Merkittävintä tässä tapauksessa mun mielestä on se, että Kiina on tuohon lähtenyt.
Mikä materiaali seuraavaksi?
EDIT:
Unohdin, että Ruotsi on jo joutunut mustalle listalle.
9 tykkäystä
3 tykkäystä
Niin. Linkitin jo aiemmin tänne artikkelin Kiinan pyrkimyksistä rajoittaa akkumateriaalien myyntejä.
Ottaisin tämän uhkan vakavasti kun sijoituksia miettii.
Tässä blomman artikkeli noista sirumatskuista
https://www.bloomberg.com/news/articles/2023-07-03/china-to-restrict-exports-of-metals-critical-to-chip-production
3 tykkäystä
Jälleen Sigma Lithium on ostohuhuissa. Onhan hinta halpa edelleen verrokkeihin nähden.
Brazil’s Valor Economico reported Bank of America has been conducting talks with funds and multinational firms interested in buying the mining company.
Among those interested in the Brazilian company are China’s Cnooc and Saudi Arabia’s PIF sovereign wealth fund, according to the report.
4 tykkäystä
Tuollainen kaavio tuli vastaan X:n puolella, ei sinällään mitään uutta. USA:n ja EU: n puolella luvattu nopeuttaa näiden uusiutuvien energian kohteiden rakentamista ja niihin liittyyvien projektien läpiviemistä mutta mutu on edelleen että hidasta on uusien esim. Kaivosten avaamisprosessi, todella hidasta.
3 tykkäystä
Myanmarin Wa-alue uhkaili keväällä lopettavansa tinan tuotannon.
Nyt näyttävät vieneen sen käytäntöön. Wa:n alue on merkittävä tinantuottaja, joka vastaa noin 10% koko maailman tuotannosta ja sieltä tulee merkittävä osa Kiinan käyttämästä tinasta.
China sources most of its tin ore needs from Myanmar, where the self-declared Wa State accounts for two thirds of production.
Asiasta kiinnostuneille, tuossa on hyvä infopaketti:
9 tykkäystä
Hei kaikille,
kiitokset kaikille hyvästä informaatiosta. Olen itsekin yrittänyt tarkastella syvällisemmin raaka- aineiden problematiikkaa - olenpa sijoitellut vuonomaan O&G- osakkeisiin viime kuukausina ja nyt tänä kesänäkin, onhan NOK (ja SEK se vasta onkin) heikentynyt euroon nähden ja erityisesti petrodollariin verrattuna.
Erinomainen ja lähes uunituore Dr Anasin video, joka valottaa problematiikkaa kokosektorilla. Osansa saavat Putin, Bidenomics, SPR- päästöt, sähkö- ja bensacorollat jne.
Pitkä mutta valaiseva:
1 tykkäys
Näin monimutkaisissa systeemeissä sen kysynnän ja tarjonnan tasapainotilan löytäminen vaatii lähtökohtaisestikin vuosia ja siihen liittyy useita tekijöitä, jotka joko vahvistavat tai heikentävät vallitsevia trendejä.
Tuotantopuolella kaivosyhtiöiden mineraalireservit kasvavat suhteessa hintaan, joten raaka-aineen hinnan nousu luo automaattisesti lisää tarjontaa markkinoille ja hidastaa ehtymässä olevien kaivosten sulkemista. Hinnan nousu mahdollistaa myös swing-tuottajien ja aiemmin suljettujen kaivosten tuomisen takaisin tuotantoon.
