Kai siihen joku pykäläkin löytyy jos lähtisi etsimään.
Esim. Aktialta löytyy tällainen:
3.2.1. Osingot ja tuotto-osuudet
Sijoituksista saatavat kotimaiset ja ulkomaiset tuotot on otettava arvonlaskennassa huomioon suoriteperusteisesti. Osinkosaamiset otetaan arvonlaskentaan saatavaksi pääsääntöisesti irtoamispäivänä. Alla on tarkennuksia osinkojen käsittelyn arvonlaskennassa sekä yleisimmät poikkeukset suoriteperusteisuudesta:
• Osinkoarvio kirjataan arvonlaskentaan vasta kun on saatu luotettava selvitys osingon määrästä.
• Osingoista perityistä veroista palautettavat määrät kirjataan arvonlaskentaan vasta kun on saatu varmistus palautuvan veron määrästä tai se on saatu tilille. Palautuksen hakemisesta aiheutuneet kulut vähennetään veronpalautuksesta.
Aktia Rahastoyhtiö Oy:n objektiiviset arvonmääritysperiaatteet 14 (17) Voimaantulopäivämäärä 9.2.2023
• Mikäli osingosta vähennettävää veron määrää ei tarkalleen tiedetä, voidaan veron määrä arvioida ja korjata osingon maksupäivänä
• Kotimaisista ja ulkomaisista sijoituskohteena olevista sijoitusrahastoista saatavat tuotto osuudet otetaan arvonlaskennassa huomioon tuotto-osuuden irtoamispäivänä eli samana päivänä, jona ne ovat laskeneet sijoituskohteena olevan sijoitusrahaston yhden osuuden arvoa.
Onkohan tämä ketju vielä aktiivinen? Pohdin, että mistä voisi kaivaa näiden rahastojen omistukset, jotta pääsisi eroja pohtimaan. Tai onko jollain tarkempaa tietoa jakaa
Näkee tuon linkkisi kautta Nordnetistä. Yhtiösivulla sovelluksessa “Exposure”. Voi vertailla myös mitä toimialoja sisältää. Otin kuvankaappauksen vielä sisällöstä.
Joo tuon verran pääseekin tarkastelemaan, suurempien ETFien sivuilta pääsee joskus lataamaan excelin kaikista omistuksista, mutta rahastoissa taitaa päästä näkemään vain nuo 10 suurinta.
Rahastoyhtiön kotisivu on hyvä paikka lähteä kaivelemaan. Melko moni rahastoyhtiö kertookin kaikki omistuksensa, osa pyrkii piilottelemaan niitä, ettei kukaan ”kopioisi” salkkua itse.
Rahastotkin julkaisevat tilinpäätöksen ja puolivuotiskatsauksen, joista löytyy tarkat tiedot omistuksista. Tässä on Evlin rahastojen katsaus joulukuulta, Ruotsi Pienyhtiöt löytyy sivulta 65:
Ja täältä alkaen sivulta 181:
Ja Spiltanin täältä (s. 31):
Tiedot toki ovat puoli vuotta vanhoja, mutta tuo on ainoa tapa katsoa koko sisältö, muutoin tulee tyytyä 10 suurimpaan.
Kyselisin tämmöistä, kun esim. Sampo jakaantuu ja tulee uusi osake Mandatum. Miten rahastot toimii joissa omistus Sampoon, tuleeko Mandatum uutena osakkeena vai myydään Sampo pois ennen jakaantumista?
Kysymys tänne kun en parempaakaan ketjua löytänyt.
Minulla on/oli JPM Emerging Europe Equity II A Acc EUR -rahastoa. Yhtenä päivänä tuolla ei voinut tehdä kauppaa ja kysyin Nordnetistä syytä. Kertoivat että JPM on yhdistänyt sen toiseen rahastoon.
Minun tapahtumissa näkyy seuraavaa:
Eli aiemmin arvo oli noin 2000 euroa. Nyt sitten tililläni näkyy että arvo olisi pudonnut yli 80% ja tuon uuden rahaston arvo on 300 euroa.
Onko muita joille on tapahtunut näin? Olen kysynyt useaan otteeseen Nordnetiltä, milloin osuuteni arvo palautuu samalle tasolle kuin se oli ennen vaihtoa. Eihän rahastojen yhdistämisessä osuuden arvo voi mennä viidesosaan?
Olen tähän mennessä säästänyt 100e/kk Nordnet Suomi -rahastoon, mutta nyt on fiilia, että voisi työntää välillä OST säästöjä vähän muuallekin. Minkälaisia vaihtoehtoja OST:n sisällä löytyy, jos haluaisi kaikin puolin mahdollisimman laaja-alaisen rahaston mahdollisimman pienillä kuluilla?
