No, ei noista puolta veroihin mene. Kuitenkin summat eivät ole mitään tolkuttomia, pääsevät todennäköisesti asunto- ym lainoistaan eroon ja sitä kautta ns.arkielämän stressi pienenee.
3 tykkäystä
Tarkennatko?
1 tykkäys
Vero ei ole tuloveroa, vaan pääomatuloa, jolloin vero on 34 % 30.000,- ylittävästä osasta, 30.000,- euroon asti vero on 30 %. Nuo prosentit koskevat nimenomaisesti luovutusvoittoa, ei bruttosummaa. Tässä tapauksessa osakkeiden hankintameno-olettama on jotakin muuta kuin nolla.
1 tykkäys
Väärin.
Optiot ovat saajalleen palkkatuloa. Veroaste tuollaisessa 200ke potissa on verot luokkaa 50+% sekä käsittääkseni (tästä en ole varma) pitäisi ihan normi työntekijän eläkemaksu reilu 6% mennä lisäksi.
200k potista jää selkeästi alle 100k käteen. Ja kun se on oikeasti laskettava marginaaliverolla, niin todellinen vero mitä menee on yli 60% + eläkemaksu.
13 tykkäystä
4.6 Optiot ja termiinit
Optio- ja termiinikaupassa saatu voitto on veronalaista pääomatuloa. Termiinikaupasta ei
saa kuitenkaan vähentää hankintameno-olettamaa. Termiinien myyntihinnasta voi vähentää hankintahinnan ja ostosta ja myynnistä aiheutuneet kulut.
Vero-opas 2019:
Työsuhdeoptio
Verotuksessa työsuhdeoptioksi nimitetään työntekijän työsuhteeseen perustuvaa oikeutta saada tai hankkia yhtiön osakkeita tietynlaisen sopimuksen tai sitoumuksen – kuten optio-oikeuden – perusteella. Myös työsuhdeoptiosta syntyy työntekijälle veronalainen etu, jos hän saa option perusteella merkitä osakkeen sen käypää hintaa alemmalla hinnalla. Määriteltäessä edun suuruutta vähennetään osakkeen merkintähetken käyvästä hinnasta työntekijän osakkeesta ja optiosta yhteensä maksama hinta.
Työsuhdeoption osalta saatu alennus on kokonaisuudessaan työntekijän ansiotuloa riippumatta alennuksen suuruudesta tai siitä, tarjotaanko optioita henkilöstön enemmistölle. Etu realisoituu verotuksessa vasta sinä vuonna, jona työsuhdeoptiota käytetään, ts. työntekijä saa tai hankkii option kohteena olevat osakkeet taikka luovuttaa option. Jälkimmäisessä tilanteessa edun arvona pidetään luovutushintaa vähennettynä työntekijän optiosta mahdollisesta maksamalla hinnalla.
(eli vain saatu alennus on ansiotuloverotuksen piirissä?)
5 tykkäystä
Juurikin näin.
Sen sijaan, että osakkeet räiskitään pörssiin, myydään ne ankkurisijoittajalle. Johto saa hieman rahaa hyvin tehdystä työtä ja osakkeet pysyvät perheessä 
Evli printtasi blokin 17.2. hintaan 24,7906 eur joka selvästi liittyi kauppaan - ainakin se oli hinta minkä perusteella johdon myyntien hinta laskettiin: 24,7906 (osakekurssi) - 4,84 (osakkeen merkintähinta optiolla) = 19,9506 eur.
Ja tosiaan kuten aikaisemmin sanottiin, tämä 19,9506 eur / osake on ansiotuloa josta maksetaan veroa yli 50% näissä tapauksissa…
9 tykkäystä
MCUn tuoma kilpailuetu/vahvuus on kyllä mielenkiintoinen. Tälläkö ne lamppujen katkaisijat ja leivänpaahtimet laitetaan grafiikan piiriin 
2 tykkäystä
Juuri noin. Kiitos tuosta resurssista.
Eli tässä tapauksessa pitää ymmärtää mikä on tuo saatu alennus. Tämä Qt:n järjestely on perin yksinkertainen. Tuo näkyvä optioiden myyntihinta, vajaa 20e, on juuri se alennettu hinta, eli markkina-hinta - option merkintähinta + lienee jotain välistävetoa.
So. koko tuo näkyvä option myyntisumma on ansiotuloa. Kuten kirjoitin.
Se hyvä puoli näissä (käsittääkseni, tähän olisi hyvä saada vaikka @Mikael_Rautanen varmaa tietoa), ettei näitä IHAN täysin ansiotulona kohdella yhtiön kannalta, nimittäin silloin yhtiölle koituisi vielä lisärasituksena n. 22% Tyel-kulu.
Käsittääkseni sitä ei tässä mene.