Kysyntäpuolella korkea hinta ajaa teollisuuden muuttamaan prosesseja ja minimoimaan kyseisen raaka-aineen käytön ja korkeampien hintojen lopulta siirtyessä loppuasiakkaille kysyntä myös joustaa seuraavassa osassa ketjua. Sitten on vielä Kiina. Kiina on niin valtava rohmu koko maailman raaka-ainemarkkinoilla, että se toimii vipuna molempiin suuntiin. Kaikki raaka-ainesijoitukset lähtökohtaisesti epäonnistuvat, mikäli Kiinan talous on eri mieltä 
Ne hurjimmat hintanousut vaativat lisäksi sen, että laajamittaisesti uskotaan raaka-aineesta olevan pulaa, mikä tekee ihmisistä hamstereita. Tällöin spekulaattorit innostuvat ostamaan hupenevia varastoja ja teollisuus alkaa epätoivoisesti kasvattaa omia välivarastojaan poikkeuksellisen suuriksi samanaikaisesti, ettei vain raaka-aine lopu kesken. Näin raaka-aineelle käy nopeasti kuten vessapaperille Covid-19 aikana, mikä ajaa hinnan hyvinkin nopeasti taivaisiin, kunnes kysyntä alkaa joustamaan.
Mitä tulee kuparin hintaralliin, niin toistaiseksi tarjontaa on enemmän kuin kysyntää ja Kiinan taloudellinen heikkous ei anna edellytyksiä isoon kuparin hintaralliin. Toisaalta mikäli Kiina elpyy ja lisäksi vaikkapa Intian talouskasvu alkaa kiihtymään, niin tarjontapuolella ollaan kyllä aika helisemässä. Tuskin kannattaa hirveästi stressata ennen vuotta 2025 
Palladiumia on paljon korvattu platinalla, jonka vuoksi kysyntä on heikentynyt.
18 tykkäystä
Öljyn kysyntä menossa kaikkien aikojen huippuihin tänä vuonna. Ensi vuodelle ennustetaan taas uudet huiput:
The IEA’s latest oil market report published Friday notes that oil demand hit a record 103 million barrels a day in June, driven by better-than-expected economic growth in rich nations, summer air travel and surging demand for the fossil fuel in China, particularly for petrochemical production.
As a result, the influential organization said it expects global oil demand to hit an average of 102.2 million barrels a day in 2023, which would be the highest annual level.
“With the post-pandemic recovery having largely run its course and as the energy transition gathers pace, growth will slow to 1 million barrel a day in 2024,” it said.
Myös hiilen kulutuksessa ollaan kaikkien aikojen huipussa, mutta kysynnän oletetaan laskevan loppuvuonna:
Global body the International Energy Agency (IEA) expects coal demand to remain at an all-time high this year.
This follows after global coal demand reached an all-time high in 2022, rising above 8.3-billion tonnes, the IEA points out in its ‘Coal Market Update’ report for July 2023.
“We expect coal demand grew by about 1.5% in the first half of this year to a total of about 4.67-billion tonnes, backed by both an increase of 1% in power generation and 2% in non-power.
“We observed continued increases in China, India and Indonesia, which more than offset declines in the US, the European Union (EU) and Japan,” the IEA says.
It points out that the entity expects global coal-fired power generation to decrease in the second half of this year.
14 tykkäystä
Taustaksi voi pohtia öljynkulutuksen jakautumista maittain:
Energiewendeä tehdään Euroopassa, missä per maa on aika korkeita kulutuslukemia, mutta taloudeltaan kasvavissa maissa ollaan vasta öljyn massiivisen käytön alussa.
4 tykkäystä
Miksi nämä kaivoshankkeet siirtyy tai syntyy ulkomaiseen omistukseen? Eikö nämä kannattaisi hyödyntää suomalaisvoimin? Vuoden vanha artikkeli mutta ajatus tulee selväksi.
3 tykkäystä
Kaivoshankkeet ovat valtavan pääomaintensiivisiä eikä kotimaassa ole riittävästä rahaa kaivossektorin pyörittämiseen. Ainoat realistiset rahoittajat ovat valtio (Suomen Malmijalostus Oy), joka sijoittaa vain akkumetalleihin tai eläkerahastot, jotka eivät lähtökohtaisesti sijoita riskisiin kaivosyhtiöihin. Tämän vuoksi Talvivaara haki aikoinaan rahaa Lontoosta ja Sotkamo Silver, sekä Endomines listautuivat Ruotsiin. Suomeen suuntautuvia kaivosyhtiöitä kannattaakin siksi tutkailla nimenomaan suurista kaivosmaista eli Ruotsista ja Kanadasta. Esimerkkeinä vaikkapa Arctic Minerals (ARCT:STO) ja Rupert Resources (RUP.TO).
