Isossa kuvassa olen sitä mieltä, että uusiutuvissa on kyllä tulevaisuus, mutta valitettavasti síihen tulevaisuuten pääsy kestää paljon kauemmin kuin haluaisimme. Öljybuumi voi olla pitkittynyt ja kestää taantuman yli, jolloin upsidea löytyisi sekä öljylle että uusiutuville pörssikursseissa.
Uskon, että ainakin parin vuoden öljypula on jo sisällä öljy-yhtiöiden hinnassa. Jos uskoo näin olevan, voi yrittää muodostaa ostopäätöstään sillä perusteella, onko pula vielä pidempi.
Hyvää kommentointia! Etenkin @Pavel mainiota yhteenvetoa syistä miksi nykyiseen tiukkaan markkinatilanteeseen on jo vuosien kehitystrendin myötä päädytty ja miksi tulevat vuodetkin voivat olla raakaöljyn ja öljytuotteiden osalta haastavia ellei jokin merkittävä kysyntää heikentävä tekijä (syvä lama, laajat lockdownit tmv.) ilmaannu hyydyttymään kysyntää.
Vaikka Venäjä on kevään aikana pystynyt alehintaan myymään öljyä etenkin Kiinaan ja Intiaan (kuten edellä esitetty), niin tuotantomäärien ylläpitäminen muuttuu kokoajan haastavammaksi keskeisten öljykenttäpalveluiden tuottajien vetäytyessä Venäjältä ja pakotteiden rajoittaessa tuotantoon tarvittavan teknologian saatavuutta. Mielenkiintoista onkin seurata, miten Venäjän öljynvientimäärät kehittyvät kuukausien edetessä ja jos/kun tuotanto merkittävästi heikkenee, niin luonnollisesti kokonaismarkkinatilanne entisestään tiukentuu. Tällöin tarve mm. saada aikaan sopimus Iranin kanssa sekä Venezuelan öljyntuotannon lisäämiselle voimistuu.
Hyvin mielenkiintoista seurata myös, miten eri maissa (erityisesti jenkeissä) hallinnon suhtautuminen öljy-yhtiöihin kehittyy pumppuhintojen ollessa korkealla. Alkavatko poliitikot ymmärtämään, että yritysten demonisointi ja vapaan markkinatalouden vastainen säätely (mm. mahdolliset öljytuotteiden vientirajoitukset) sekä spesifisti toimialaan kohdennetut lisäverot eivät ole omiaan kannustamaan yhtiöitä tekemään tarvittavia investointeja ja voivat jopa uhata jo yhtiöiden ilmoittamia toteutumassa olevan tuotannon käynnistämistä (mm. tietyt Shellin pohjanmeren projektit). Samoin myös sijoittajien investointihalukkuus luonnollisesti heikkenee, jos on olemassa merkittävä uhka, että yllättävillä poliittisilla päätöksillä voidaan hetkessä merkittävästi rapauttaa energiayhtiöiden tuloksentekokykyä.
Vähättelemättä yhtään venäjän hyökkäyksen vaikutusta öljyn hintaan, brentti ja raakaöljy vaikuttaisivat nyt olevan about samoissa hinnoissa, kuin 2008-2014 välisenä aikana öljyn hinnan ollessa korkealla. Maakaasun kohdalla tilanne toki on nyt erilainen.
Onko tässä nyt käynyt niin, että öljyala on ollut niin epäseksikäs auringonlaskun ala, että vapaan maailman kohdalla on menty ali-investoinneilla tuotantoon ja tilanne on sitä kautta ajettu tähän. Tämän lisäksi vihreään siirtymän nopeus on yliarvioitu rankasti ja fossiilisten energiamuotojen hintaa on liikaa painettu ylös verotuksella.
Oleelliset syyt ovat seuraavat:
Erittäin vihamielinen poliittinen ympäristö, woket rahoituslaitokset eivät tarjonneet koronan jälkeen kilpailukykyistä rahoitusta, alan tulevaisuuden näkymät. Lisäksi Bidenin hallinto ei edes myönnä lupia.
Miksi laittaa investointeja tulille, kun joku poliitikko on kuitenkin laittamassa kapuloita rattaisiin? Parempi sulatella velkavuorta ja antaa rahat osinkoina omistajille.
öljyn hintakin palautunut nopeasti taas 10% ylemmäs yli 111 US laaduista.
Maat ovat ajautumassa subventointikierteeseen, kulutus vähenee hetkeksi kun hinta nousee, mutta kun valtiot tulevat vastaan ollaan taas pian lähtöruudussa, eikä kysyntä pienene.
Itse hyväksyisin suomessa tilapäisesti valtion vero-osuuden jäädyttämisen tietylle tasolle, mutta kyllä se korkeampi hinta kuitenkin on paras motivaattori saada investoinnitkin liikkeelle. Sekä vaihtoehtoisiin energiamuotoihin, että öljyntuotantoon, jota ilman ei kuitenkaan vielä pärjätä hetkeen.
