Raaka-aineet & luonnonvarat - Talouden primaarisektori

Ensinnäkin vaikka olen erimieltä siitä kannattaako energiamarkkinoita seurata hintachartin takia niin hienoa että ketjuun syntyy keskustelua. IMO ketjun olisi pitänyt olla viimeiset 12kk forumin tärkein ketju ja oltaisiin yhtenä könttänä huomattavasti varakkaampia. Öljymarkkinoiden rakenteiden seuraaminen sai varhaisessa vaiheessa itseni haastamaan niin Fedin kuin muiden keskuspankkien sekä hallitusten näkemyksiä energiamarkkinoista ja sitä kautta inflaatiosta Bidenin johdolla ja niistä, hmmm sanotaan vaikka valkoistenvalheiden, etsimistä. Kiitos tästä kuuluu isolta osin raaka-aine keisari @Pohjolan_Eka lle.

Venäjästä pari pointtia. Ensimmäisenä imo vaikka jälkiviisastelijoita löytyy niin kukaan ei osannut odottaa tällaista maskien riisumista. Sen näkee kaikkien pörssien liikkeistä enkä usko hetkeäkään että öljytreiderit olisi tätä frontanneet. Toisena ja tärkeämpänä on sitten pakotteet joiden laajuus yllätti kaikki. Täytyy muistaa että meillä oli energiakriisi, ei hätä vaan kriisi, jo syksyllä ja kun silloin tännekkin päivittelin niin taisi olla vajaa parikymmentä sähkölafkaa hedgejen kanssa konkassa pelkästään Briteissä. Toki tässä on kaasulla iso merkitys mutta fossiiliset korreloi paljon toisiaan ja mm Ruotsissa käytettiin poikkeuksellisesti 20tuhatta barrelia öjyä päivässä pitääkseen koneet käynnissä. Kolmantena kohtana sitten se että kyseenalaistan hieman koko pakotteiden näkymisen hinnoissa. Toki sillä on jotain merkitystä, mutta mm Kiina oli kuukausi sitten kieltäytynyt Iranin sanktioöljystä koska sai Venäjältä vielä edullisemmin eli sitä kyllä liikkuu maailman markkinoilla ihan hyvin. (Toki tähän voi todeta että kaasussa tilanne näkyy oikeasti. Voipi olla että sodan jatkuessa hanat menee talvella Venäjän toimesta kokonaan säppiin.)

Tähän voisi vielä lisätä että talvella elimme, ja Kiina elää vieläkin, liikkumisen rajoittavaa lockup aikaa. Liikkumisella on patoutunutta kysyntää demand puolelle.

Mitkä indikaattorit tästä sitten ennalta kertoi? Imo tärkeimmät tiivistyy muutamana kohtaan.

  1. Vuosien mittava ali-investointi koska esg. Itse väittäisin että ilmastosyistä tuotantoon olisi nimenomaan kannattanut panostaa koska hintavat fossiiliset ei auta nälänhädän, inflaation sekä näiden aiheuttamien levottomuuksien keskellä tätä taistelua mitenkään. Ollaan eletty aikaa missä halutaan nauttia näiden tuomista eduista kuten edullisesta ja luotettavasta energiasta kuitenkin pesemällä kädet niihin investoimisesta. Vähän ehkä rumasti sanottu mutta erään lukiolaisen nuoren naisen seuraaminen on yksi suuri syy miksi meillä on öljy/kaasu/hiili lähellä ath hintoja.

  2. Valuvat inventaariot. On sanottu että jopa Saudit tyhjentävät onshore varastoja jotta pystyvät tuotantoon. Tännekkin linkitetyt datat kuvaavat opec+:n vajaavaista tuotantoa ennen Venäjää. 2020 oli poikkeuksellinen vuosi ja tämä ei ole mikään napista painettava operaatio. Suht hyvien arvioiden mukaan spare capasitya olisi lähinnä A-Emiraateilla.