Meidän ainoa toivo on oikeastaan siinä, että valtio listaa Terrafamen ja tekee siitä Fortumin tapaisen puoli-julkisen yhtiön, ohjeistaen johtoa laajentumaan Suomen sisällä 
15 tykkäystä
Hmhm!
20 tykkäystä
Raflaava otsikko ja periaatteessa ihan totta, mutta tuo narratiivi peak oil demandista on virheellinen, sillä bensan käytön lasku Kiinassa menee pitkälti ennusteisiin:
(IEA Oil 2023)
Bensan kulutus on jo globaalisti tekemässä huippuja, mutta se ei tällä hetkellä näytä riitävän pysäyttämään muiden öljytuotteiden kysynnän kasvua:
(IEA Oil 2023)
Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on käynnissä vahva sähköistyminen mikä näkyy vähentyneenä tarpeella öljytuotteille, mutta kehittyvät maat jyräävät meikäläiset suurella väkiluvullansa, joten öljyn kulutus sen kuin vain kasvaa:
(IEA Oil 2023)
Vaikka bensa on tietysti merkittävä osa raakaöljyn kulutuksesta, niin yhdestä öljybarrelista saa valmistettua paljon muutakin kivaa käyttötuotetta teollisuusyhteiskuntaan, joten emme tule välttämättä koskaan olemaan täysin öljyvapaa yhteiskunta. Globaalin kysyntäprofiilin muuttuessa voidaan bensiinin valmistusta vähentää ja lisätä muiden tuotteiden osuutta:
Hieman hauskasti tätä aihetta sivuten Venäjällä on muuten tällä hetkellä käynnissä pienehkö polttoainekriisi 
Raakaöljyn hinnan lasku on pysähtynyt ja tällä hetkellä mennään mukavasti vaakamörnintää korkeahkolla tasolla. Mikäli Ukraina iskee Novorossijskin satamaan tai Venäjän öljynjalostamoihin drooneilla, niin maailmanmarkkinat menevät hyvinkin nopeasti taas sekaisin, kun maailman kolmanneksi suurimmalle öljyntuottajalle tulee vaikeuksia saada tuotteitansa maailmanmarkkinoille. Takaraivossa on ajatus, että Biden on kieltänyt iskut Venäjän öljyinfrastruktuuriin, koska bensan hinnan nousu olisi myrkkyä Yhdysvalloille vuoden 2024 vaaleja ajatellen 
29 tykkäystä
Peak oil on ennustettu kymmeniä kertoja väärin, mutta nyt ennustuksia voi ehkä sanoa todellisuuteen pohjautuviksi. Niitä tulee myös tahoilta jotka eivät ennen ole aiheesta puhuneet. Toki kuten hyvin perustelit öljyn kulutuksen kasvullekin löytyy vahvat ajurit.
Valmiiden tuotteiden lisäksi öljyä käytetään lämmön ja pienissä määrin myös sähkön tuotantoon. Vaikka osuus ei ole suuri, eli reilu 10% ovat nämä kategoriat ehkä helpoiten korvattavissa. Erityisesti lämmössä lämpöpumput joiden tuotanto kasvaa vaihdilla ja sähkössä uusiutuvat voivat korvata öljyä. Vaikka kaikkea öljyn energia käyttöä ne eivät ainakaan nopeasti korjaa, voisi niiden lasku ehkä nollata jalosteiden kysynnän aiheuttaman kasvun.
IEA on kunnostautunut uusiutuvan energian kasvuvauhdin aliarvioimisessa, joten näen ihan mahdollisena että ”peak oil” ja kysynnän tasaantuminen on oikeasti hyvin lähellä. Toki epävarmuus on suurta, mutta en tätä vaihtoehtoa vielä sulkisi pois.
