On tietenkin varsin tervettä suhtautua kaikkeen skeptisesti, mutta toistetaan vielä samaa: Eiköhän Qt:lla ole aika hyvä näkemys tuleville vuosille neuvotelluista lisensseistä. Valmistajat kertovat tarvittavien lisenssien määrän pohjautuen valmistusvolyymeihin ja Qt kertoo sitten hinnan vastineeksi. 100M€ /2021 tullaan mielestäni saavuttamaan, ja johdon palkkio-ohjelman ulottuessa 120M€ tullaan varmasti kaikki tekemään sen saavuttamiseksi.
Myös indereksen laajassa raportissa viitataan, että yhtiöllä on oletettavasti kohtalaisen hyvä näkyvyys tuleviin lisenssimaksuihin (ainakin historian perusteella):
Siispä pysyn toistaiseksi kannassani: kolme kymppiä huudettu täältä ajalle 2021-2022. Luottamuscase; itseltä sitä toistaiseksi löytyy.
Sorry kaverit, mutta ihan kuin keskustelu olisi jäänyt junnaamaan, eikä oikein kukaan osaa sanoa, mikä näkemys on oikea. Eikö joku voisi Qt:lta valaista asiaa? IR tai CEO. Ottakaa mallia Nixusta ja Sammosta.
Pahoittelen omalta osaltani, jos keskustelu on mennyt turhan tekniseksi.
Niinpä haluaisinkin kuulla näkemyksiä siitä, millaista kurssireaktiota odotatte, kun Qt:n 2016 optio-ohjelman merkintäaika alkaa 19.12.2019? Pitääkö johto edulliset uudet osakkeensa vai tuleeko myyntilaidalle huomattavasti tarjontaa?
Optioilla merkittävät osakkeet pitää ensin merkitä, viedä kaupparekisteriin ja listata yhdessä vanhojen osakkeiden kanssa joten tuskin ihan 19.12. ehtivät niitä myymään
Optioihin liittyy myös muita asioita jotka vaikuttavat optio-omistajien käytökseen jolloin myynti ei välttämättä tarkoita uskon loppumista yhtiöön. Optiot ovat tuloveron alaisia, eli käytännössä jokaisesta tienatusta eurosta Verottaja vie 50%. Monet haluavat pilkkoja myyntejä eri vuosille jotta kaikki ei tule maksuun kerralla.
Optioissa on myös veroriski. Verottaja tulkitsee hyödyn option merkintähetkellä kun taas siihen että oikeasti pääsee osakkeet myymään menee viikosta muutamaan. Jos kurssi laskee välissä, joudut maksamaan veroja tyhjästä. QTn tapauksessa johdon osakemyynti olisi negatiivinen signaali jolloin osakekurssi todennäköisesti laskisi ennenkuin kaikki merkityt osakkeet ehdittäisiin myydä, aiheuttaen tappioita (kun joutuu maksamaan veroja korkeammasta hinnasta). Näin ollen uskon johdon olevan sen verran järkeviä etteivät ihan heti myy uusia osakkeitaan.
Jos johto uskoo yhtiöön ja odottaa osakekurssin vielä nousevan, olisi järkevin ratkaisu sekä osakkeenomistajien että johdon kannalta se, että osakeet merkitään optiolla heti, mutta saadut osakkeet myydään vasta vuosia myöhemmin kurssinousun jälkeen (olettaen että sellainen tulee).
Summa summarun, jos johto merkitsee osakkeet, en myy omiani pois. Vasta jos myynnit alkavat kunnolla pitää asiasta huolestua =)
Ensinnäkin kiitos paljon aktiivisesta keskustelusta, sitä on todella ilo seurata. Virpi tosiaan ei ole meillä enää töissä niin sovin Petteri Holländerin kanssa, että tässä väliaikana me kahdestaan voimme kommentoida tänne hiukan. Petteri on meidän tuotejohtaja ja minä siis Qt:n Tj. Me molemmat matkustamme aika paljon, joten ihan hirveän aktiivista osallistumista varsinkaan minulta ei kannata odottaa
Yleisellä tasolla voisin todeta, että Android on varmasti hyvinkin varteenotettava kilpailija. Qt:n etu Androidiin on mielestäni ylätasolla kolmitasoinen. Android vaatii yleensä tehokkaampaa rautaa ja on näin ollen kalliimpi ratkaisu. Android sopii IVI:n siis keskikonsolin tekemiseen, mutta sillä ei voi tehdä kaikkia näyttöjä toisin kuin Qt:lla ja kolmanneksi Qt:n kanssa toimiessa ei tarvitse miettiä minne loppukäyttäjän data mahdollisesti menee. Sitten meillä on paljon kilpailijoita joilla voi tehdä esimerkiksi mittariston muttei sitä keskikonsolia jne .