    (EIA)

  3. Jenkkien Spr purut. Eli osittain miksi meno syksyllä rauhoittui oli se että jo 80$ barrelissa aloitettiin hätävarastotyhjennykset. Tämä on tarkoitettu sotia ja myrskyjä tms varten mutta sillä yritettiin taistella öljyn hintaa vastaan. Jos katsotte inventaariolukuja niin TODELLA moni sivusto ilmoittaa nytkin varastojen kasvavan mutta siinä puuttuu präntti hupenevasta spr varastosta mikä luo hinnalle vain tasaisempaa pidempää curvea ja hetkellistä helpotusta. Ihmettelen kyllä monen tapaa ilmoittaa uudet inventaarioluvut. Odotellaampas myrskykautta kun jalosteiden tilanne on huonoin varastojen osalta ja moni refinery sijaitsee alueella jossa mm viime vuonna tulvi. BTW crack spread repäisi uudelleen heti Fedin puheen jälkeen.



  4. Kulutus on kovempaa kuin mitä ihmiset luulee. Itseasiassa lähteistä riippuen ollaan noin pre koronatasoilla. Demand on myös mielestäni paljon vähemmän elastinen kuin luullaan. On puhetta etätöistä ja huviajelun vähentymisestä mutta ne joilla on varaa matkustaa Mauille matkustaa sinne koronan jälkeen silti inflaatiosta välittämättä. Samaten talvitakkinne, kännykkänne, muovikipponne ja mm maanviljelyn lannoitteet on kaikki kovia fossiilisten käyttäjiä. Valtaosan on myös pakko ajaa töihin ja harrastuksiin ja on liioiteltua että öljyn käyttöä voisi noin vain lopettaa.


Exxon laittoi kyllä nätisti Bidenille jauhoja suuhun. Täytyy myös muistaa miten vaikea esg syistä on ollut löytää rahoitusta tai saada edes uusia lupia öljynporaukseen joten ali-investointi ei ole pahojen öljyfirmojen kosto kuluttajille.


Erityisesti pidän lopun Keystone XXL piikistä. Lol.

@Pohjolan_Eka voisi kertoa sitten asiasta kolmanteen ymmärsinkö Freeportin vaikutukset oikein. Eli kyseessä on iso LNG terminaali joka nesteyttää kaasua vietäväksi lng botskeilla Eurooppaan, eikö? Noh nämä ilmoittivat eilen että aiemmasta tulipalosta johtuen ovat kiinni lähelle vuoden loppua. Ymmärrän tämän export bannin tavoin eli US natgas alas ja EU natgas ylös, eikö?

Noh kaasu korreloi aina hiilen kanssa. Jos nyt oletetaan että on shitco hiililafka joka on hedgettänyt US tuotannon, MUTTA ei seaborne tuotantoa niin käytännössä tämän pitäisi olla erittäin bullish euroviennille, eikö?

Tästähän on myös hienoja salaliittoteorioita koska käytännössä Freeportin sulkeminen hyödyttää niin Jenkkejä kuin Venäjää Euroopan kustannuksella eli onko sinne iskenyt jompikumpi😅.

Edit. Tuntuu kyllä että olen kirjoittanut suht samanlaisia viestejä palstalle tasaisin väliajoin paasaten kuin saarnamies että ehkä en enää palaile kummemmin omiin näkemyksiini. Kukin saa olla tahollaan jostain tai kaikesta eri mieltä. Inventaariodatat ja muut opec luvut löytää jokainen helposti että en tiedä tuoko tämä mitään uutta ketjuun. Palaillaan kun datoissa näkyy jotain muutoksia aiempaan.

40 tykkäystä

Tuo oli hieno postaus, jos jotain saa toivoa niin tänne voisi vielä nostella noita yksittäisiä yrityksiä, mitä seuraatte.

Itse tarjosin tuota jack-up drilling service firmaa, eli BORRia, se nousikin nopeasti 100%, tällä hetkellä kiinnostaa seurata myös offshorepuolta, jonka kannattavuusrajat on kyllä ylitetty mutta kurssit eivät ole vielä ainakaan innostuneet. BORRit olen edelleen pitänyt, tällä hetkellä kiinnostaisi myös jalostajat kuten Valero. Tai ehkä junior firmat kovalla riskillä.

Monet varmaan jättävät öljy-yhtiöihin sijoittamatta mm. siksi että öljyn kulutus tietysti rasittaa kovasti ympäristöä ja sillä rikastuvat ihmisoikeusongelmien kanssa painivat maat, joiden kulutuskin vaikuttaa aikamoiselta ökyöyhötykseltä.

