In 2014, the market size for embedded systems development tools was valued at approximately 1 billion USD, with an annual growth forecast of 8 to 10 per cent. This growth is expected to continue until at least 2020.
For Qt, segments of interest in the embedded systems market include, for example, the automobile industry, consumer electronics and industrial automation.
Totta, Indereksen rappariissa sanotaan:" ohjelmistokehitystyökalujen kokonaismarkkina oli noin miljardi dollaria". Yhtä tärkeää olisi myös (ja ehkä siihen Astonkin viittasi) on lopputuotteiden (embedded systems) markkinakoko.
Ymmärtääkseni QT saa rahaa kehitystyökalujen myynnistä ja sitten tulevaisuudessa kun lopputuotteita myydään (tässä se skaalautuminen). Siitä se iso raha tulee kun tuotteet lähtevät lopulta myyntiin. Näin ollen olisi mielestäni perusteltua katsoa kehitystyökalujen sijaan koko markkinaa.
Tämä markkinamääritelmä on tosiaan sama, miten yhtiö itse määritteli ja esitteli markkinansa 2017 strategian julkaisun yhteydessä (250 meur) - en nyt äkkiseltään muista mikä tutkimuslaitos oli kyseessä. Otan markkianmääritelmät yleensä suolan kera, koska tällaisella yrityksellä markkinaa ja sen kokoa on ylipäätään vaikea määritellä. Ehkä devaajien lukumäärän ja devaajalisenssien kautta katsottuna markkinan koko on tuota kokoluokkaa, mutta jakelulisenssimallihan muuttaa dynamiikan täysin - varsinkin kun huomioidaan kohdelaitteiden lukumäärän raju kasvu. Meidän on syytä seuraavassa laajassa raportissa pureutua tarkemmin markkinan määritelmään ja kasvuun, ehkä yhtiö tarkentanee omaa markkinamääritelmäänsä jos sieltä tulee strategiapäivitys…
Jakelulisenssien tuoton arviointi on hyvinkin vaikeaa. Tuotto / myyty lopputuote voi vaihdella huomattavasti, vielä vaikeampaa on arvioida kunkin kehittäjän lopputuotteiden volyymi. Sitten on yritettävä ottaa huomioon mihin segmentteihin QT-keskittyy myynnissään.
Jakelulisenssien tuoton arviointi on hyvinkin vaikeaa
Kyllä, lienee helpompi arpoa kertoimia Draken kaavaan kun arvailla jakelulisenssien tuottoja.
Hinnoittelusta on tihkunut tietoja varsin heikosti, lienee kuitenkin selvää, että lisenssin yksikköhinta on hyvinkin erilainen, jos lopputuotteet ovat vaikka termostaatti ja sydän-keuhkokone.
MCU-tuotteissa voisi arvioida hinnan pyörivän senttitasolla, kalliimmissa härpäkkeissä yhden lisenssin hinta voi olla jopa 5-7 taalaa (tähän olen löytänyt peräti kaksi viitettä, toinen oli Dr. Burkhardin esimerkeissä open-source vs. Commercial, toinen jossain foorumilla, jossa oli jäänyt lisenssit ostamatta 5-6 dollarin yksikköhinnan takia + lisenssit olisi pitänyt ostaa tuhannen kappaleen erissä). Autoissa foorumin konsensus on noin taala/näyttö.
Oletteko löytäneet asiasta lisää infoa?
Taala per auto tulee suoraan Mikaelin laajasta rapsasta… olen tänne ketjuunkin muutamaan otteeseen sen lisännyt kuvana, kun kartoitin automotiven teknologiavalintoja top-15 osalta… se excel-taulukko…
Mainittakoon pari juttua:
2020 autoissa on realistisesti 1-3 näyttöä, jotka tehtäneen Qt:lla jos ko teknologia käytössä
autovalmistajat ovat jo etukäteen indikoineet, että muutaman vuoden päästä näyttöjen lukumäärä voi olla jopa 10-12 kpl… (tätä ajatellen Qt on mitä parhain teknologia, minkä lisäksi Mikaelin mukaan tämä on positiivinen optio tuohon 1usd per auto hinnoittelun nostamiseksi)
Varelius on kertoillut, etteivät lähde tinkimään lisenssien hinnoittelusta esim yksittäisen kvartaalilukujen kaunistamiseksi. Tuntuvat pitävän kiinni tiukasti hinnoittelusta
Tuossa kaupallinen vs vapaa lähdekoodi keississä vähän mutkia myynnin tielle tuonee tuo, että noi vapaan puolen lisenssivaateet on kevyemmät mikäli tuotteesi on “yritystuote” eikä “kuluttajatuote”.