Tämä onkin Qt:n ehdoton valtti, olemme horisontaalinen tuote ja Qt:lla voi tehdä hyvinkin erilaisia asioita, esimerkiksi auton koko digitaalisen ympäristön ohjaamoon. Meidän visiossa autoteollisuuden osuus koko liikevaihdosta arviomme mukaan tulee olemaan noin neljänneksen luokkaa. Emme myöskään toki arvele saavamme 100% markkinaosuutta koko autoteollisuudesta. Kannattaa siis miettiä koko markkinaa, esimerkiksi Japanissa Qt:n tilaisuudessa oli puhumassa mm Nikon, Omron ja monia muita. Potentiaalinen markkina on siis paljon muutakin kuin autoteollisuus
Täytyy sanoa, että tää on kyllä loistavaa, kun saadaan firmojen toimaritkin kaiken kiireen keskellä foorumeille kommentoimaan. Hankala uskoa, että muualla päin maailmaa tämä olisi yleinen käytäntö.
Hienoa nähdä Juha tällä palstalla. Mielenkiinnolla odotan myös Petterin tulevia kommentteja.
Autoteollisuus on tosiaan vain yksi - joskin merkittävä - ala, joka hyödyntää Qt:n työkaluja. Jos selaa esim. USA:n työpaikkailmoituksia, joissa edellytetään Qt-osaamista, on käyttäjäorganisaatioiden kirjo mind-boggling. Listalta löytyy esim. Lockheed Martinin yksiköt Skunk Works ja Missiles and Fire Control! Epäilen, että heidän tuotteistaan emme saa nähdä Qt:n asiakasvideoita.
Syntyperäisenä savolaisena olen ollut sitä mieltä, että Kuopion tori on se ”mualiman napa”, mutta kyllä nyt täytyy sanoa että indereksen foorumin voittanutta paikkaa ei ole
Kiitos Juha ja @Yu_Gong
Tähän mennessä tulleilla 59 olette kyllä saaneet pisteet kotiin.
En olisi uskonut, että toiveeseeni vastataan näin nopeasti. Täytyy toivoa äkkiä lisää, ennenkuin lampun henki häipyy
Qt on kiinnostanut. Olen varovasti yrittänyt tutustua, mutta tuote ja markkina on aika moniulotteinen, ja kärryiltä meinaa välillä pudota. Olen myös pelännyt astuvani FOMO-miinaan. Kysykää te paremmin perillä olevat Juhalta ja Petteriltä, nyt kun voitte.
Miten jakelulisenssisopimusten lukumäärä on kehittynyt viimeisen vuoden-parin aikana?
Joskus 1-1.5 vuotta sitten oli sen suuntaista tietoa, että em. sopimuksia olisi ”useita satoja” lukumäärällisesti. Onko tähän tullut lisäystä? Ollaanko jo mahdollisesti ”nelinumeroisella” tasolla?
Haen vahvistusta sille, että Commercial-jakelulisensseihin liittyvä liiketoimintamalli on säilynyt edelleenkin yleisesti hyväksyttävänä toimintamallina kaikilla Qt:n eri toimialoilla.
En osaa tästä suoraan kommentoida jakelulisenssisopimusten lukumäärää. Meille asiakaskohderyhmänä kiinnostavimpia on luonnollisesti asiakkaat jotka valmistavat tuotteita suurissa määrissä lue paljon jakelulisenssituloja kehittäjälisenssien lisäksi. Ilokseni olen huomannut, että monet näistä asiakkaista ostavat myös konsultointia.
Meillä on näin ollen kaikki liikevaihtoryhmät kehittyneet tänä vuonna positiivisesti kuten 3Q raportilla kerroimme. Liiketoiminnan rakenne on sellainen, että yleensä kehittäjälisenssit menevät heti ja jakelulisenssit tulevat tuotteiden tullessa markkinoille. Näin esim autoteollisuudessa menee aika pitkäkin aika jakelulisenssituloja odotellessa ja toisissa tuoteryhmissä jakelulisenssit tulevat nopeammin, koska tuotekehityssykli on lyhyempi.