Mutta niin kauan kuin esim. liikenne vielä vie tuon 2/3 öljyn kulutuksesta, olemme siitä edelleen riippuvaisia, ja jos jätämme sektorin investoimatta nousee energian hinta pilviin. Se tietysti nopeuttaa vaihtoehtoisten rakaisujen kehittämistä - olkaamme siitä edes iloisia.

mean time in Finland, 145 000 taloa lämpenee edelleen öljyllä… Nämä varantojen kuluttajat huutavat nyt sitten valtiota apuun, vaikka ovat nauttineet pilkkahintaisesta lämmityksestä vuositolkulla.

4 tykkäystä

Bloombergillä tänään:

Jeff Currie, global head of commodities at Goldman Sachs, says energy and food are “severely skewed to the upside,” going into the summer as oil markets are tighter than expected just a few months ago. He speaks with Francine Lacqua on “Bloomberg Surveillance Early Edition.” (Source: Bloomberg)

Watch Commodities Suffer ‘Revenge of the Old Economy’: Currie - Bloomberg

Jos ei jaksa katsoa videota, tässä pääkohdat.

-high oil price not only because of war

-oil, metals, minerals, wheat, all have pressure up

-ignored capital investments

-deeper issue, than originally thought

some drivers on short term
-1 china demand on rise after lockdowns

-2 russia-sanctions

-3 pressure to travel

shortage of russia more on refining capacity , than oil itself. takes years to build

-global issue, US cant solve it alone

underinvestments in oil production, in oil refining, in copper production

global slowdown might give pullback to prices, but will not fix the issue, no investments.

no capital flows, because

  • investors scarred by earlier losses
  • high volatility
  • ESG

OPEC+, what to expect from meetings?
2M barrels can be added

holiday season increase consumption 3-4 M

Russia decrease supply 0.6 M

0.8M china to add in demand after lockdowns

Where is the supply coming? Gap between 4.2-5.2M vs possibility to add production by 2M.

Omana kommenttina, Bidenin ajatus lisätä verotusta ei varmasti saa lisäämään investointeja yhtään. Päinvastoin, pitäisi antaa verohelpotuksia investoinneista. Bidenille huonot pisteet tästä.

Edit vielä: ESG ei oikein toimi yksinään. Tässä korjataan nyt hedelmää siitä että ala ei ole saanut investointeja. Tietysti ESG:n tavoite korkeasta öljyn hinnasta ja vähenevästä kulutuksesta toteutuu, mutta voi olla että mennään uuden energiakriisin kautta sitten kuten 70-luvulla.
Kovasti tuntuu lentely kuitenkin maistuvan monelle joka ei suostu sijoittamaan tähän perushyödykkeeseen.

8 tykkäystä

Siellä ehkä konsensus on enemmän että öljy oli ali-investoitu jo ennen Ukrainan kriisiä, eikä arabimailla todellisuudessa ole kykyä ainakaan nopeasti kasvattaa tuotantoa tarpeeksi. Tietysti sota pahentaa tilannetta, mutta kysyntä on joka tapauksessa kasvamassa nousevista hinnoista huolimatta ja investointeja pitäisi joka tapauksessa tehdä. Lyhyt mainos vain tähän väliin.

Hyviä kirjoituksia täälläkin. Kiitos vinkistä!

Investoinnit öljyntuotantoon ovat vähentyneet merkittävästi, mutta en usko, että öljy olisi ollut ali-investoitu ennen sotaa. En silti lähde siitä väittelemään. :slight_smile: Venäjä on kuitenkin maailman toiseksi suurin öljyntuottaja, joten sen jättämää aukkoa on vaikea paikata. Venäläinen öljy löytää varmasti tiensä ajan mittaan autokratioiden ja kehitysmaiden käyttöön vähentäen jonkin verran kalliimman öljyn kysyntää, mutta öljyn hinta länsimaissa ei taida siitä merkittävästi laskea.

Tilanne on vaikea. Uusiutuvaa energiaa tulee koko ajan lisää, mutta liian hitaasti. 1970-luvulla nähtiin valtava murros energiantuotannossa. Odotan, että nyt nähdään samanlaista kehitystä, mutta se vie vuosia.

