Jussi Halme on tehnyt uuden videon, joka sopinee tähän ketjuun. 
Suomalaisten ostovoiman heikentyminen korkojen nousun ja inflaation vaikutuksesta on iskenyt kovaa Suomen asuntomarkkinaan.
Viime vuosi oli kokonaisuudessaan yksi Suomen rakennusalan tilastohistorian heikoimpia vuosia. Rakennusalan yrityksillä ei ole kysyntää eikä kannattavuutta.
Asuntojen hinnat putoavat ja osassa maasta ne eivät käy kaupaksi mistään hinnasta.
Mikä on markkinan tilanne nyt?
Tässä on vähemmän yllättävä uutinen rakennuslupien määrän pudotuksesta. Ei muuria, jutun lukee alle parissa minuutissa.
EDIT:
Tämä sopii myös tänne:
https://x.com/HirvonenTimo/status/1792795507909349764
Toinen huomio minkä tein, maassa on ihmisiä ja rahaa enemmän kuin koskaan ennen ja silti uudet huiput ei ylitä edellisiä. Nyt tehtiin uudet pohjat, jääkö jatkossa uudet huiputkin edellisiä matalemmaksi?
@Olli_Koponen ja @Tomi_Valkeajarvi jutustelivat rakennussektorista, joten sopinee hyvin tänne.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:19 Rakennussektorilla tyypillistä hiljaiseloa Q1:llä
02:49 Asuntokauppa piristymään päin, paitsi uudiskohteissa
05:03 Markkina ollut historiallisen pahasti jäässä
06:46 Listaamattomia yrityksiä mennyt nurin
07:32 Korkojenlasku voisi elvyttää investointihalukkuutta
08:42 Arvostus
Vuonna 2022 Verneri nosti esiin tanskalaisen Rockwool yhtiön osakkeen globaalin rakennusmarkkinan ilmapuntarina.
Yhtiön osake tippui tuon twiitin/kuvan kirjoitushetkestä vielä 40% markkinan alakulon siivittämänä. Mutta sittemmin osake on noussut noista pohjistaan 100% ja nyt YTD 40%. Yhtiö antoi pari viikkoa sitten positiivisen tulosvaroituksen. Lieneekö ainut eurooppalainen rakentamisen yhtiö joka antanut sellaisen viime aikoina. Yhtiö kommentoi, että Euroopassa markkina on vielä tietenkin hyvin matalalla tasolla, mutta näkivät selvän piikin ylöspäin tilauksissa nyt viimeisimmän kuluvan kvartaalin aikana. Sijoittajat tietenkin jo ennakoivat tulevaa ja tämän lyömättömän johtavan indikaattorin mukaan rakentamisen taantuma on nyt virallisesti ohi 
(Suomi tulee tietenkin vähän perässä)
Kahden edellisen viestin innoittamana päädyin päivittämään ketjun nimen.
Tehdään asiasta myös julkinen kysely.
Eli vastaajien nimet näkyy. Nyt kroppaa peliin!
Ketjun avausviestissä valtaosa arvioi epäsuorasti känteen tapahtuvan 2025.
Oliko pohjat tässä?
Toivon, mutta en usko. Yksi syy on suomen taloustilanne, se ei voi olla vaikuttamatta. Valtio kerää veroja 116 miljardia 278 miljardin bkt:stä, eli karkeasti 42% jokaisesta kättä vaihtavasta eurosta siirtyy valtion kassaan. Se lähes takaa että talouskasvua ei ole eikä tule. Nyt vielä nostivat alvia joka on myös omiaan laskemaan ostovoimaa. Lafferin käyrässä on ohitettu optimitaso jo kauan aikaa sitten. Ja esim. ysärilamaan mentiin sisään n.10% velkaantumisasteella, eli pystyttiin elvyttämään ihan eri tavalla. Nyt on menty kriisistä toiseen ja joko jostain pitää ruveta luopumaan (leikkaukset ei paljon auta) tai sitten monttu syvenee.
Saattaa olla että kohta korot jopa nousee jos luottoluokitus laskee.