En sano etteikö näin voi käydä, joskin imo merkit ei siihen viittaa. Enemmänkin tunnutaan hakevan hintaa missä demand destructionia tapahtuu reilummin. Jos pitäisi veikata niin crack spreadin laskiessa crude barrel nousee ja päinvastoin. Refinerit käy tosiaan nyt 95% teholla ja gulffilla 98% tehoilla että lisäystä sinne ei tule.
Nythän viime viikolla Opec sanoi ensimmäistä kertaa että spare capasity on hyvin rajallinen ja Macronkin tätä tiedusteli saaden saman vastauksen ja ilmoitti Bidenille että näin on.
On siis selvää että taantuma/lama rokottaa kulutusta, se lienee itsestään selvää, mutta se paljonko on erittäin vaikea tietää. Yksi suurimmista syistä löytyy tästä kaavasta’
Mitä yritän sanoa että katsoi futujen spredejä tai öljyn balanssia ja poliittisia näkymiä niin Venäjän kun inventaarioiden suhteen, niin suhtaituisin myös varovasti Citin arvioon. Citihän on siis ollut 12kk öljy bearina ja käytännössä väärässä aina. En ole tätä lukenut jos on uusi kannanotto, mutta siis esim viikko sitten sanoivat odottavansa että Texas tulee lisäämään 90barrelin hintoihin Saudiarabian verran tuotantoa 4 vuodessa🤔. Jokainen voi miettiä miten se olisi edes teoriassa mahdollista poliittisesti. Liuskevallankumouksessa siis poltettiin tosiaan 100miljardia ja saatiin 7mbd 7-8vuoden aikana ja nyt Citi odottaa nykyisellä esg politiikalla 10mbd 4 vuodessa.
Ja taas disclaimer että saatan olla täysin väärässä, mutta a. supply on erittäin tiukkaa ilman merkkejä selkeästä paranemisesta b. moni arvioi etenkin euronatgas kriisin ja kalliin hiilen aikana demandin joustavuuden pieleen. Voinhan se toki olla minäkin.
Edit.Täytyy tähän vielä lisätä että siinä missä öljyä on aina pidetty energian markkinatilanteen indikaattorina, niin imo nyt voi olla myös aika kääntää katsetta natgas puolelle. Oli tämä sitten Eurooppasota, Kylmäsota vol 2 tai mitä ikinä niin kaasulla on Venäjän kanssa painittaessa erittäin iso merkitys. Euro natgas on noussut 700% pohjilta ja riippuen Venäjän toimista saattaa se katastrofi olla vasta talvella edessä. Kaasu on valittu välivaiheen linjaksi matkalla kohti vihreämpää tulevaisuutta ja jo yli 40 (44?)maata tilaa lng:tä energiatarpeekseen. Tässä yksi syy miksi Freeportin lng (lng on siis nesteytettyä kaasua) terminaalin räjähdys oli imo ihan merkittävä asia vaikka en valtamediassa juuri aiheesta uutisia bongannut. Euroopassa on rakenteilla parikymmentä lng terminaalia ja Kiinassakin suurimpia terminaalirakennuksia koskaan. Exxon ja Shell sijoitti 30miljardia Qatariin kaasuntuotantoon.
Edit2. Lisätään vielä yksi chartti kun on niin tylsiä pidemmät sepustukset ilman kuvia.
Edit. @Sijoittaja-alokas kun olet paikalla niin siirrä tää vaikka raaka-aine ketjuun. Ei tää ihan pörssisuunta kamaa ole vaikka energia kaikkeen vaikuttaa, mutta täällä on enemmän indeksi tms näkymiä.
Kiitos kiitos @Sijoittaja-alokas 
.
Edit. Tuhat edittiä mutta tuli juuri vastaan niin pakko vielä laittaa. Kertoo myös karua kieltä siitä miten hajallaan kaikkien makroennusteet ovat.
Öljyn hinta vaikuttaa varmasti vihreän siirtymän nopeuteen. Mikäli hintataso pysyy korkeana siirtymän vauhti nopeutuu ja fossiilisten kysyntä laskee pysyvästi.ölkyntuottajamaiden ongelmana on maksimoida kokonaistuotot ja optimoida pysyvät muutokset omiin tavoitteisiin.
Epäilemättä näin ja samaan aikaan erilaiset energiansäästöä tuovat investoinnit lisääntyvät. Vaikka kuinka kiirehdittäisiin niin vuodessa tai parissa ei ihmeitä ennätä tapahtumaan ja toisaalta parin vuoden päähän vaikea ennustaa mikä on tilanne itäkaasun ja öljyn suhteen.
Raaka-aine osakkeisiin liittyen tietääkö kukaan miten Australialaisten firmojen osinkojen verotus menee? Ja vaihteleeko se välittäjittäin?
Esim. Kanadan osalta osingot menee Nordnetillä oikein (15% ennakonpidätys), mutta Mandatumilla ei (Muistaakseni 25% siellä).