Olen viime viikot lukenut keskustelua aktiivisesti ja perjantaina tuli itsekin hypättyä kyytiin. Kiitokset Mikaelille hyvästä videosta viime viikolla ja tämän päivän raportista. Keskustelu näyttää pyörivän suurimmaksi osaksi myönteisissä asioissa ja uutisissa joita tuntuu yrityksestä riittävän. Alkaa kuulostaa lähes liian hyvältä lapulta ollakseen totta.
Viestini idea on kuitenkin herättää keskustelua negatiivisista ajureista, joita yhtiöllä on? Ilmeisesti ainakaan lyhyellä aikavälillä (H12020) suuria kuoppia ei pitäisi tulla vastaan, mutta miten esim taantuma vaikuttaisi? Onko olemassa konkreettisia riskitekijöitä, jotka vaikuttaisivat yrityksen arvoon ?
Vähän yritin karhuilla viikonloppuna kanssa että onkohan nuo lisenssitulot kuinka syklisiä, mutta ei liikoja vastakaikua saanut täällä ainakaan. Nopeasti ei nyt riskejä keksi mitä ei olisi rapsoissa yms. jo mainittu.
Joo en itsekkään todellakaan täys bullero tässä casessa ole, mutta mielestäni Qt:n menestymisen isoimpia riskejä ei kannata miettiä liikaa makrotason tekijöistä epätodennäköisillä tapahtumilla, vaan tutkia Qt:ta kriittisesti enemmän yhtiökohtaisella tasolla. Qt:ssa mielestäni yhtiön pitkän aikavälin excecuution etenemistä ja siihen liittyviä riskejä tulee seurata aktiivisesti ja siten koittaa luoda erilaisia tulevaisuuden odotuksia. Hyvin pitkällä aikavälillä yhtiötä hinnoitellaan kuitenkin sen oman menestymisen perusteella, eikä sen mukaan miten kuluttajaelektroniikan markkina on vetänyt yhtenä satunnaisena vuotena.
Yhden ison riskin hoksasin: jos jokin isompi IT firma (esim. IBM) lähtee tähän peliin mukaan ja saturoi markkinat huomattavasti halvemmalla ja samanlaisella tuotteella, niin Qt:sta ei jää paljoa jäljelle. Toisaalta samaan markkinaan on helpompi ja mahdollisesti halvempi tunkeutua jos ostavat Qt:n pois.
Mielestäni hieno yritys, vaikka Norjalainen varsinainen tuote alunperin onkin. Potentiaalia on paljon, mutta sen hyödyntäminen ei ole helppoa. Pitää muistaa, että QT on jo kesän korvilla 25 vuotta vanha tuote, joten historiaa on riittämiin eikä tässä mitään superinnovaatiotarinaa olla tekemässä.
QT on niittänyt mainetta nimenomaan ilmaisena tuotteena ja iso osa kehityksestä on LGPL/GPL -lisenssien alla. Kaikille Linux-kehittäjille tuote on jo jonkinlainen de-facto eikä se tuntematon ole muillakaan alustoilla.
Itseä tässä mietityttää lähinnä kyky kasvattaa liikevaihtoa ja etenkin tulosta. Enterprise-asiakkaista valtaosa maksaa varmasti sekä kaupallisen lisenssin tuomasta helppoudesta että myös siihen liittyvästä tuesta, mikä sitten vaatii panostuksia henkilöresurssien kautta. Muistaakseni n. kolmasosa liikevaihdosta tulee tukipalveluista ja kaksi kolmasosaa lisensseistä. Lisensseistä saatavan liikevaihdon kasvattaminen voi olla vaikeaa avoimen lähdekoodin ja kaupallisen lisenssoinnin sekoituksesta. Samasta syystä suurempien ohjelmistoyritysten kiinnostus ostaa QT, siis koko yritys, voi olla laimeaa. QT on hyvä alusta, mutta kilpailevia ja nopeasti kehittyviä tuotteita on myös paljon.
Mutta, hienoa, että tällainen yritys löytyy Suomesta ja tuote on hyvä. Saatan hypätä uudestaankin kyytiín ellei hinta karkaa epärealististen odotusten takia.
