Niin, mutta miksi porata kaksi reikää kun yhdelläkin pärjää - ja yhteen reikään on infra valmiina?
Öljy-yhtiö poraamassa öljyä saa (ilmaista) maakaasua sivutuotteena, joka sitten halvalla höyryreformoidaan vedyksi. Kaasua maailman öljykentiltä tulee niin paljon, että pelkkä vuosittainen soihdutus öljykentillä riittäisi Suomen sähköenergiaksi 15 vuodeksi (140bcm > 1300 TWh). Joskus tuo soihdutuskin voitaisiin saada hyötykäyttöön, esimerkiksi vedyksi SRM+CCS.
Kuka lähtisi nyt erikseen poraamaan vetyä, jonka siirtäminen ja varastointi on paljon tuskaisempaa pääomabisnestä kuin maakaasun siirtely?
Treidailen satunnaisen säännöllisesti NYMEX futuureilla platinaa ja palladiumia sekä myös tietysti kultaa ja hopeaa.
Oheisella videolla on katsaus mm. platinan, palladiumin, rodiumin sekä muiden harvinaisempien teollisuusmetallien tilanteeseen. Videolta löytyy asialliset kaaviot mm. platinan kysynnän hyytymiseen, kun sähköautot valtaavat markkinoita (alkaa kohdasta 05:30).
Venäjälle ei ole asetettu todellisia pakotteita mm. platinaan, palladiumiin ja rodiumiin liittyen ja Etelä-Afrikka on suurin platinan tuottaja ja ala on ollut isohkoissa ongelmissa mm. laahaavan platinan hinnan sekä nousevien kustannusten takia. Platina on alkanut myös korvaamaan palladiumia mm. hybrideissä, joissa edelleen käytetään katalysaattoreita.
Platinan kurssi on jumiutunut n.800-1100$ välille useamman vuoden ajaksi ja on tarjoillut useita lyhyitä long ja short treidejä. Viimeisen viiden päivän reilun pudotuksen jälkeen platina on laskenut 930-945$ tukitason tuntumaan.
Platinan ylitarjonta on romahtanut viime vuosista, vaikka ylitarjontaa on edelleen tänäkin vuonna, mutta huomattavasti vähemmän. Pudotus ei ole kuitenkaan näkynyt toistaiseksi platinan hinnassa ja ero mm. kultaan on edelleen historiallisen korkealla tasolla. Isommat pelurit ovat olleet erityisen varovaisia platina sijoitukissaan, joka on taannut aika tasaisen trading rangen, jossa hinta ei ole päässyt juurikaan putoamaan 900$ alle ja myös isommat nousuyritykset on myyty nopeasti alas.
Platinan ylitarjonta supistuu, mikä ei ole näkynyt vielä hinnoissa
Kupari saattaa olla edessä hyvät ajat. Bank of America ennustaa kuparin tarjonnan olevan 15 % alhaisempi kuin kysyntä vuoteen 2030 mennessä, lisäksi vuotuinen kuparin kysynnän kasvu voi kaksinkertaistua 4 %, erityisesti uusiutuvien energialähteiden, sähköverkkojen ja sähköautojen takia.
Blomalla oli mielenkiintoinen artikkeli miten hedge-rahastot ovat kääntyneet karhuiseksi öljyn hintanäkymistä ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2021:
Haluaisin myös tässä kohti hieman palata @Verneri_Pulkkinen Vartin öljynäkemyksiin. 2025 tosiaan odotetaan, että liuskeöljyn poraukset kiihtyisivät (kyseenalaista) ja että OPEC kasvattaisi tuotantoaan merkittävästi (myös kyseenalaista), jolloin heikko talouskasvu ei kykenisi vastaanottamaan kaikkea tätä öljyä:
Tilanne on kaikin varsin hankala koska suurissa öljyntuottajamaissa, kuten Venäjä ja Saudit, tarvittaisiin valtion budjettien osalta korkeampaa öljyn hintaa, mutta Amerikka on hieman odottamattomasti kyennyt jatkamaan liuskeöljyteknologia kehittämistä niin että tuottavuus kasvaa vuosi vuodelta vaikka porauskapasiteettia ei lisätä. Porausten määrä on oikeastaan jopa laskevalla trendillä. Tuskin nuo ennustetut tuotantoluvut tulevat toteutumaan, koska OPEC+ ja liuskeöljyn poraajien täytyy elää kysynnän mukaan ja sopeuttaa toimintaansa ettei hinta lähde aidosti romahtamaan.
Härkien toiveena lienee nyt nähdä joko makrotalouden elpyminen tai Venäjän valtion (ja tuotantokyvyn) romahtaminen, jotka molemmat mahdollistaisivat korkeamman öljyn hinnan. Koska näitä ei ole näköpiirissä, niin olemme näillä näkymin matkalla kohti öljysyklin pohjia.
