Pörssien suunta (Osa 2)

Price to peak earnings laittaa osoittajaan nykyisen indeksiluvun ja nimittäjään aina siihenastisen reaalisen ennätys-ttm-EPS:in.

Jatkan tarkastelua jossa on toisen maailmansodan jälkeiset U.S. taantumat ennen finanssikriisiä.

Taantumiin liittyvissä laskumarkkinoissa kallein markkinapohja noista oli maaliskuu 2003, jolloin reaalinen p/pe oli 15x.

Nyt se on 17x. Päästäkseen tuohon p/pe-tasoon 15x S&P 500:n pitäisi pudota 3250 pisteeseen.

EDIT:

Tuota ei ollut päivitetty ihan tähän päivään.

Korjasin virheen. Ei pitäisi postailla hätäillen.

12 tykkäystä

Vaikka olenkin tällä hetkellä karhu, niin näen ison potentiaalin inflaatiosta hyötyvissä osakkeissa. Osakkeet kuitenkin arvostetaan nimellisellä arvolla ja, jos kaikki yrityksen kaikki P&L erät muuttuu samassa suhteessa inflaation kanssa, niin tuloshan paranee myös sen inflaation verran. Vielä parempi sitten sellainen yritys, jolla tulos paranee inflaatiota enemmän.

Olenkin koettanut etsiä sopivia osakkeita seuraavilla attribuuteilla:

  • Korkea kate % ja hinnoitteluvoima (Tarkoittaa samalla matalia inflaatiolle alttiita kuluja)
  • Matala velkataso (Ei rahoitustarpeita ja käteisestä aletaan nyt maksamaan jopa korkoa)
  • Mahdollisimman defensiivinen liiketoiminta, joka ei mahdollisesta lamasta hätkähdä

Ei kannata toki olettaa koskaan mitään, mutta vahva usko sille, että näillä kriteereillä, nyt ostamalla tekee hyvät tuotot seuraavan 10 vuoden aikana.

24 tykkäystä

Tuo n. 3200 taso alkaa tulla nyt suurimmalla osalla jenkki-analyytikkoja vastaan, ketä yrittää pohjia ennustaa, pois lukien ne tuomiopäivän ennustajat, joiden mukaan pohja on jossain (ehkä) 1000-1500 kohdilla. Mielenkiintoisesti se on myöskin aika ilmiselvä tukitaso TA mielessä, koska siellä sijaitsee melko tarkkaan tuossa kohdin 2020 syksyn isomman nousun jälkeisen dipin pohjat. Alkaa itsestäkin tuntumaan jo melkolailla todennäköiseltä tuo taso. Sinne olisi nyt reipas -10% matkaa vielä. Nykyvauhdilla se tulisi jo ensi viikolla, mutta eiköhän tässä taas viikon rommin ja huomisen opexin jälkeen hiukan huilata ja sitten ensi kuussa taas järkytytään, kun kesken kuuta tehty koronnosta ei heti tappanutkaan inflaatiota ja JPow taas iskee 0.75 lisää hyvää tiskiin. Elokuussa sitten saatetaan jo kesän jälkeen alkaa näkemään pieniä merkkejä inflaation taittumisesta ja nostetaan enää ehkä 0.25 ja markkina hakee pohjaa, mikä voisi sitten olla syys/lokakuussa.

26 tykkäystä

Onko @Marianne_Palmu tai muilla makroon perehtyneillä näkemystä miten eurooppalaisten ja amerikkalaisten yhtiöiden arvostuksia verrattaessa tulisi ottaa huomioon EKP ja FED erilaisuus ja siitä seuraava dollari euro arvokehitys? Fiksut ovat tajunneet minua isommassa määrin ostaa aiemmassa vaiheessa dollariosakkeita ja päässeet hyötymään dollarista muun hyvän lisäksi. Voisiko ajatella EKP ongelmien edelleen johtavan siihen, että samoilla kertoimilla olevista yhtiöistä kannattaa sijoittaa mieluummin amerikkalaiseen ja euroissa kannattaa hankkia lähinnä lainaa (asunto jne)? Vai onko tämän aika jo ohi ja nyt tuomittu pysymään heikolla eurolla vain Euroopassa?

3 tykkäystä

Lueskelin eilen juttuja USA:n öljyteollisuuden taantumasta, joka on oikeastaan jatkunut jo kaksi vuotta. USA:n tilanne ei pörsseissä näkyisi, jos Venäjän energialla pyöritettäisiin edelleen täysin Euroopan ydinmaita. Venäjän energiatuonnin hiipuessa merkitys on suuri.