Faktahan on se, että Verottajaa nämä optiojärjestelyt paljon enemmän hyödyttää. Sen vuoksi nykyään enemmän tehdään hieman hankalampia osakepalkkio-järjestelmiä.
5 tykkäystä
Tähän on pakko nostaa tämä, oli niin kätevä, ja HALPA: vaimo yllätti hankkimalla kaksi lattialamppua, ja niistä tuli hyvinkin miellyttävää himmennettyä valoa antavaa näillä.
Mutta, monimutkaisempiakin on, joihin sitä näyttöä tarvitaan!
“Kun käytät lisäksi TRÅDFRI-gatewayta ja IKEA Home smart -sovellusta, voit luoda useita valoryhmiä ja ohjata niitä eri tavoilla.”
Jos olisin Ikean piällikkö, tekisin appin Qtlla, Write-once, ja toimii: kännykät, tabletit, myös windows-tableteissa win appina, selaimella jne., mitä tuleva tuokaan. Ja voisi tulla myös hyllyyn myytävänä näytöllisenä MCU-rautana siis.
4 tykkäystä
Tämä oli hyvä nosto! Itsekin asiaa pohdin, 10 % ei ole mikään älytön tuottolukema, mutta pysyin sen pohjalta positiivisella puolella, kun näin sen riskeihin nähden riittävänä. Mikä tässä jo mainittujen tekijöiden lisäksi puoltaa pitkälle nojaamista:
- Qt:n bisnesmalli on poikkeuksellisen takapainotteinen jakelulisenssien takia. Tänä vuonna tehtävät diilit saattavat hyvin tuottaa jakelulisenssejä vielä 2025. Myyntisyklit ovat todella pitkiä, ja asiakkaiden stickiness vastaavasti vahva.
- Tuloksenteko on poikkeuksellisen takapainotteinen myös siksi, että yhtiö ei kaunistele lukuja aktivoimalla tuotekehitysmenoja. Yhtiöhän voisi kaunistaa lukuja tuntuvasti aktivoimalla 22% R&D menoista osan…
- Myös liikevaihdon tuloutus on konservatiivista ja ennakkomaksut antavat selkänojaa tulevaan: yhtiöllä on nytkin yli 18 meur “tulouttamatonta” liikevaihtoa taseessa.
- Tulosluvuista ei saada vielä viime vuodelta tukea, mutta operatiivinen kassavirta oli viime vuonna jo 10 % liikevaihdosta (yleensä asia on firmoilla toisin päin). Eli ihan kokonaan tässä ei tarvitse nojata tulevaisuuteen, kyllä 2019 antoi jo aika hyvin koviakin lukuja sijoittajien tueksi.
- 10% tuotto-odotus perustui nykyennusteisiini, onhan tässä optio kovempaankin kasvuun, mutta ei nyt lähdetä keulimaan… riskiä on tietysti myös toiseen suuntaan nykyisellä arvostuksella.
Yritän olla rationaalinen hämmästelijä 
48 tykkäystä
Hyviä perusteluja…
lisäksi kannattaa kärsivällisesti odottaa tuo 2025 strategiapäivitys… parhaassa tapauksessa MCUn kaltaiset innovaatiot voivat viedä Qt:n satoihin miljooniin IoT-aikakauden laitteisiin, vain enää taivas on rajana ja jajaja osake kohoaa parabolisesti kymmeneen kilometriin ja lähes taaksepäin käyrällä jajaja sitten minut herätettiinkin unesta
Eli tuo 40€ target vuonna 2025 elää vielä. Itse uskon että se tulee nousemaan yli 50€:n.
14 tykkäystä
@Mikael_Rautanen
Tästä olisi mielenkiintoista saada tarkempaa tietoa. Tämä komponentti vain “ilmestyi” nyt kuvioihin.
Ymmärränkö oikein:
-
parempaa kuin tilauskanta, jotka ovat aina epävarmoja, realisoituvatko miten liikevaihdoksi
-
tässä on siis saatu jo rahat tilille jostakin tulevasta, mutta kun sitä ei ole toimitettu, ei näy liikevaihtona vielä, vaan tuloutetaan sitten kun ennakkomaksun vastine toimitetaan.
Eli, mistä nämä ovat, miksi asiakkaat näitä maksavat, ja pitäisikö näitä projektoida ihan ennusteissakin, jotta niiden base-vaikutus ymmärretään myös?
Hyvinkin harvinaista lienee, että luottoa asiakkailta on näin paljon, että ennakkoja maksellaan!
13 tykkäystä
Lisäksi tiedustelen, miten tämä on laskettu liiketoiminnan kassavirtaan, onko jo siinä mukana? Luulisin.