Vaikka ihan käsi kädessä ei talouskasvu ja rakentelu menekään niin näkisin että eivät ne kyllä vastakkaisiinkaan suuntiin oikein voi mennä. Esim. Italiassa asuntojen hinnat valui noin 20 vuotta ennen kuin käänne tapahtui.
Viime vuonna myytiin vaivaiset pari tuhatta uudiskohdetta. Myös vanhojen asuntojen hintojen lasku lisää hintaeroa ennestään ja varmasti alkaa olla sekin tilanne että uudiskohteita ei pystytä rakentamaan kannattavasti kun yleinen hintataso sekä asuntojen että vuokrien suhteen on laskutrendissä. Jos katsotaan käppyröitä inflaatiokorjattuna niin trendi on vielä selkeämpi.
Ainoa pelastus tähän olisi ne matalat tai nollakorot, mutta epätodennäköiseltä näyttää. Se oli ainoa syy miten on mahdollista että Suomen bkt on jauhanut paikoillaan 20 vuotta ja silti asuntojen hinnat ja rakentaminen oli nousussa. Sen lisäksi montaakaan katalyyttiä miksi nyt tulisi käänne en oikein keksi. Kun talous piristyy tai laajamittainen elvytys alkaa, kestää sen 1.5 - 2 vuotta ennen kuin rakentaminen piristyy. Rakentaminen lakkaa ensimmäisenä ja alkaa viimeisenä taloustilannetta mukaillen.
Tuossa kun katselee uusien aloituksia ja korkokäppyröitä niin ne korreloi käännäisesti pieniä poikkeuksia lukuunottamatta. Jos historia toistaa itseään niin rakentaminen alkaa piristyä kun korot palaavat noin 2%:n. Siihen voi mennä aikaa. Ehkä jossain 2,5% kohdalla voi alkaa ennakoimmaan käännettä täällä Suomen päässä.
Mitä ei media näe, sen sijoittajat ymmärtää… 
@Olli_Koponen on antanut kommenttinsa rakennusalaan liittyen.
Rakennusalan lupakehitys on jatkanut alasuuntaista virettään eikä laaja-alaisia merkkejä elpymisestä ole vielä havaittavissa. Uutisvirta ja ennusteet povaavat synkkien aikojen myös jatkuvan. Osakekurssit ovat kuitenkin pörssin rakentajilla jo toipuneet pohjistaan ennakoiden käännettä.
Edelliseen viestiin liittyen - kuten tuli aiemmin kirjoitettua, rakennusyhtiöillä on kyllä huomattavasti luvitettuja aloittamattomia kohteita, ja keskeytettyjäkin kohteita. Eli aloituksia voi tehdä ilman lupahakemuksia.
-toki osa lupahakemuksista on mennyt konkkaan, mutta kyllä niitä vaikkapa SRV:llä ja YIT:llä riittää, YIT:llä lisäksi paljon myymätöntäkin jota ei tarvitse luvittaa tai aloittaa
Erinomainen yhteenveto asuntomarkkinoista.
Voi toki, mutta vähintään jonkinlainen korrelaatio niillä (lupamäärillä) rakentamismääriin silti on aina ollut.
Olisin laittanut tähän Vihmolta optimistisenkin dian, mutta niitä ei nyt ollut.
Akavan pääekonomistin tviitti löytyy tuosta alta, joka kiinnostanee tässä ketjussa. Otin mukaan kommentteja, jotka kiinnostanevat myös.
https://x.com/PasiSSorjonen/status/1802578860392817087
Yksi joustava elementti voisi olla tonttimaan hinta? Suomen halvimmat uudet valmiit kerrostalokaksiot näyttää maksavan etuovicomissa alle 120.000e. Helsingissä yli 190.000e.
Ei tuota voi selittää materiaalien ja työkustannuksien hintaeroilla.
Tonttimaan hinta pitkällä aikavälillä on viimeinen asia joka joustaa, sitä kun ei lisää saa.
Tuon hintaeron selittää työ- ja opiskelupaikat, palvelut ja asuinpaikan tulevaisuuden näkymät. Ja näin pitääkin olla.