Mieleen tulee väkisinkin Wahlroosin puheet energiasta ja Venäjästä. On ehkä maailman kymmenen epäsuosituimman kommentin joukossa sanoa, että Venäjän energiatuonnin nopea pienentäminen oli iso virhe, mutta kyllähän se tässä tilanteessa siltä näyttää.

Venäjän sodankäyntiä ei taideta pystyä pysäyttämään sodan rahoittamisen vaikeutumisella. Venäjän valtion kassa taitaa kaikesta huolimatta kasvaa ennätysvauhtia. Resurssien saannin vaikeutumisella sodankäyntikykyä voidaan varmasti heikentää tehokkaammin. Noh, menee jo aiheesta pahasti ohi… :slight_smile:

1 tykkäys

Kaikesta vakuuttelusta huolimatta, että öljylle riittää kysyntää, minua edelleen kiusaa se, että nousua on vuoden alusta jo tapahtunut melkoisesti.

Pörssihän reagoi tässäkin asiassa ennakoivasti, eli jos öljyn kysyntää ajavien ajureiden nähdään taittuvan vaikkapa vuoden päästä, pelkästään se voi johtaa öljy-yhtiöiden kurssien merkittävään laskuun.

1 tykkäys

Joo ei näistä asioista tarvitse kinata kaikki saa olla haluamaansa mieltä. Faktana kuitenkin investointi peak supply puolelle oli 2014 ja demand puolella kutakuinkin nyt. DUC on ollut näin alhaalla viimeksi 2017 vaikka siellä peak oli Bidenin saapuessa. Eli lähtökohtaisesti tämä kierre ei lähtenyt Bidenista vaan Wallstreetistä joka painotti vuosikausia tappioita tekeviä öljylafkoja panostamaan capexien sijaan diveihin. Sen sijaan duc puolella voitaneen katsoa Bidenin suuntaan. Fieldit porataan siis kahteen kertaan. En ole asiantuntija mutta käsittääkseni ne porataan kertaalleen ohuemmalla poralla ja ovat sitten drilled but uncomplited wells. Tarkoittaa käytännössä sitä että uusia poraus ja kartoituslupia ei anneta ja nykyinen nouseva rig count on ollut vain näiden aiempien rigien käyttöön ottoa mutta reservi pienenee. Kuten liuskeen vallankumousta seuranneet tietävät niin tämä olisi IMO se mikä supply puolta olisi voinut helpottaa mutta ei helpota. Syitä oli myös korona-ajan vaikeudet saada lupien lisäksi poria ja työmiehiä. Elizabeth Warren sanoi että menkää öljymiehet koodaamaan, ajamme alan alas ja sittenhän nuo alalta lähtivätkin raksahommiin. Miksi P-Amerikka on sitten niin tärkeä on se että mm Saudien tuotanto ei ole vain nyt korona-aikana vaan myös ennen sitä perustunut tietyn rajan jälkeen onshore inventaariovedoksiin. Itseasiassa se miksi 2014 alkanut ali-investointi ei ole näkynyt on johtunut juurikin inventaariovedoksista. Samasta syystä voidaan nyt ilmoittaa inventaario “kasvusta”, mutta se on valheellinen ilmoitustapa koska samaanaikaan tämä kasvu perustuu spr vedoksille. 2020 öljyä tulvi ja tuotanto laitettiin seis ja tästäkin seisokista kärsitään vielä. Firmat menivät melkein konkurssiin ja investointeja teki lähinnä ne jotka hädintuskin pystyvät.

@Jurpo2 itse en usko että öljyn demand katoaa vuodessa mihinkään. Kuten sanoin se ei ole niin elastista kuin etuoikeutettuna länsimaalaisena kuvittelisi. Kehittyvät maat kehittyy, ihmismäärä kasvaa juurikin näiden johdosta eikä öljy ole yhtäkuin autot ja ajaminen. Toki voi tapahtua demand destructionia joka väliaikaisesri romahduttaa kysyntää, MUTTA sitä ei näy vielä vaikka maksamme 250$ crude barrelin bensaa. Miksi näin niin koska crack spread. Eli meillä on refinery ongelma. Maksamme siis vaikka dieselistä reilusti enemmän kuin suhteessa crude barreli koska jalostamot käy Jenkeissäkin jo 94% tehoilla. Doombergin mukaan tämä saa muuten ennen pitkää laitteita paukahtelemaan. Jos nyt demand destruction tulee niin sitten joudumme vain arvailemaan miten tämä vaikuttaa supplyhin. Nyt on puhuttu windfall taxeista Jenkeissäkin, mutta miten luulette että uusi lisävero vaikuttaa firmojen haluun investoida? Käytännössä kaikki toimet on vain vaikeuttaneet supply puolta.