Venäjän ajoitus Ukrainan sodalle on erinomainen. Vastaavaa tuho- ja painostusvaikutusta ei olisi saanut aikaiseksi parin vuoden päästä olettaen, että ihmiskunnan taistelussa viruksia vastaan oltaisiin edelleen niskan päällä. Jos ajoitus oli vahinko, ovat venäläiset pirun onnekkaita barbaareja.

Euroopan riippuvuutta Venäjän energiasta alettiin tosissaan rakentaa vuoden 1973 öljykriisistä lähtien. Tarkoitus oli vähentää riippuvuutta Arabimaiden öljystä sen jälkeen, kun öljy oli politisoitu osaksi Arabimaiden tavoitetta painostaa Yhdysvallat lopettamaan tukensa Israelin jatkuvalle sotimiselle ympäri Lähi-Itää. Kriisistä oli monia seurauksia, joista yksi oli Euroopan riippuvuus Venäjän maakaasusta, Saksa etunenässä. Yhdysvallat varoitteli Eurooppaa energiariippuvuudesta 1970-luvulta lähtien aina tähän päivään asti, mutta varoitukset menivät kuuroille korville. Ranskassa oltiin sentään kaukaa viisaita ja rakennettiin merkittävä määrä ydinvoimaa, Venäjä-riippuvuuden kasvattamisen lisäksi.

Mutta USA… USA:n pörssien suunta ohjailee lopulta kaikkien pörssien suuntaa. USA on maailman suurin öljyntuottaja ja öljyomavarainen, mutta noudattaa markkinatalouden sääntöjä. USA tuottaa tällä hetkellä hieman alle 12 miljoonaa tynnyriä öljyä päivässä. Se on 8% vähemmän kuin vuonna 2019. Öljyntuotannon ei odoteta palaavan pandemiaa edeltävälle tasolle tänä vuonna ja viime vuosikymmenen kaksinumeroinen vuosittainen tuotantomäärien kasvu on historiaa.

USA:ssa öljyntuotannon ongelmat alkoivat siitä, kun vuoden 2020 romahdus painoi öljyn hinnan pahimmillaan miinukselle. Öljyn hinta ei kattanut edes varastoimista. Maan öljyteollisuudessa nähtiin lukuisia konkursseja. Öljyn ripeä hinnannousu parantaa nyt tuottajien kassaa nopeasti, mutta ongelmana on resurssit. Yhtiöt eivät löydä työvoimaa. Tarvittavia laitteita ei kyetä toimittamaan riittävän nopeasti ja jopa fräkkäyksessä käytettävästä hiekasta on pulaa. Resursseja ei saa edes rahaa vastaan.

En haluaisi jatkaa pessimismiäni, mutta ilman energian hinnan laskua ei taantuma taitu. Ja mikä saisi energian hinnan laskuun ja pörssit nousuun? Valttikortit ovat jälleen kerran Arabimaiden käsissä. Tuotantoa kyettäisiin kasvattamaan jonkin verran, mutta siihen ei ole halukkuutta. Venäjä kaveeraa monen suuren öljyntuottajamaan kanssa, joten tilanne on haastava. Eurooppa sulki pysyvän tuntuisesti merkittävän määrän energian tuontia Venäjältä. Vaikka sota loppuisi tänään ei nopeaa paluuta halvan energian lähteille ole.

Yhteenvetona: Historia toistaa itseään. Sotimisen synnyttämän energiakriisin myötä inflaatio kiihtyy ja laukaisee taloustaantumaa. Tällä kertaa yhtälössä on myös pitkään kestänyt pandemia, josta ei oltu vielä selvitty. Pörssien alamäki taittuu vasta pohjilla, minne on vielä monen osakkeen kohdalla matkaa. Poimijoille ajankohta on hyvä, sillä pörssin alamäki ja huono sentimentti tasapäistää osakkeita. Kökköä saa priiman hinnalla ja toisin päin.

70 tykkäystä

Hyvä kirjoitus OldFeki. Tuolla raaka-aineet ja luonnon

-ketjussa on paljon keskustelua tästä aiheesta. Siellä ehkä konsensus on enemmän että öljy oli ali-investoitu jo ennen Ukrainan kriisiä, eikä arabimailla todellisuudessa ole kykyä ainakaan nopeasti kasvattaa tuotantoa tarpeeksi. Tietysti sota pahentaa tilannetta, mutta kysyntä on joka tapauksessa kasvamassa nousevista hinnoista huolimatta ja investointeja pitäisi joka tapauksessa tehdä. Lyhyt mainos vain tähän väliin.