Eteläkoreassa meillä on varoittava esimerkki mihin tämä kehitys johtaa. Siellä kaikki taloudellinen aktiviteetti keskitetty pääkaupunkiin. Ihmiset muuttaa sinne, se johtaa asuntojen ja elinkustannusten järjettömään nousuun alueella. Jatkot tuonne: Väkiluku ja osakemarkkinat - #67 käyttäjältä Boglehead
Aktian pääekonomistin tviitti varmaan kiinnostaa täällä tämän ketjun lukijoita.
https://x.com/lassecorin/status/1802974491716276592
Sama uutinen eri tavalla otiskoituna:
Rakennuslupien määrän lasku jatkuu – ”Romahduksesta on tulossa odotuksia jyrkempi” - Talous | HS.fi
Otsikossa tärkein. “Vaikka ihmiset lähtisivät nyt heti joukolla asuntokaupoille, kestäisi aikansa ennen kuin se näkyisi uudistuotannon lukemissa. Myymättömien asuntojen varasto on kertynyt niin suureksi, että sulateltavaa riittää pitkään”
Ja lisäksi mikäli tuo pääkaupunki sijaitsee meren rannalla, menetetään samalla 40-50% ympäristön potentiaalista sijoittaa nuo tulijat, koska veden päälle ei pääsääntöisesti rakenneta. Ympyrästä hyödynnetään siis vain puolikas.
Noin yleisellä tasolla en ole oikein koskaan perustanut tästä pohjaonginnasta. Mahdollisuus reiluun tiliin ovat hyvät, mutta pohjien ajoittaminen hankalaa ja tilanteen pitkittyessä syklisillä voi tulla velkaongelmaa, suunnattuja anteja ym. jotka voivat romuttaa tulevaisuuden tuotot
Mielenkiintoisempaa on päästäänkö tilanteeseen, jossa kilpailu vähenee ja alan hinnoittelu tervehtyy. Toisaalta hankala kuvitella tällaista tilannetta, koska jo nyt korkojen ollessa tällä tasolla ei oikein mitään tapahdu. Jos ei ole rahaa niin ei ole ja entisestään nousevat kustannukset tuskin auttavat tilannetta. Sitten asutaan ahtaammin ja tingitään niistä neliöistä
Kaupungistuminen ml. suurkaupungistuminen on globaali trendi koska suurissa kaupungeissa sosiaaliset ja taloudelliset mahdollisuudet ovat parempia ja elämä monipuolisempaa ja mielenkiintoisempaa.
Joissain tapauksissa asumisen hinta on noussut pilviin suosituimmissa kaupungeissa kun tarjonta ei pysy kysynnän perässä (esim. Hongkong, Lontoo, San Francisco).
Yleensä näissä kalleimmissa kaupungeissa rakentamista säännöstellään voimakkaasti erinäisistä syistä ja kun hinnat ovat kerran päässeet karkaamaan niin silloin monilla paikallisilla tai muillakaan toimijoilla ei enää ole kannustimiakaan tehdä mitään sellaista joka johtaisi asuntojen hintojen laskuun (kun oma talous edellyttää että asunto säilyttää arvonsa).
Lähimainkaan kaikissa suurkaupungeissa asumisen hinnat eivät kuitenkaan ole lähteneet kuuhun. Esim. Tokiosta (suurkaupunkialue 39 miljoonaa asukasta) tai Osakasta (suurkaupunkialue 18 miljoonaa asukasta) löytyy kohtuuhintaista asumista vaikka kaupungit ovat suuria ja edelleen kasvavia. Iso syy tähän on että Japanissa saa omalle tontilleen rakentaa jokseenkin mitä huvittaa joten tarjontaa ei juuri kuristeta.
Maailmalta löytyy myös erilaisia muitakin esimerkkejä suurkaupungeista jotka menestyvät mutta joissa asumisen hinta ei ole karannut pilviin. Kansainvälisesti vertaillen Helsingin seudulla hintataso ei ole hirveästi korkeampi kuin muualla maassa.