Osakesäästötilin sisällehän ei pysty ostamaan rahastoja tai ETF:iä, joten ainoa sopiva vaihtoehto varmaankin olisi ostaa Berkshire Hathawayn tyylisten sijoitusyhtiöiden osakkeita. Tai sitten en ymmärtänyt kysymystä ihan oikein
Arvo-osuustilillehän indeksirahastoja ja ETF:iä pystyy hankkimaan, ja niistä on keskusteltu täällä.
Fyysiset voivat harrastaa lainausta koska he oikeasti omistavat ne osakkeet. Tämä on vain sijoittajalle hyvä kun rahasto saa siitä tuloja.
Synteettinen ei voi lainata osakkeita kun sillä ei niitä ole.
Täältä tuntuu monesti saavan hyvää informaatiota, kun haluaa sivistää itseään ja tulla tietoisemmaksi, joten kysytäänpä taas.
Miten iso painoarvo teidän mielestä noilla Morningstar luokituksilla on esimerkiksi rahastoilla ja miten niitä pitäisi tulkita syvemmin. Ymmärrän perus periaatteen.
Ihmettelin vain, kun keskustelin tuttavani kanssa rahastoistamme ja esimerkiksi Danske pankilla on kaksi hieman samalta näyttävää USA rahastoa. Niissä on pieniä eroja, mutta ihmettelen sitä, miten ne eroavat niin paljon, että toinen on neljän tähden rahasto ja toinen kahden tähden. Eniten kiinnostaa se, mistä tämä ero johtuu? Koitin katsoa kulurakennetta, menneitä tuottoa yms, mutta ne vaikuttavat äkkiseltään identtisiltä osakkeiden painoarvojen ollessa tismalleen samat. Löysin myös joitakin eroavaisuuksia, mutten mielestä sellaista, mikä selittäisi tuon. Voi olla jotain, mitä en ota huomioon. Olisin mielenkiinnosta voinut kysyä ihan heiltäkin, muttei tosiaan ole oma pankki, enkä nyt osannut kaivaa samanlaista vertailuesimerkkiä suoriltaan, jossa tilanne vaikuttaisi niin identtiseltä pintapuolisesti.
Kiinnostaisi vaan tosiaan oppia tiedonjanoisena lisää noista rahastojen luokituksista ihan yleisellä tasollakin, ei sillä että korkea morningstar luokitus oli välttämättä minkäänlainen edelletys rahaston ostamiselle itsessään.
Morningstar muodostaa tuon 1-5 tähteä-luokituksensa vertaamalla rahaston historiallista tuottoa ja volatiliteettiä rahaston vertailuindeksiin, eli siis sitä kuuluissaa alffaa, käyttäen mittarina Sharpen-lukua. Sitten he kategorisoivat rahastot ja järjestävät rahastot historiallisen “ylituoton” mukaan paremmuusjärjestykseen, tähdet kuvaavat vain sitä mihin kohtaa tuota listaa samankaltaisia rahastoja kyseinen rahasto on sattunut sijoittumaan.
Jos viittaamasi rahasto sattuu olemaan indeksirahasto, joka seuraa jotain yleistä Amerikkalaisindeksiä niin varsinkin keskipaikkeille sijoittautuvia rahastoja on valtava määrä ja niiden absoluuttiset erot voivat olla todella pieniä, mutta koska mittari on täysin suhteellinen, erot luokituksessa suuria. En antaisi noille Morningstarin luokituksille kovin suurta painoa-arvoa (paitsi välttäisin 1-tähden rahastoja, niiden huono suoriutuminen toki mitä useimmin johtuu korkeista kuluista, jollein ne nyt tulisivat suurella osalla sijoittajia muutenkin sivuutetuiksi).
Morningstarilla on itse tehty varsin kattavn analyysi siitä kuinka hyvin heidän luokituksensa ovat ennustaneet rahastojen suoriutumista:
Vilkaises Seligsonin Aasiaa. Nimestään huolimatta se on painottunut Aasian kehittyneisiin maihin ja Australiaakin jonkin verran mukana. Onhan siinä toki melko iso Japani-paino.
Mitkä markkinat sinua erityisesti kiinnostaisi tuolta alueelta? Kehittyvät, kehittyneet vai frontier? Mitkä maat erityisesti kiinnostaa? Onko jotain esim. Kiina tai Japani, mitä et halua? Tuo on rahastosijoittajan kannalta todella hajanainen alue.
Kuten sanoinkin, niin Australia ja Oseania, eli lähinnä Australia ja Uusi-Seelanti. Japani ja Kiina jne. menee sitten jo Aasian puolelle, joten ne eivät niinkään kiinnosta.
