Osakesijoittaminen

Rahastot vs. suorat osakkeet - psykologiaa

Kiitos kun täydensit kirjoitustani ETF:n ja aktiivisten rahastojen poiminnan idealla. Osakepoiminta ei tosiaankaan ole ainoa poiminnan muoto.

Kun poiminnan kohteena on maailman talouspolitiikka huomioiden maantieteellinen alue, toimiala, vastuullisuus, yritysten koko plus mahdollisesti muita muuttujia, on helpompaa valita rahasto/ETF, kuin lähteä yksittäisten firmojen taustojen selvittämiseen. Aikamuuttuja on myös tärkeä.

Yleinen väite, etteivät rahastot voi pärjätä indeksille pitkässä juoksussa koska hallinnointikulut jne., on väärä, tai ainakin h**vetinmoinen yleistys.

Esim. yllä mainitsemani LähiTapiolan kasvu-rahasto on ihan kivasti voittanut indeksin viiden vuoden ajan:

  • 3 kk 10,72 % vert. indeksin 3,17 %
  • 6 kk 62,52 % vert. 34,17 %
  • 12 kk 28,64 % vert. 3,37 %
  • 3 vuotta per vuosi 16,11 % vrt. 8,71 %
  • 5 vuotta per vuosi 12,78 % vrt 8,61 %

Yksittäisiä kuukausia on kyllä turpiiniin tullut ja varsinkin laskukausina indeksiä isommin, vaikka Sharpen luku onkin 0,98 vs. 0,14 eli riski-tuottosuhde on ok.

Tappio on realisoitu tappio, ei laskennallinen tappio. Hyviä hermoja tarvitaan, jos on vielä tapana vilkaista sijoitustensa arvoa päivittäin, viikoittain tai kuukausittain.

Aloitteleville sijoittajille on hyvä muistuttaa, että historia ei ole tae tulevasta. Takaajaa ei löydy, vaan itse kukin saa vastuunsa kantaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö rahastopoimintaa voisi harrastaa. Urheilussakin aiemmin paremmin menestyneet menestyvät todennäköisesti jonkin aikaa vielä jatkossa, ei kuitenkaan loputtomiin.

Kasvu ei ole ikuista ja osakkeiden arvostuksessa on vuosikausien ylä- ja alamäkiä. Nyt ollaan hyvästelemässä harvinaisen pitkä nousukausi. Sijoittajien kannalta katsoen kasvuosakekaudesta ollaan siirtymässä arvo-osakekauteen. Laatu- ja momenttifiksutteluun ei tässä nyt liene syytä?

Kun nykyinen digikasvuhuuma päättyy pian - heti huomenna tai muutaman vuoden jälkeen romahdukseen samoin kuin It-kupla vuosituhannen vaihteessa, tulevat kasvurahastot kovasti alas. Jos vielä silloin niitä omistat, on rahastopoimintasi epäonnistunut.

Juurikki varautuu jo nyt ja pitää suurimman osan salkun sisällöstä suomalaisissa arvo-osakkeissa suorina omistuksina. Tylsän varmaa, mutta vaikka tulevassa romahduksessa pörssikurssi niidenkin osalta laskisi, voi sentään ajatella, että omistaa sentään oman pienen siivun ko. firmoista - ja tyytyy seuraaman, miten osingot juoksevat.

FAANG-kuplaan ei Juurikilla ole kiinnostusta, koska Musta-Pekka on korttipelinä lapsuudesta tuttu.

Psykologinen johtopäätös: kaikella on aikansa ja johtopäätökset sen mukaan.

Mielestäni myös mielenkiintoinen näkökulma!