No toinen kohta on hinnoittelu. Eli itseasiassa öljylafkoille ideaalitilanne olisi tämä 100-120$ barreli. Jos tästä noustaan tulee ae demand destruction kipuraja lähemmäs inflaation myötä JA moni lafka on hinnoiteltu ~70$ barreliin. Eli kyseessä ei ole betsi öljyn nousulle vaan rakenteellisesti kalliimmalle öljylle pitkän aikaa ja sen puolesta vedon lyömistä. Jos öljy on vuoden päästä 100$ niin onhan noi nyt näillä hinnoilla uskomattomia sijoituksia kun ovat järjestään nostaneet divejä ja buybackeja ja saavuttavat velattomuuden näillä näkymin 2023 h1.

En missään nimessä kannusta sijoittamaan öljylafkoihin. Et paljon poliittisempaa ja riskisempää sektoria löydä jollet tiedä mitä indikaattoreita seurata. On myös fakta että öljyä ollaan ajamassa isossa mittakaavassa alas. Sitä en tiedä miten hinnoittelu menee jos samalla supply supistuu mutta ainakaan tämä ei ole vuoden proggis. Tästä voi kuitenkin ottaa tekki/Suomisijoittajakin pointteja itselleen koska inflaatio on niin olennainen osa tämän hetken markkinoita, ja vaikka spotti öljy heiluu kuin hullun mu***u niin kaikki indikaattorit vinkkaisi loppuvuoden osalta nousua tai ainakin stabiilia +100$. Kyllähän se toki inflaation rauhottaisi jos se siihen jäisi mutta se nyös tarkottaisi jämähtämistä näille ikävän korkeille tasoille. Olettaisin että moni haluaisi reilusti nykyistä halvempaa bensaa eikä vain nousun katkeamista.

Edit. Lisätään myös että demandin kasvu ei tosiaan ole mikään oma mutuiluni vaan opecilta, eia:lta ja vitolilta löytyy näistä pitkän ajan ennusteita. Toki kaikki on ennusteita mutta ihan päästäni en tätä keksinyt.

Edit2.

17 tykkäystä

Tässäpä se ja hyvä pohdintoja @Pavel . Öljy ja öljyjalosteet voisivat olla hyvä “hedge” salkussa, koska jos ne nousevat, monet muut alat tippuvat ja päinvastoin. Kuitenkaan taantumalle energiakaan ei ole hedge ja koska öljy ja raaka-aineet eivät ole aiemmin osana sijoitusstrategiaa, mietin tarkkaan sellaisen peliliikkeen fksuuttaa ja ajoitusta - omalta kannaltani.

3 tykkäystä

Tämä on aivan totta. Energia ja shipping oli loistavia hedgejä inflaatiolle, sodalle, koroille tms, MUTTA kyllähän niitä kunnon taantumassa ja lamassa lyötäisiin ihan samallailla laitaan.

Eli kun tilanne on se että öljyä ei voi printata niin fedin keinot on ns pakotettu demand destruction. Keinot vaikuttaa maailmanlaajuisiin energiamarkkinoihin on keskuspankeilla hyvin vajaavaiset. Tämä menee nyt hieman moneen suuntaan kun supplyta ei tahdota saada tarpeeksi ja vastaavasti verohelpotukset tankilla helpottaa noita kulutuksen laskun paineita.

Näen suurena riskinä myös sen että talous ajetaan väkisin taantumaan lieveilmiöineen, öljy laskee, mutta kun tästä sitten väkisin irtaudutaan takaisin QE:n tielle niin huomataan että taantuma on saanut öljyntuottajat entistä varovaisemmaksi capexien suhteen ja saavumme entistä huonompaan tilanteeseen.

Aiemmat perustelut valtavasta supply lisäyksestä +100$ barrelilla ei ainakaan nyt näy missään tilastoissa ja enemmänkin päinvastoin. ESG voi hyvinkin saada öljy-yhtiöt suhteuttamaan supplyta siihen tosiseikkaan että seuraavan 10v periodilla alkaa demandissa pysyvä lasku.