1 tykkäys
Lukua olen toki seurannut, nyt kiinnitin huomiota sen kiihtyneeseen kasvuun. Käytännössä jos yhtiö saa kehittäjälisenssikaupan hintaan 100 (mihin kuuluu 12kk ylläpito), tuosta 100:sta 75 kirjautuu liikevaihtoon ja 25 kirjautuu velaksi taseeseen ja tuloutetaan liikevaihdoksi myöhemmin kun palvelua toimitetaan (esimerkkilukuja). Kun asiakas ostaa 12kk jälkeen uuden ylläpidon, se taas laskutetaan ennakkoon ja tuloutetaan liikevaihdoksi yli ajan. Ennakkomaksuja voidaan saada myös jakelulisenssien osalta, jolloin ne tuloutetaan liikevaihdoksi asiakkaan myynnin realisoituessa. Kassavirtaa tämä tietenkin vahvistaa, kun raha tulee etupainotteisena asiakkailta. Ja joo, tämä on parempaa kuin tilauskanta
25 tykkäystä
Jep, sen verran mittava summa, että tämä olisi hyvä pureskella osiin, mitä syönyt, ja mitä sen kehittymisen eri komponentit ennustavat / merkitsevät.
3 tykkäystä
Mielestäni tämänkaltainen lähestymistapa (arvioidaan yhtiön koko vuonna 25 ja sen jälkeen arvioidaan arvostuskertoimia ja markkina-arvoa mitä se voisi olla silloin) on just hyvä ja kaikinpuolin läpinäkyvä tapa lähestyä osaketta. Sillä tosiasia on se että jos et itse lähesty tällä tavalla osaketta niin markkinat kuitenkin tekevät niin, joten siinä voi käydä vanhanaikaisesti eli suositukset ja target laahaa kokoajan osakkeen perässä. Eli mielestäni otat hyvin huomioon senkin näkökulman, mitä markkinat saattavat osakkeesta ajatella tuolloin ja tuolloin. Jos analyytikko on lyhytkatseisempi kuin markkinat ei sekään välttämättä ole hyvä.
Ja onhan tässä tosiaan aina optiona että yhtiö kasvaakin odotettua nopeammin. Sijoittajan kannattaa kuitenkin hyväksyä se, että saadakseen edes 10% tuoton täytyy monen asian mennä putkeen monen vuoden ajan. Jos hassusti käy niin tuotto on yhtäkkiä negatiivinen. Pidetään peukkuja QTlle
19 tykkäystä
Tämä mielestäni sijoittajan kannalta tärkeä asia ymmärtää. Jos haluaa ehkä hieman raskasta iltaluettavaa niin tässä on mielestäni hyvä kolmiosainen kirjoitussarja käyttöliittymä kehityksestä.
Part1: Why we build GUIs again and again
Part2: How to Minimise the Cost of GUI Development
Part3: User Interface Development in the Next 5–10 years
Qt:seen sijoittamisen riskeinä on hyvä huomioida mielestäni tuon sarjan toisessa osassa mainittu:
History has shown that change in GUI tooling, frameworks, languages and devices is ongoing. No matter how popular a GUI technology is right now, it will be usurped in 5 years by something else. Even in the relatively slow-moving world of browsers adopting W3C standards, writing a web-app 5 years ago is very different to the approach we use today.
…
Given that technology is always changing, we can put an end to arguments about technology “A” being better than “B”. The most we can ask of a technology is, “Does it satisfy our current business and technology requirements?”.
Koita siinä sitten määrittää riski/tuotto-suhdetta 5 vuoden päähän.
15 tykkäystä
Josko Aston lukisi ja setä keskittyisi kultaakin kalliimpaan valistustehtävään foorumilla? 
Yhdessä voidaan sitten Qt rahastaa, kun aika on …
Masse-setä, FA, yhteistyö on voimaa 
2 tykkäystä
juujåå, never say never.
Avainasia on kuitenkin mm. taaksepäin yhteensopivuus, mitä Qt aika hyvin lie tarjonnut?
Nimittäin, erittäin ärsyttävä tuolla weppipuolella oli joskus 2010-luvun alkupuolella, kooditalot toi asiakkaiden kehitykseen keuhkot riemusta hönkyen Angular.js frameworkin. “Tämä se on hyvä, ja tällä pitkään kehitetään, ja kandee tehdä vanhat vehkeet tällä uusiksi, säästää sitten aikaa.”
No ei säästänyt. Iso oppimiskynnys, ja sitten tulikin Angulariksen 1.0 jälkeiset versiot, eikä 1.0 ole millään tavoin yhteensopiva niihin, vaan taas pitäisi uudestaan tehdä.
EDIT: ja 1.0 tukikin varmaan loppuu kohtapuoleen AngularJS
Tärkeintä lie, että teknologia tarjoaa jatkumon.
5 tykkäystä
Äkkiseltään voisi tuonkin kirjoitussarjan pohjalta sanoa, että se on varmasti etu muttei tae tulevaisuuden menestyksestä Qt:lle.
1 tykkäys