Eikä tässä kannata ruveta keskustelemaan eri vaihtoehtojen tuotoista, riskeistä, paremmuudesta jne. kun otsikkokin oli psykologia. Molemmissa on puolensa :blush:

Eräs oma psykologinen näkemykseni:
Minua taas lievästi ahdistaa rahastot, sillä tällöin minulla ei ole sitä (osin tietysti kuvitteellista) hallinnan tuntua joka minulla on osakkeissa. Rahasto menee ylös ja alas enkä voi vaikuttaa siihen mitenkään. En tietenkään voi osakekurssiinkaan vaikuttaa mitenkään mutta voin aina ottaa helposti rahani pois ja siirtää toiseen osakkeeseen eli minulla on tunne siitä että homma on omissa käsissäni.

Nyt helmikuun huipuissakin kun ennakoin romahdusta niin myin heti ensimmäisenä rahastoni pois koska se olisi tuntunut kuin laskuvarjohyppäämiseltä silmät kiinni. Psykologisesti olen siis mieluummin kuskin kuin matkustajan paikalla. :blush:

1 tykkäys

Rahastoja on minulla salkussa melkein puolet. Näissä minulle henkinen ongelma että ostaminen ja myyminen on ajoittamisen suhteen välillä täysin arpapeliä. Esimerkkinä Nordnet Suomi Indeksi jota olen ostanut pojan salkkuun joka viikko. Välillä merkinässä menee yli viikko joskus tapahtuu nopeammin. Myynnit on myös aivan arpapeliä milloin ne tapahtuu. Tämä ahdistaa jos joskus tulee oikeasti tarve myydä laskumarkkinassa. Viikossa parissa arvolle kun voi käydä aivan mitä tahansa.
No nämä ovat pitkässä salkussa joten en menetä yöunia ja ehkä tämä jopa suojaa turhalta sähläämiseltä.

3 tykkäystä

Tuo hallinnan tunne on hyvä pointti. Siihen voi tuoda laajemman näkökulman: mikä on se elämäsi osa-alue, jossa eniten haluat, että voit kokea tuon hallinnan tunteen. Kaikilla se ei ole sijoittaminen. Tai itse asiassa realiteetit saattavat iskeä vastaan ja aikaa ei vaan ole käytössä tehdä niitä hallinnan tunteen määräämiä juttuja.

Jos et osaa uida, ei kannata ensin opetella sukeltamaan syvissä vesissä. Jos et vielä ole treenannut joitain vuosia osakesijoittamista, älä laita all-in. ETF tai hyvin valittu rahasto on ihan ok, jos on elämässä tärkeämpääkin tekemistä kuin sijoitusharrastus. Mahdollisuus ajankäyttöön ja motivaatio luo vasta edellytykset… Meni taas ohi aiheen.

Mielenkiintoinen näkökulma, näinhän se tosiaan on. Itse jotenkin “kestän” paremmin osakkeiden arvonheilahteluja kuin rahastojen (juuri eilen yksi osake tuli 11% alas ja asennoiduin siihen vähän tyyliin että tällaista sattuu aina välillä*). Omat (huonot) valinnat on helpompi kestää kuin salkunhoitajan / indeksin (huonot) valinnat :smiley:

*Matkan varrella ko. osakkeella on ollut muutamia yli 20% päivämuutoksia suuntaan ja toiseen, että sikäli olen tuon yhtiön kohdalla jo tottunut rajuun menoon

Ainakin pankkien myymät yhdistelmärahastot asiakkailleen ovat huonoja. Yhdistelmärahastoissa on yleensä surkea tuotto ja korkeat kulut.

2 tykkäystä

Kun enempi aloin sijoittamaan osakkeiden lisäksi myös rahastoihin, niin minuakin ensi alkuun hieman ahdisti tuo rahastojen merkinnässä ja lunastuksessa oleva viive. Jossain vaiheessa huomasin, että vaikka saattaa mennä viikko ennen kuin rahasto-osuudet (tai niistä luopuminen) näkyvät arvo-osuustililläni, niin varsinainen arvopäivä on yleensä kuitenkin vain 0 - 2 pankkipäivää merkinnästä ja joillakin (tyypillisesti pienten rahastoyhtiöiden eksoottisemmille markkinoille sijoittavilla) rahastoilla se voi olla kolme pankkipäivää, harvemmin tämän enempää. Näin ainakin minun omistamissani rahastoissa ja niitä on useita ja useista eri rahastoyhtiöistä/pankeista.