Joutsenina sitten vaikka mahdollinen Kiina-Taiwan tilanne.

Edit. @Expaco_b joo no itse näkisin että tässä on monella näkökanta länsimaisena kuluttajana. Ensinnäkään ei tiedosteta miten fossiiliset on osana niin kännyköiden, ruoan kuin vaatteiden tuottamista ja että väestökasvu tapahtuu nimenomaan kehittyvissä maissa. Voi olla vaikea kuvitella superchargreita ihan heti Zimbabween kuten joku talouslehti reilu vuosi sitten kirjoitti. IMO ydinvoima olisi paras ratkaisu, mutta en halua lähteä väittelemään energiapoliittisista ratkaisuista. Kukin olkoon haluamaansa mieltä.

7 tykkäystä

Yksi tekijä öljyn ylenkatsomiseen on varmasti ollut sähköautobuumi. Tai hype, tai no neutraalimmin innostus.

Totta kai hyvä että teknologia kehittyy, mutta sähköautojen osuus on tällä hetkellä vasta 1% autokannasta, ja ennustetaan että vuonna 2050 osuus olisi 30% Electric Vehicles – Analysis - IEA

Siis 30 vuotta, se on aika pitkä aika jos öljyinvestointeja ei tehdä ja energiankulutus lisääntyy samaan aikaan koko ajan.

Lentoliikenteessä tuskin sähköistytään tuossa 30:ssä vuodessa, ja kun liikenne kuitenkin on se 65% öljynkäytöstä niin ei tuo kysyntä tosiaankaan näytä hyytyvän - PAITSI megalamassa, mutta silloin tuskin mikään sijoituskohde pärjää, ehkä pitkät bondit oikeaan aikaan ostettuina.

4 tykkäystä

Isossa kuvassa olen sitä mieltä, että uusiutuvissa on kyllä tulevaisuus, mutta valitettavasti síihen tulevaisuuten pääsy kestää paljon kauemmin kuin haluaisimme. Öljybuumi voi olla pitkittynyt ja kestää taantuman yli, jolloin upsidea löytyisi sekä öljylle että uusiutuville pörssikursseissa.

Uskon, että ainakin parin vuoden öljypula on jo sisällä öljy-yhtiöiden hinnassa. Jos uskoo näin olevan, voi yrittää muodostaa ostopäätöstään sillä perusteella, onko pula vielä pidempi.

1 tykkäys

Hyvää kommentointia! Etenkin @Pavel mainiota yhteenvetoa syistä miksi nykyiseen tiukkaan markkinatilanteeseen on jo vuosien kehitystrendin myötä päädytty ja miksi tulevat vuodetkin voivat olla raakaöljyn ja öljytuotteiden osalta haastavia ellei jokin merkittävä kysyntää heikentävä tekijä (syvä lama, laajat lockdownit tmv.) ilmaannu hyydyttymään kysyntää.

Vaikka Venäjä on kevään aikana pystynyt alehintaan myymään öljyä etenkin Kiinaan ja Intiaan (kuten edellä esitetty), niin tuotantomäärien ylläpitäminen muuttuu kokoajan haastavammaksi keskeisten öljykenttäpalveluiden tuottajien vetäytyessä Venäjältä ja pakotteiden rajoittaessa tuotantoon tarvittavan teknologian saatavuutta. Mielenkiintoista onkin seurata, miten Venäjän öljynvientimäärät kehittyvät kuukausien edetessä ja jos/kun tuotanto merkittävästi heikkenee, niin luonnollisesti kokonaismarkkinatilanne entisestään tiukentuu. Tällöin tarve mm. saada aikaan sopimus Iranin kanssa sekä Venezuelan öljyntuotannon lisäämiselle voimistuu.