Wefillä 
on asiaa mm. litiumista , itse ajattelen että on hieman riski sijoituksia jos näitä aletaan kansallistamaan kiihtyvässä tahdissa. Paria litium yritystä omistan enivei…
Energiavirtoja pääsee vilkuilemaan täältä:
Varsin tarkka kuva Euroopan kaasuinfrasta löytyy tästä:
Kaasun varastotasoja voi seurata täältä:
https://agsi.gie.eu/
Hyvää dataa, mutta miksi näissä ei ole norjaa mukana vaikka on erikseen myös ei-EU maat merkittynä? Miksi tilastoajat ei ota heidän tuotantoa/varastoresurssia mukaan. Tai sitten olen todella puusilmä näin aamusta ja en tuota vain löytänyt 
Hyvät havainnolliset linkit, kiitos.
Ensimmäisen linkin osalta Norja näyttäisi olevan:
Mikäli viittasit viimeiseen linkkiin, niin siinä ei vapaaehtoisia datatoimittajia ole Norjasta lainkaan, selittänee miksi maasta ei ole tietoa:
https://agsi.gie.eu/data-providers
FCX:n toimarin haastis CNBC:llä - kuparista ja sen riittämättömyydestä tulevien sähköistystarpeiden kattamiseksi. Jos löytyis tallenteena myöhemmin…
Ford varmistelee Litiumin saatavuuden omiin tarpeisiin.
https://www.ioneer.com/files/announcement/files/20.07.22_ioneer-ford_offtake_agreement.pdf
Rhyolite Ridge:n kaivos sikäli ”tuttu”, Sibanye Stillwater omistaa siitä tällä hetkellä 7.12% ( omistus koskee koko Ioneeria ). Jatkossa kunhan lupa-asiat ja muut kaivoksen toimintaan ja avaamiseen liittyvät asiat on kunnossa, Sibanye nostaa omistuksen => 50%. Eli samaan tapaan kuin suomen Keliberin kaivoksen kanssa.
Oliko tämä? Muutenkin härkämäistä näkemystä tuosta PauloMacron twiittiketjusta. https://twitter.com/PauloMacro/status/1550897467645894663?t=M-7WAxRZeghhkeDa1RiybA&s=19
Loma meni mukavasti, mitä nyt BORRin rahoituskierros näyttää vähän venähtäneen, mutta yleisesti ottaen energiasektorilla menee vahvasti.
Otin tässä pienen vilkaisun kuparin ja öljyn korrelaatioon.
Tässä ensin 30v:
Ja sitten 2+v:
Jonkinlaista korrelaatiota tuntuu olevan. Kuparihan se perinteisin suhdanneindikaattori, jossa sähköistymisen pitäisi lisätä kysyntää tasaisesti. Öljy taas ali-investoitu hyödyke josta ei olla hetkeeen pääsemässä irti.
Herääkö ajatuksia, kupari on laskenut enemmän tänä vuonna kuin lonkalta olisin ajatellut. (noin -21%) Kupariin liittyviä yhtiöitä ei salkussa ole, mutta voisin harkita niitäkin jos kunnolla niianneita löytyisi. Jonkin verran seurannut TRQ:ta mutta siinä lunastustarina tuli kannaltani liian aikaisin.
Ei ole nyt käppyröitä heittää mutta myös muut metallit olleet laskussa. Tai ainakin pysytelleet alempana kuin aiemmin alkuvuodesta olivat. Kulta, hopea, palladium, platina jne. Myös ihan suorat kaivosyhtiöt ovat mörnineet viime kuukaudet, syklisyys?
Kun venakot hyökkäsi Ukrainaan oli oma odotus että myös näiden raaka-aineiden hinnat nousee mutta toisin kävi. Tosin nyt on markkinoilla muuta mitkä vaikuttaa, vahva dollari, inflaatio, toisaalta juurikin pakotteet venäjän metalleihin tai niiden markkinoihin.
Inflaation, korkojen ja vahvan dollarin vaikutusta yritin keväällä tutkia miten vaikuttaa näiden markkinoihin mutta en löytänyt yksiselitteistä tekijää/kaavaa kuinka ennakoitavaa on suunta.
Eli ei tästä omasta kirjoituksesta taida olla mitään valaisevaa, oma odotus on että hinnat nousee mutta sillähän ei ole mitään merkitystä reaalimaailman tapahtumiin 
Opec teki kaikkien aikojen pienimmän tuotantolisäyksen, läpsäys Biden kasvoille, juu, lisättiin tuotantoa, mutta käytännössä olematon lisäys. Ali-investoituna tietysti hankala lisätäkään tuotantoa, mutta tämä on jo piruilua jenkkien suuntaan.
Bloomberg:
OPEC+ snubbed months of diplomatic efforts from US President Joe Biden with one of the smallest oil production increases in its history.
The cartel will add only 100,000 barrels a day of oil in September, giving a tight market extra supplies at a much slower pace than in recent months despite pressure from the White House to help cool prices.