9 tykkäystä

Commodity hinnat alkavat jo valua huipuilta alaspäin
image

Historiassa commodity hinnat ja CPI ovat korreloineet hyvin. Siirsin CPItä vielä 2kk taaksepäin, jotta korrelaatio parantuisi.

Tuon CRB datan perusteella inflaation olisi jo pitänyt vähän rauhoittua, mutta oletettavasti ainakin tulevina kuukausina tulisi käänteen näkyä. Etenkin jos commodity hinnat jatkavat rauhoittumista.
Jos taas commodity hinnat kääntyvät alas ja samalla inflaatio jatkaa laukalla, ollaankin jo jännän äärellä.

55 tykkäystä

Hyvä nosto!

Merkkejä alkaa olla siellä ja täällä…

32 tykkäystä

Itse en osaa tuolla tavalla taitavasti markkinan liikkeitä ennustaa.

Mutta avaan lisää tuota p/pe-konseptia.

Yhdessä kohtaa on firmoille toimintaympäristö ja tähdet niin kohdallaan että tehdään siihenastiset ennätystulokset nimellisesti ja reaalisestikin.

Sitten suhdanne heikkenee, ja silloin tällöin laskusuhdanne etenee taantuman asteelle.

Jos osakemarkkina laskee reilusti, useimmat sijoittajat jollain tasolla ymmärtävät että tuottovaatimus on noussut.

Sen lisäksi on negailua liittyen yhtiöihin. Ne siihenastiset ennätystulokset alkavat näyttää kangastukselta jotka eivät ole enää relevantteja. Jälkikäteen on aina helppoa sanoa että hölmöä negailua oli – intrinsic business value on taantumassa ihan sama kuin silloin kun ne huipputulokset tehtiin.

Tuo p/pe on yksi tapa hahmottaa sijoittajien pessimistisyyden astetta laskumarkkinassa.

Katsotaan p/pe:llä kalleinta markkinapohjaa toisen maailmansodan jälkeen, kuitenkin ennen finanssikriisiä.

S&P 500 maaliskuussa 2003:

  • takana melkein 50 % kurssiromahdus
  • p/pe 15x
  • treasury yields: 3m 1.2%; 2y 1.6%; 10y 3.8%
  • (vrt. vuoden 2000 huiput noissa yieldeissä: kaikissa huiput 6–7 % välillä)

Fed oli yrittänyt stimuloida taloutta ja tukea markkinasentimenttiä kaksi vuotta.

Tuosta se lähti:

Asuntomarkkinat ja bondimarkkinat olivat olleet hyvässä vedossa 2001–03 mutta osakesijoittajilla oli krapula.

Arvaan että taantuma on tulossa ja näen U.S. osakemarkkinoilla downsidea tilanteessa jossa p/pe on 17x ja Fed vihamielisin osakesijoittajaa kohtaan yli 40 vuoteen.

14 tykkäystä

Paljon puhetta ja mielipiteitä koroista ja osakemarkkinoiden suunnasta, niin sellaista tässä mietin, että onko olemassa näyttöä siitä, että koroilla olisi ennustenäyttöä osakemarkkinatuottoihin irrallaan markkinoiden omasta valuaatiosta

Öljyä on myös afrikassa ja vaikkapa Venezuelassa yllin kyllin, Venezuelan suhteen hattu vaan nöyrästi käteen, diplomaatti suhteet kuntoon ja talous Pakotteet pois niin öljyä virtaa reilusti venäjän verran.
Ei tässä ole kuin huonoja vaihtoehtoja joten hieman nöyryyttä "länsimailta":innocent:

9 tykkäystä

Noissa laittamissasi käppyröissä pitää tosin huomata, että siinä on commodity equity, eli osakkeiden hintojen kehitys, mikä ei ole sama kuin commodity hintojen kehitys. Tuo ero on tärkeää huomata, koska osakkeilla on tapana ryhmänä laskea, vaikkei ongelmat välttämättä jokaista osaketta suoraan koskisikaan.

Esim. Kultaosakkeet monesti laskee, vaikka kullan hinta nousee, jos osakemarkkinoilla vaan on yleisesti laskupainetta jne.

En tiedä onko tämäkään nyt täydellinen indeksi kuvaamaan itse niitä commodity hintoja, mutta tämän perusteella aika vahvalle nousutrendille tuo edelleen vaikuttaa.

Viestisi pääpointeista kuitenkin samaa mieltä.

9 tykkäystä

Jos pitäisi sanoa yksi asia liittyen korot vs. osakkeiden arvostustasot, sanoisin kyynisyyden puuskassa näin:

Osakesijoittajat ottavat huomioon korkotason tai jättävät ottamatta huomioon randomisti sen mukaan mitä he haluavat muutenkin tehdä.