Olen laittanut Exceliin rahasto-omistukseni ja niihin liittyvät olennaiset tiedot. Yksi sarake sisältää tiedon siitä, minkälainen viive kunkin rahaston merkinnöissä (ja lunastuksissa) on noin keskimäärin. Tämänhän saa selville, kun katsoo toteutunutta merkintäkurssia ja vertaa sitä edeltävien päivien kurssikehitykseen.

Hyvä puoli toisaalta rahastoissa on se, että Nodnetissä niistä ei mene merkintä- ja lunastuskuluja ja ostojen ja myyntien ajallisesta hajauttamisesta ei näin aiheudu lisäkuluja. Onnistuneesta ajoituksesta ei tarvitse kantaa niin paljon huolta. Niin kuin ei varmaan muutenkaan pitäisi.

ETF-kaupat toteutuvat samantien, jos toimeksiannon hinta on kohdillaan. Ne ovat siis oikea valinta, jos haluaa eroon kaupankäynnin viiveestä, ei kaipaa aktiivista rahaston hoitoa ja toimenpidemaksut eivät haittaa eli kertasummat ovat riittävän suuria.

1 tykkäys

Tuo on kyllä melko käsittämätöntä toimintaa NN puolesta, kun kyseessä on kuitenkin heidä oma rahastonsa. Kuitenkin esim. TINin rahasto NN kautta ostettuna on mennyt joka kerta samana päivänä, kun osto on tehty ennen klo 13:00, eli pystynyt ajoittamaan ostoja sen mukaan, miltä pörssin tilanne näyttänyt aamupäivästä.

Jos vähän foliohattuullaan: Jotenkin tuli fiilis että osto/myynti näistä entisistä super rahastoista koitetaan saada mahdollisimman edulliseen hintaan Nordnetille. Jostainhan näiden pitää kulunsa kattaa. Sisäänheittotuotteeksihan näitä on mainostettu mutta onko se riittävä syy.

Ymmärtääkseni lunastus tulee kyllä sen päivän kurssiin millä lunastuksen on tehnyt, vaikka rahat palautuisivat aotlle viikonkin päästä. Ehkä NN, myy nuo alla olevat osakkeet merkkinoille itselleen edullisempaan kurssiin ja pitää spreadin itsellään?

Esim Rahasto X lunastus tänään kurssi 100e, NN myy alla olevat osakkeet ylihuomenna kurssiin 110e, tilittää sinulle 100e ja pitää itse 10e.

Tämä täyttä spekulaatiota. Toki tämän ko. Ongelan takia pidättäydyn vain etf, niistä saa rahat ulos heti.

Kun tekee lunastuksen niin siitä jää kirjanpitoon Kirjauspäivä, Kauppapäivä, Maksupäivä ja Arvopäivä. Mutta mikään näistä ei ole lunastuksen myyntitoimeksianto päivä(tai seuraava päivä jos tekee 13:00 jälkeen) vaan tässä on välissä x päivää. Koska et tiedä tuota x ei tapahtuma ole ollenkaan läpinäkyvä.
En millään usko että Nordnet myisi osakkeita myöhemmin koska silloin he altistuisivat markkinariskille.
Tämä on täyttä spekulaatiota: Jos myynti tapahtuu heti ensimmäisenä mahdolllisena kaupppäivänä mutta sitten odotellaan x päivää ja katsotaan miten kurssi etenee. Jos etenee suosiollisesti(eli laskee) merkitään kauppapäivät myöhemmäksi. Jos etenee epäsuosiollisesti(nousee) merkataan kauppapäivä kun se on tapahtunut ja tilitetään heti.
En usko että näin tekevät mutta tälläisen vaikutelman voi saada jos merkinnöissä/lunastuksissa on yhtään satunnaisen pituista viivettä.
Kyseessä olisi siis Suomi indeksi. Merkintä perjantaina kello 14:00. Kirjauspäivä yli viikonpäästä maanantaina. Samalla tapahtui myös seuraavan viikon merkintä minkä olin tehnyt torstaina.