“The cure for high prices is high prices. The cure for low price is low prices.” -sanonta pitää jälleen paikkaansa.
Ei mene muillakaan fossiilisilla sen kummemmin. Hiilen hinta on taas romahtanut:
Brent kävi hetkellisesti alle 70$ hinnoissa, mutta kuopasta noustiin nopeasti. Libyan vaikeutunut sisäinen tilanne, Israelin isku Hizbollahia vastaan, FEDin korkopäätös ja tähtien asento näkyy nousseena hintana, mutta OPEC ja bullit tuskin vielä avaavat kuohujuomia.
Kiinan kysynnän kasvu on edelleen vaatimatonta Yhdysvaltojen tuotanto on ainakin vielä vahva, minkä lisäksi myös Etelä-Amerikan tuotanto näyttää lähitulevaisuudessa kasvavan erityisesti Brasilian ja Guyanan offshoren avulla, minkä lisäksi Venezuela on ainainen kysymysmerkki.
Mielenkiintoista on myös nähdä Argentiinan liuskesektorin vahva kasvu. Yhdysvaltojen liuskeöljyn tuotanto on pysynyt vahvana, ja kyvykkyydet sekä kustannusten hallinta varmasti kehittynyt. Mikäli Argentiina pystyy houkuttelemaan tätä osaamista voi liuskeöljy piikkinä Riadin ja Moskovan lihassa kasvaa entisestään.
Toisaalta kasvavan epävarmuuden maailmassa hinnan romahduksen ennustamien <2 vuoden säteellä on riskinen veto.
Kriisien lisäksi hintojen vapaapudotusta estämässä ja liuskeöljy operaattorien poraus- ja investointihaluja on ylläpitämässä maailman kovin öljytraderi ja sivutoimien politikko Joe Biden.
Energiakriisin aikana Yhdysvallat liittolaistensa avulla ampui pajatson puolityhjäksi myymällä markkinoille strategisista öljyvarannoista (SPR) merkittävän osan mikä laski öljyn hintaa, ja nyt niitä halutaan taas täyttää. Tässä ei ole pidetty kiirettä, mutta WTI 70$ tasoilla on alettu täydentelemään. Mikäli WTI lähestyisi 60$ tasoja on todennäköistä että myös ostot kiihtyisivät.
Vaikea sanoa mitä Trump tekisi jos päätyisi taas valkoiseen taloon, mutta voi olettaa että Harris jatkaisi Bidenin jalanjäljillä. SPR muuttuminen passiivisesta varastosta vastasykliseksi työkaluksi voi olla öljymarkkinoiden logiikan kannalta merkittäväin muutos hetkeen. Erityisesti koska mitä isot ensin sitä pienet perässä. Vaika Yhdysvalloilla on isoimmat strategiset varstot, on niitä muillakin länsimailla. Mikäli strategisia varastotasoja aletaan edes jotenkin koordinoidusti käyttää jatkossa vastasyklisenä työkaluna, voi OPEC maiden pääkaupunkien hallintokortteleissa kuulua muutama kirosana
Tässä Sijoittaja.fi:n juttua kuparista, jutussa on mukana pientä “mainostamista”. Jutun lukee muutamissa minuuteissa.
Kesän myötä talousnäkymät ottivat hieman takapakkia, mikä sai myös kuparin hinnan laskemaan huipustaan. Syyskuussa keskuspankkien siirryttyä elvyttävälle linjalle ja korkokehityksen käännyttyä laskuun, myös kuparin futuurihinnat lähtivät nousuun.
Sibanye Stillwater sanoi, että se leikkaa Stillwaterin kaivoksensa tuotantoa 200 000 oz/vuosi vuonna 2025. Stillwater sijaitsee Montanassa ja tuottaa platinaryhmän metalleja. Tämän ilmoituksen jälkeen tuo pakote uutinen. Ei ehkä syy seuraus, mutta nämä yhdessä ainakin nostavat palladiumin hintaa.
Litiumin kysyntä on alamaissa, kun sähköautojen ostoryntäys hiipui. Tuotantoa on ajettu alas litiumin kolmiossa. Ja laajennukset jäissä. Reuters arveli kysynnän kasvua vuodelle 2026.
Onkohan kenelläkään tietoa missä lupasyövereissä on LKAB:n Norra Kärr -hanke. Aluehan on EU:ssa määritelty Euroopan tärkeimmäksi harvinaisten mineraalien alueeksi. Mutta paikka on Vätternin vieressä ja lähin kaupunki eli Gränna on Vätternin rannalla. Ja noin 90.000 asukkaan Jönköping on noin 15-20km kaivoksesta.