Kun tavoite on saada nopeasti tuottoa osakkeista, katsotaan korkoja ja etsitään sieltä perustetta sille spekulatiiviselle projektille.

Kun pelkona on menettää nopeasti rahaa osakemarkkinoilla, katsotaan korkoja ja etsitään sieltä perustetta varovaisuudelle.

Jos perusteita ei bondimarkkinoilta osakesijoittajan (oikeasti fiilispohjaiselle) toiminnalle pysty löytämään, sitten jätetään korot huomiotta.

Parempi pohdinta olisi tietty hyvin pitkä joten otetaan tällainen kärjistys tähän väliin.

10 tykkäystä

Bloombergiltä:

Ray Dalio’s has emerged as the biggest short seller of European stocks, wagering more than $5.7 billion against them in a bid to profit from a potential decline in value.

The investment by the world’s biggest hedge fund firm includes a $1 billion position against semiconductor manufacturer ASML Holding NV and a short wager on TotalEnergies SE worth about $752 million, according to data compiled by Bloomberg based on regulatory filings. The firm has raised its short bets in the region this month to 18 companies.

Daliolla ja kumppaneilla taitaa olla suht negatiivinen käsitys varsinkin euro-osakkeista, vaikka ovatkin olleet jo valmiiksi halvempia kuin jenkkiyhtiöt. Mielenkiintoista, että hän on shorttaamassa öljy-yhtiötä.

Dalio sijoittaa erityisesti makrodatan perusteella. Siksi tälläiset positiot ovat hyviä indikaattoreja. Negatiivisia ajureita euroalueella riittää.

10 tykkäystä

Niin, täysin samaa mieltä tästä tarinasta.

Toinen vaihtoehto on myös tietenkin perustella DFC mallin riskittömän korona osuudella arvon muutoksiin (ja samaan aikaan tietysti itse kertoa että DCF mallia ei tietenkään itse käytä ollenkaan sijoittamisessa, mutta kun ne muut tietysti käyttää)

Kysyin kuitenkin näyttöä, en järkeenkäypää tarinaa. Vai voiko olla jopa niin, että kun oikein katsoo, niin yhteyttä ei ole olemassa irrallaan yleisestä valuaatiosta?

1 tykkäys

Vähemmän kärjistetty tiivistys voisi olla että samakin sijoittaja voi:

  • yhdellä hetkellä hyvin viileän analyyttisesti, realistisesti ja taitavasti tutkia osake- ja bondisijoitusta vaihtoehtoina toisilleen niin että pätevästi tulevaisuuden aina niin suuri epävarmuus näkyy skenaarioiden hajontana hänen pohdinnassaan
    ja
  • toisella hetkellä olla fiiliksen vietävänä kuten kärjistin

Lisäksi aina on jokin valtavirta, konventionaalinen tapa ajatella. Sen otteesta on vaikea päästä.

  • 1949: osake- ja bondimarkkinat ovat täysin toisistaan riippumattomat
  • 2021: kasvuosakkeista voi maksaa mitä vaan koska ikuisesti Fed ystävänä
2 tykkäystä

Öljyn hinta on tullut alas muutamassa päivässä noin 10%. Jos suunta jatkuu samana, niin saatetaan osakemarkkinoilla (pl. öljyosakkeet) nähdä reipasta nousua.

19 tykkäystä

Purulta sama huomio. Osakkeiden pitäisi ennakoida tulevaa 6-18kk päähän (ja oikeasti ne diskonttaa firmojen koko tulevia kassavirtoja) missä mielessä ne ennakoi raaka-aineiden käännettä, jos luottaa niitä hinnoitteleviin sijoittajiin…

Ehkäpä markkina tykkää että talous painuu taantumaan mikä taittaa inflaation. Aika näyttää.

34 tykkäystä

Taantumassa voi taas elvyttää? :money_mouth_face:

17 tykkäystä

En ole forward p/e:n ylin ystävä. Mutta on tunnustettava tosiasiat siinä että se on seuratuin osakemarkkinoiden arvostusten mittari.

Vuonna 2000 S&P 500 forward p/e oli 25x. Samaan aikaan TIPS:illä sijoittaja saattoi lukita itselleen 30 vuodeksi eteenpäin 4 % reaalisen yieldin.

Vuonna 2011 S&P 500 forward p/e oli 10x. Samaan aikaan TIPS:eillä sijoittajalle oli tarjolla vain 0 % reaalisia yieldejä.

Olosuhteet muuttuvat, narratiivit muuttuvat. Mutta se ei muutu että jos kysyt keneltä tahansa sijoittajalta onko toimintasi rationaalista, kyllä se aina on.

10 tykkäystä