Näen tulevaisuudessa maailman missä melkein kaikissa tuotteissa olkoon se esimerkiksi auto, jääkaappi tai pölynimuri tuotteen arvosta yhä suurempi osa luodaan ohjelmistoilla ja käyttöliittymillä. Tuotteiden differoinnissa toki muotoilulla ja teknisillä ominaisuuksilla on edelleen merkitystä. Jos tuotteen graafinen käyttöliittymä on huono tai sitä ei ole, se nopeasti määrittelee koko tuotteen arvoa alaspäin.
Näin ollen markkina kyllä on olemassa ja se kasvaa
”Ponnarimies” on Tuukka Ahonen ja hän siirtyi Tuxeran toimitusjohtajaksi. Olen todella ylpeä siitä, että Qt:lla kasvaa ihmisiä vaativiin kansainvälisiin tehtäviin. Qt:n strategia ei näin ollen ole muuttunut hänen ajoistaan tai epäonnistunut
En ymmärä sitten yhtään, että mihin tämä Qt hype perustaa ja mistä tuo osakkeen arvo on revitty, koska minun nähdäkseni tämä yhtiö on tehnyt pelkkää tappiota perustamisestaan lähtien… Tää on ikään kuin kallis harrastus = Ainakin toistaiseksi varallisuutta tuottamatonta toimintaa muille kuin firman työntekijöille palkan muodossa, sekä pörssin asukkaille kun kurssi nousu on perustunut ei mihinkään. Toivottavasti sijoittajat eivät päädy jossain vaiheessa maksumiehiksi, mikäli liiketoiminta ei menisikään sinne minne on odottu… En näe mielenkiintoa siijoittaa haaveisiin… Liikevoitto se on mikä ratkaisee. Tsemppiä ja toivottavasti vielä jonain päivänä nähdään liiketoiminnan olevan voitollista…
Kiitos Juha esittelystä - on ollut kunnia seurata aktiivista ja asiantuntevaa keskustelua Qt:n ympäriltä, ja tosiaan tarkoitus olisi aika-ajoin kommentoida täällä olevia keskusteluja.
Voisin tässä Juhan ulostulon inspiroimana kerrata muutaman asian viime päivien lisensointikeskusteluista:
kaupallisen Qt-käyttäjän ei tarvitse kertoa ulospäin käyttävänsä Qt-kirjastoja; sen sijaan (L)GPLv3 open source -käyttäjien tulee kertoa siitä näkyvästi, ja hoitaa kaikki muut open source lisenssin velvoitteet – jos Qt:n dual-lisensointimallissa valitsee kaupallisen, ei Qt:n open source ehdoista tarvitse siis välittää
LGPLv3 -velvoite siihen, että käyttäjälle pitää antaa mahdollisuus ja ohjeet päivittää LGPLv3-kirjastoa (ja sitä myöten siis muokata sovelluksen toimintaa) on juuri se seikka, johon suuri enemmistö yhtiöistä ei halua lähteä tuotteidensa kanssa, eli tällöin valitsevat kaupallisen lisenssin; myös (L)GPLv3 lisenssin patentteihin liittyvät ehdot sulkevat joidenkin yhtiöiden osalta oven automaattisesti. Ylipäätään lisensointi on kokonaisuus, johon kunkin yhtiön tulee paneutua omalta osaltaan, mitään absoluuttista oikeaa toimintamallia ei ole.
open source Qt sisältää niin LGPLv3 kuin GPLv3 kirjastoja, jolloin kun puhutaan Qt:sta noin yleensä, niin meidän yhtiön puolesta pitää olla varovaisia ettei johdeta käyttäjiä harhaan, eli muistetaan siis kerrata myös noita GPLv3-velvoitteita
Yocto-resepteillä voidaan leipoa haluttu teknologiapino, mutta se ei itsessään ota kantaa lisensseihin, noihin resepteihin voidaan sisällyttää kaikenlaisilla lisenssimalleilla olevia, niin kaupallisia kuin open source lisensoituja komponentteja; Yocto tuntuisi olevan tällä hetkellä melko suosittu tapa rakentaa lähinnä Linux-pohjaisia teknologiapinoja, ja sitä tukevat monet kaupalliset yhtiöt kukin omalla tavallaan
Toivottavasti näistä on apua pohdintoihinne jatkossa.
Heidän IR Virpi Raski tais vaihtaa työpaikkaa pari kuukautta sitten 
ja 
olette kyllä saaneet pisteet kotiin.