Joskus on hyvä verrata omaa käyttäytymistään omiin ajatuksiinsa. Alla on kuva, mistä näkyy sijoitusrahastojen ja ETF:ien osuus salkustani vuoden 2017 lopusta tähän päivään:

image

Kuten kuvasta näkyy, alamäki on jatkunut jo useamman vuoden ja tänä vuonna voidaan puhua melkein romahtamisesta. Olen siis halunnut lisätä psykologista kontrolliani sijoituksiini ja sitä kautta rahastojen merkitys on koko ajan vähentynyt. Tällä hetkellä olenkin jo 71%:sti osakepoimija. Ehkä osakepoiminta on sitten se minun psykologinen juttuni…

2 tykkäystä

Kuinka paljon muutos johtuu tuottoeroista ja kuinka paljon rahastojen myynneistä ja uudesta pääomasta.

Suorat osakevalinnat ovat 2017-2019 -ajanjaksolla tuottaneet suunnilleen saman verran kuin rahastot. Sillä ajanjaksolla tein pientä hienosäätöä myymällä hiljalleen rahasto-osuuksia. Uutta pääomaa ei suhteessa salkun kokoon ole tullut juurikaan. Tämä viimeisin “romahdus” selittyy osittain Harvian kovalla nousulla 2019-2020 ja toisaalta sillä, että myin jonkin verran rahastoja ja siirsin ne rahat suoriin osakesijoituksiin.

Eli 2017-2019 on pääasiassa hienosäätöä rahastoista suoriin osakkeisiin ja 2019-2020 sekä osakkeiden “karkaamista” rahastojen edelle että rahastojen myyntiä. Jos olisin halunnut pitää rahastojen ja osakkeiden suhteen vakiona olisin voinut tehdä sen kyllä tasapainottamalla salkkua mutta en ole tehnyt niin, vaan päinvastoin.

1 tykkäys

Olen osakesijoittaja 80…90 % Olen löytänyt kohtalaisesti tuottavat osakkeet, joita lisäilen kurssien laskiessa. Rahastoja lisään/vaihdan harvoin. Hiljanhieman vaihdoin indeksirahastoihin. Hyvätuottoista ei kannata vaihtaa. Tarkoitus on vaihtaa metsärahastoihin vuoden 2021 aikana.

Tervehdys!

Pakko kirjoittaa ensimmäinen postaus foorumille, kun aihe kiinnostaa.

Olen sijoitellut noin kymmenen vuotta pääasiassa ETF-rahastoihin, ja viime vuosina myös hupimielessä suoraan osakkeisiin. Osakepoiminnat muodostavat noin 25% salkusta, ETF-rahastot noin 75%.

Koen itse, että rahastosijoittaminen on suoria osakesijoituksia “turvallisempi” vaihtoehto. Esim. kevään koronakriisissä möin joitakin osakkeita, koska näiden holdaaminen romahduksen alkaessa ei tuntunut hyvältä. Sen sijaan uskalsin kyllä lyödä vetoa sen puolesta, että tietyt sektorit tai teemat tulevat pärjäämään hyvin myös koronan jälkeen, joko keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Ostelin VanEck Video Gaming & eSports ETF:ää ja erinäisiä megatrendi ETF:iä S&P500 ETF:n ohella. En uskaltanut sijoitella yksittäisiin osakkeisiin, kun ei ollut käsitystä siitä, miten pandemia oikeasti vaikuttaa yksittäisten firmojen tasolla. Mitä jos ostan juuri sitä yhtä lupaavan sektorin osaketta, joka ei pärjääkään hyvin?

Sivukommenttina tällä foorumilla näyttää olevan paljon käyttäjiä, jotka kirjoittavat tuntevansa omistamansa yhtiöt. Väitän, että harva todellisuudessa “tuntee” yhtiönsä kovin hyvin (ainakaan siinä mielessä kuin asian itse näen).