Hyvin mielenkiintoista seurata myös, miten eri maissa (erityisesti jenkeissä) hallinnon suhtautuminen öljy-yhtiöihin kehittyy pumppuhintojen ollessa korkealla. Alkavatko poliitikot ymmärtämään, että yritysten demonisointi ja vapaan markkinatalouden vastainen säätely (mm. mahdolliset öljytuotteiden vientirajoitukset) sekä spesifisti toimialaan kohdennetut lisäverot eivät ole omiaan kannustamaan yhtiöitä tekemään tarvittavia investointeja ja voivat jopa uhata jo yhtiöiden ilmoittamia toteutumassa olevan tuotannon käynnistämistä (mm. tietyt Shellin pohjanmeren projektit). Samoin myös sijoittajien investointihalukkuus luonnollisesti heikkenee, jos on olemassa merkittävä uhka, että yllättävillä poliittisilla päätöksillä voidaan hetkessä merkittävästi rapauttaa energiayhtiöiden tuloksentekokykyä.

2 tykkäystä

Vähättelemättä yhtään venäjän hyökkäyksen vaikutusta öljyn hintaan, brentti ja raakaöljy vaikuttaisivat nyt olevan about samoissa hinnoissa, kuin 2008-2014 välisenä aikana öljyn hinnan ollessa korkealla. Maakaasun kohdalla tilanne toki on nyt erilainen.

Onko tässä nyt käynyt niin, että öljyala on ollut niin epäseksikäs auringonlaskun ala, että vapaan maailman kohdalla on menty ali-investoinneilla tuotantoon ja tilanne on sitä kautta ajettu tähän. Tämän lisäksi vihreään siirtymän nopeus on yliarvioitu rankasti ja fossiilisten energiamuotojen hintaa on liikaa painettu ylös verotuksella.

4 tykkäystä

Oleelliset syyt ovat seuraavat:

Erittäin vihamielinen poliittinen ympäristö, woket rahoituslaitokset eivät tarjonneet koronan jälkeen kilpailukykyistä rahoitusta, alan tulevaisuuden näkymät. Lisäksi Bidenin hallinto ei edes myönnä lupia.

Miksi laittaa investointeja tulille, kun joku poliitikko on kuitenkin laittamassa kapuloita rattaisiin? Parempi sulatella velkavuorta ja antaa rahat osinkoina omistajille.

6 tykkäystä

öljyn hintakin palautunut nopeasti taas 10% ylemmäs yli 111 US laaduista.

Maat ovat ajautumassa subventointikierteeseen, kulutus vähenee hetkeksi kun hinta nousee, mutta kun valtiot tulevat vastaan ollaan taas pian lähtöruudussa, eikä kysyntä pienene.

Itse hyväksyisin suomessa tilapäisesti valtion vero-osuuden jäädyttämisen tietylle tasolle, mutta kyllä se korkeampi hinta kuitenkin on paras motivaattori saada investoinnitkin liikkeelle. Sekä vaihtoehtoisiin energiamuotoihin, että öljyntuotantoon, jota ilman ei kuitenkaan vielä pärjätä hetkeen.

2 tykkäystä

En sano etteikö näin voi käydä, joskin imo merkit ei siihen viittaa. Enemmänkin tunnutaan hakevan hintaa missä demand destructionia tapahtuu reilummin. Jos pitäisi veikata niin crack spreadin laskiessa crude barrel nousee ja päinvastoin. Refinerit käy tosiaan nyt 95% teholla ja gulffilla 98% tehoilla että lisäystä sinne ei tule.

Nythän viime viikolla Opec sanoi ensimmäistä kertaa että spare capasity on hyvin rajallinen ja Macronkin tätä tiedusteli saaden saman vastauksen ja ilmoitti Bidenille että näin on.

On siis selvää että taantuma/lama rokottaa kulutusta, se lienee itsestään selvää, mutta se paljonko on erittäin vaikea tietää. Yksi suurimmista syistä löytyy tästä kaavasta’


Nyt kun katsomme TTF suhdetta KESÄLLÄ HH:n tai vaikka öljyyn niin tämä kuvastaa itselle kuinka kireät markkinat ovat. Venäjä myy tällä hetkellä enemmän öljyä kuin ennen sotaa ja kaasuakin virtaa. Taantuma tai ei, niin mitä tapahtuu talvella jos hanat laitetaan kokonaan kiinni Eurooppaan? Luonnollisesti se näkyy sähkölaskuissa mutta myös monin paikoin gas->oil switch.