On mielenkiintoista nähdä miten hanke etenee, taitaa olla Ruotsissa pitkään aikaan kaivoshanke, jossa on monella taholla intressejä ja poliittinen paine ulkopuolelta on varmasti kova. Ainakin omassa mielessä LKAB on kuitenkin yksi vastuullisimmista toimijoista kaivosalalla. Voisi veikata, että vastaavaan tilanteeseen joudutaan jossain vaiheessa Suomessakin. Talvivaara “yhden miehen show” teki meillä ison loven ihmisten suhtatumiseen.
Tarkoitatko jotain REE-esiintymää vai kaivosalaa jalostusketjuineen yleensä?
Suomessahan ollaan sähköistymisen mineraalien kanssa kaivos- ja jalostustoiminnassa todella pitkällä. Suomen Keliber on ainoa Euroopassa rakenteilla oleva litium-kaivos ja siihen vielä rakennetaan jalostustoiminta päälle. Isoja esiintymiä on Euroopassa muuallakin (Serbia, Portugali jne), mutta lupia ja investointipäätöksiä ei ole kuten Keliberillä. Terrafamella on akkumineraalit ja Kokkolassa on kobolttijalostusta. Saksassa on yksi AGM:n litiumjalostamo (kaivos Brasiliassa), siinäpä on lueteltu Euroopan kriittisten metallien upstreamit Suomen ulkopuolella.
Terrafame sai juuri uraanin talteenottoon luvat ensimmäisenä Euroopassa. Norra Kärriä on työstetty vasta 15 vuotta ja viimeisin PFS-laskelma taitaa olla vuodelta 2015 - menee vielä hetki.
Noin yleensä, kun kaivostoiminta kuuluu ryhmään “not my backyard”. Eikä Talvivaaran alkutaival oikeuskäyntineen ainakaan parantanut julkista kuvaa kaivostoiminnasta. Maailmalla on levinnyt kuvia kiinalaisten kaivosyhtlöiden Chilen lititum -kaivoksien aiheuttamasta ympäristökatastrofista. Tosin harva muisti mainita, että pääsyy katastrofiin oli kiinalaisten käyttämä liuotusmenetelmä litiumin erottamiseksi. Kongon kaivokset ovat luku sinänsä.Kaivoksien takia ei nyt sentään sodita niinkuin öljyn kanssa käy aina välillä.
Serbiasta tilanteesta ymmärsin, että Rio Tinto on hyvinkin toiveikas Jadariten suhteen. Tosin päätöksiä ei ole vielä tullut.
Tässä menee nyt mutkat suoriksi. Litiumin “kaivaminen” suolajärvistä (brine) haihdutusaltaita käyttäen ei ole mitenkään erityisen vaarallista ympäristölle, kunhan otetaan paikalliset pohjavesiolosuhteet huomioon. Näitä brine-kaivoksia on valtavasti Etelä-Amerikassa eikä kyseessä ole mitään Tiibetin erikoisuus. Kivestä litiumin erottaminen (spodumeeni) vie enemmän energiaa, käyttää enemmän vettä ja tuottaa enemmän CO2-päästöjä - ja on siten myös kalliimpaa. Hard rock-esiintymiä on paljon Australiassa ja nyt myös Suomessa.
Chilessäkään ei olla kovin huolissaan ympäristöongelmista - ainakaan investointivolyymia miettiessä.
Rio Tintosta kiinnostuneille ja onhan tuossa vähän kaikille suomalaisillekin jotain. Toivottavaa olisi että tuulimyllyjen läheisyyteen saadaan järkevää sähkön kulutusta.
Rio Tinto hakee kasvua ja rautamalmin aiheuttama syklisyys liuentuu hitaasti. Riolla nyt merkittävät kuparin ja litiumin lisäykset. Rio Tinton osakkeen hinta mukailee rautamalmin hintaa tai Kiinan kasvu pyrkimyksiä, joten järkevän tuoton tähän asti on saanut treidaamalla, kuitenkin osingotkin hyvät. Voidaan puhua kasvuosakkeesta, jonka tuotanto vaikuttaa lupaavalta.
Noista kaivosalan riskeistä kannattaa kyllä lukea, Riollakin korvauksia maksetaan ympäristön turmelemisesta ja miten Mongolian bisnes toimii. Mongoliaan en suoraan sijoittaisi ja Riolla tuo nyt merkittävä. Mukana kuitenkin taas Rio Tinton omistajissa Lontoon pörssin kautta, kaksois listausta jotkut haluaisivat purkaa. Eli muuttujia tässä riittää ja ehkä pelimanni henkeä tarvitaan.