Esimerkki: Oletetaan, että olen perusfiksu henkilö ja päätän tutkia yhtiötä X 100 tuntia ennen kuin ostan sen osaketta, jota aion omistaa yli 10 vuotta. Pänttään yhtiön vuosikertomukset, osavuosikatsaukset, murskaan numerot monesta eri näkökulmasta ja tutustun markkinakatsauksiin ja yhtiöanalyyseihin.

Tuolla 100 tunnilla raapaistaan vähän pintaa, jos sitäkään. En myöskään usko, että tällaisilla opinnoilla saisi markkinoilla etua suhteessa toiseen sijoittajaan; varsinkin jos puhutaan yhtiöstä, jonka päivittäinen vaihto on suurta. Yhtiön kehitykseen kun tulee vaikuttamaan sadat muutkin tekijät, jotka eivät ole tiedossa, esim.:

  • Yhtiön X sisäiset asiat, joista ei ole tiedotettu markkinoille ja joista ei saa tietoa muutakaan kautta. Tämä pitää sisällään sisäpiiritiedon, mutta myös paljon muuta tietoa.
  • Henkilöstön osaaminen, viihtyvyys & motivoituneisuus ja keskijohdon kyvyt (siis muu kuin ylin johto; ylimmän johdon osalta esim. track recordia pystytään mahdollisesti arvioimaan, mutta tämäkin arviointi on omasta mielestäni usein liian fiilispohjaista).

Lisäksi yhtiön tunteminen hetkellä Y ei riitä. Yhtiö saattaa olla täysin erilainen vuoden, viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. Ei ole mahdollista tietää, minkälaisia yritysostoja, investointeja, strategian muutoksia tai muita päätöksiä yhtiö tulee tekemään tulevaisuudessa. Ja vaikka tietäisikin, ei ole mahdollista tietää, ovatko nämä päätökset hyviä, mitkä ovat päätösten vaikutukset ja millä aikajänteellä vaikutukset ilmenevät.

Ei myöskään ole mahdollista ennustaa, miten yhtiön X markkina tulee kehittymään. Tulevia trendejähän pystyy jossain määrin ennustamaan yleisellä tasolla (esim. toteamukset, että digitalisaatio, automaatio, tekoäly & IoT ovat isoja juttuja tulevaisuudessa). Mutta yksityiskohtaisten vaikutusten arviointi ei yleensä ole mahdollista sillä tarkkuudella, että pystyttäisiin ennustamaan miten suurta myötätuolta ko. trendi tulee antamaan yhtiölle X tai miten hyvin yhtiö X pystyy hyödyntämään trendin suomat edut suhteessa kilpailijoihinsa (ja jos pystyy, millä aikavälillä).

Tästä tuli melko pitkä teksti. Pointti on se, että trendeihin sijoittaminen tuntuu minusta turvallisemmalta kuin osakepoiminta. Itselle käy suorissa osakesijoituksissa myös helpommin niin, että kotiutan “pikavoittoja” helpommin (mikä ei välttämättä ole järkevää, mutta tuntuu impulsiivisesti hyvältä), kun taas ETF-sijoituksiin suhtaudun niin, että nämä ovat “ikuisia” ja näitä ostellaan lisää tasaisin väliajoin.

Yksittäisissä osakepoiminnoissa pyrin myös noudattamaan samantyyppistä logiikkaa. OST-puolella on ulkomaalaisista osakkeista salkussa AMZN, SHOP, MELI, SE, SQ, ETSY, BABA eli käytännössä verkkokauppa-ETF. Suomalaisista osakkeista pyrin ostelemaan Inderesin mallisalkusta löytyviä lappuja.

Toinen asia on, että yksittäisten osakkeiden poiminta voi olla viihdyttävää puuha ja hyvä harrastus, josta oppii paljon! Itselle osakepoiminnassa on myös se etu, että ETF-rahastot on helpompi unohtaa arvo-osuustilin puolelle, kun saa “touhuta” OST-puolella.

11 tykkäystä