. Peruspalkka ei ole kuitenkaan ihan noin suuri ja bonareineen juhlava (kts. linkki alla). Ottaen huomioon mahdolliset muutamien satasten vuosibonarit (lyhyen tähtäimen kannustimet), tuntuu oudolta kaivaa maata bisneksen jalkojen alta toimarin vinkkelistä, jonka osakeomistus taitaa olla 1,5 % osakekannasta eli noin 27 MEUR.
Yleisenä huomiona miettisin, että jos johto maksimoisi vain lyhyen aikavälin numeroita pitkän aikavälin kustannuksella ryvettäen samalla liiketoiminnan, miksi sisäpiiri on ollut ostolaidalla syksyllä, miksi osakkeita ei ole myyty julmetusti ja miksi ylipäätään on jääty sitten töihin, kun muhkeisiin palkkioihin pääseminen uudessa pitkänaikavälin kannustinohjelmassa (linkissä eritelty muuten tarkemmin palkkaus) ei näytä nyt todennäköiseltä.
The incentive program has one reward collection period covering years 2019–2021. Rewards in the program are determined by Qt Group Plc’s net sales in 2021. Rewards will start
accumulating once the net sales for 2021 exceed EUR 80 million, and then continue to increase in a linear manner up to a
The Group has a share-based incentive scheme where
payments are made in equity instruments. The stock
option program is a market-based incentive scheme
pursuant to IFRS 2. The benefits granted through
the scheme are measured at fair value on the date of
them being granted and recognized as expenses evenly
during the vesting period. The impact of these arrangements on the financial results is shown under personnel
expenses with retained earnings as the counter-item.
The expense determined at the time of granting
stock options is based on the Group’s estimate of
the number of stock options assumed to be earned
at the end of the vesting period. The Group updates
the estimate of the final number of stock options
on the closing date of each reporting period.
maximum value equivalent to 530,000 shares once net sales
reach EUR 120 million.
Tuo 2019 osakepalkkio-ohjelma oli nimenomaan sidottu 2021 vuoden liikevaihtoon.
Jotta osake voisi palata portfolioon vaadin lisäksi, että operatiivinen kassavirta rupeaa noudattelemaan tuloslaskelmalla raportoitua käyttökatteen/rahoitustuloksen kehityskulkua.
Ottaen huomioon mahdolliset muutamien satasten vuosibonarit (lyhyen tähtäimen kannustimet), tuntuu oudolta kaivaa maata bisneksen jalkojen alta toimarin vinkkelistä, jonka osakeomistus taitaa olla 1,5 % osakekannasta eli noin 27 MEUR.