Sen sijaan milloin öljyn kysyntä alkaa oikeasti laskea trendinomaisesti voisi olla seuraava arvuuttelun paikka. Mikäli öljyn käyttö tasaantuu ja alkaa laskea, niin milloin sähköistäminen ja bio- tai uusiutuvat materiaalit löytävät skaalan joka oikeasti vähentää öljyn käyttöä myös petrokemian tuotteissa? Alammeko ensi vuosikymmenellä puhumaan öljyn kulutuksen laskusta samalla tavalla kuin viime vuosikymmenellä paperin laskusta?
9 tykkäystä
Öljyn ja siitä tehtävien tuotteiden kysyntä voi vähentyä jo tällä vuosikymmenellä länsimaissa. Jos taas ajatellaan globaalia kysyntää, niin se tuskin vähenee vielä pariin kymmeneen vuoteen, koska se kuitenkin on edullisempaa muihin energiantuotantomuotoihin verrattuna. Kun uusiutuvien kustannustasoa saadaan laskettua, niin öljyn/kivihiileen hinta laskee siten että se pysyy halvempana.
6 tykkäystä
Itse ajattelen että öljyn hinta ei kovin korkealle tule nousemaan, länsimaiden öljynkäyttö vähenee kuten Kiinankin. Köyhemmissä maissa käyttö lisääntyy mutta ovat samalla suuria öljyn tuottajia ja väestö köyhää… hinta pysynee kurissa vaikka jotain piikkejä voi tullakin.
En tiedä oliko tätä Suomen mittakaavassa merkittävää uutista vielä linkattu tänne.
En normisti olisi niin kiinnostunut, mutta sähköisen vallankumouksen eli vihreän siirtymän vuoksi tällä alueella on mielestäni yli nollan mahdollisuus päätyä joskus tuotantoon. Anglo American -yhtiö ymmärtääkseni tutkinut aluetta melkein viistoista vuotta ja työntänyt yli satamiljoonaa Euroopan rahaa kiinni selvityksiin ja koeporauksiin.
Mielipiteitä?
1 tykkäys
Kuinka paljon niistä rahoista lopulta päätyy Suomeen? Entä aikanaan kun kaivos loppuu, kenelle jää ennallistaminen? Jos se olisi suomivetoinen niin ehkä, muuten ei.
2 tykkäystä
Tuo Sakatti on kyllä huikea esiintymä, jonka arvo vain kasvaa vuosi vuodelta. Toivottavasti hillovat sen 20 vuodeksi ennen kuin otetaan tuotantoon 
Muuualla on kyllä jäänyt todella merkittäviä kaivoksia perustamatta tiukan ympäristölainsäädännön takia, joten on mahdollista ettei Sakattiakaan koskaan oteta käyttöön. Alaskassa esimerkiksi on valtava satojen miljardien arvoinen Pebblen kaivos, jonka resursseja maailma epätoivoisesti tarvitsisi, mutta jonka toteutuminen vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä.
Maailmalla on hyvin yleistä, että on valtiollinen kaivosyhtiö joka saa osuuden kaivoksesta ja lisäksi on rojalteja ja sosiaalimaksuja paikallisille, mitä pitää maksaa raaka-aineiden myynnistä. Suomeenkiin on vihdoin saatu uusi kaivosvero:
Jos haluttaisiin olla oikein fiksuja kansallisten malmivarallisuuksien hallinnoinnissa, niin nuo rojaltit pitäisi rahastoida tuleville sukupolville. Lisäksi täytyisi perustaa valtiollinen kaivosyhtiö, joka automaattisesti saisi 10% omistuksen kaikista Suomeen perustettavista kaivoksista ilman investointivelvollisuutta ja pidemmän päälle täyden yksinoikeuden kaivostoimintaan. Harmillisesti nämä ajatukset eivät taida olla nykyisen zeitgeistin mukaisia 
Tukevathan kaivokset tietysti paikallisten työllisyyttä mikä on aika merkityksellinen summa meikäläisten veroasteella ja rahoja kerätään kaivoksen käyntiaikana rahastoon maiseman entisöintiä varten, eli lähtökohtaisesti entisöinnistä vastaa kaivosyhtiö, mikäli se ei ole mennyt nurin.
26 tykkäystä