Mitä yritän sanoa että katsoi futujen spredejä tai öljyn balanssia ja poliittisia näkymiä niin Venäjän kun inventaarioiden suhteen, niin suhtaituisin myös varovasti Citin arvioon. Citihän on siis ollut 12kk öljy bearina ja käytännössä väärässä aina. En ole tätä lukenut jos on uusi kannanotto, mutta siis esim viikko sitten sanoivat odottavansa että Texas tulee lisäämään 90barrelin hintoihin Saudiarabian verran tuotantoa 4 vuodessa🤔. Jokainen voi miettiä miten se olisi edes teoriassa mahdollista poliittisesti. Liuskevallankumouksessa siis poltettiin tosiaan 100miljardia ja saatiin 7mbd 7-8vuoden aikana ja nyt Citi odottaa nykyisellä esg politiikalla 10mbd 4 vuodessa.

Ja taas disclaimer että saatan olla täysin väärässä, mutta a. supply on erittäin tiukkaa ilman merkkejä selkeästä paranemisesta b. moni arvioi etenkin euronatgas kriisin ja kalliin hiilen aikana demandin joustavuuden pieleen. Voinhan se toki olla minäkin.

Edit.Täytyy tähän vielä lisätä että siinä missä öljyä on aina pidetty energian markkinatilanteen indikaattorina, niin imo nyt voi olla myös aika kääntää katsetta natgas puolelle. Oli tämä sitten Eurooppasota, Kylmäsota vol 2 tai mitä ikinä niin kaasulla on Venäjän kanssa painittaessa erittäin iso merkitys. Euro natgas on noussut 700% pohjilta ja riippuen Venäjän toimista saattaa se katastrofi olla vasta talvella edessä. Kaasu on valittu välivaiheen linjaksi matkalla kohti vihreämpää tulevaisuutta ja jo yli 40 (44?)maata tilaa lng:tä energiatarpeekseen. Tässä yksi syy miksi Freeportin lng (lng on siis nesteytettyä kaasua) terminaalin räjähdys oli imo ihan merkittävä asia vaikka en valtamediassa juuri aiheesta uutisia bongannut. Euroopassa on rakenteilla parikymmentä lng terminaalia ja Kiinassakin suurimpia terminaalirakennuksia koskaan. Exxon ja Shell sijoitti 30miljardia Qatariin kaasuntuotantoon.

Edit2. Lisätään vielä yksi chartti kun on niin tylsiä pidemmät sepustukset ilman kuvia.

Edit. @Sijoittaja-alokas kun olet paikalla niin siirrä tää vaikka raaka-aine ketjuun. Ei tää ihan pörssisuunta kamaa ole vaikka energia kaikkeen vaikuttaa, mutta täällä on enemmän indeksi tms näkymiä.
Kiitos kiitos @Sijoittaja-alokas :handshake:.

Edit. Tuhat edittiä mutta tuli juuri vastaan niin pakko vielä laittaa. Kertoo myös karua kieltä siitä miten hajallaan kaikkien makroennusteet ovat.

25 tykkäystä

Öljyn hinta vaikuttaa varmasti vihreän siirtymän nopeuteen. Mikäli hintataso pysyy korkeana siirtymän vauhti nopeutuu ja fossiilisten kysyntä laskee pysyvästi.ölkyntuottajamaiden ongelmana on maksimoida kokonaistuotot ja optimoida pysyvät muutokset omiin tavoitteisiin.

2 tykkäystä

Epäilemättä näin ja samaan aikaan erilaiset energiansäästöä tuovat investoinnit lisääntyvät. Vaikka kuinka kiirehdittäisiin niin vuodessa tai parissa ei ihmeitä ennätä tapahtumaan ja toisaalta parin vuoden päähän vaikea ennustaa mikä on tilanne itäkaasun ja öljyn suhteen.

1 tykkäys

Raaka-aine osakkeisiin liittyen tietääkö kukaan miten Australialaisten firmojen osinkojen verotus menee? Ja vaihteleeko se välittäjittäin?

Esim. Kanadan osalta osingot menee Nordnetillä oikein (15% ennakonpidätys), mutta Mandatumilla ei (Muistaakseni 25% siellä).

11 tykkäystä

Wefillä :alien: on asiaa mm. litiumista , itse ajattelen että on hieman riski sijoituksia jos näitä aletaan kansallistamaan kiihtyvässä tahdissa. Paria litium yritystä omistan enivei…

3 tykkäystä