Rakennusteollisuus - Oliko pohjat tässä?

Näinkö tuossa artikkelissa sanottiin? Missä siinä oli kohta, jossa sanottiin Suomessa olevan vähiten tarvetta uusille asunnoille?

Kenties sillä logiikalla että kun ei ole edes niitä kodittomia joille olisi yhteiskunnallista tarvetta (niin sanotusti normimarkkinakysynnän ulkopuolista) tehdä asuntoja.

1 tykkäys

Niin, siis lähinnä minua huvitti miten @Jukka7 sai tuosta artikkelista tuommoisen aivoituksen aikaiseksi. Semmosesta kun siinä ei ollut yhtään mitään…

Noin yleisesti kodittomat eivät näyttele asuntomarkkoilla minkäänlaista roolia. Vaikka ilmiönä toki ikävä onkin.

Nyt kun @Jukka7 täällä olet, niin voisitko vastata yllä esittämiini kysymyksiin koskien väitteitäsi artikkelista?

Lisään vielä tämän tähän uudestaan, niin voit lukaista sen.:+1:

2 tykkäystä

Helsinki 100t, Espoo 60t, Vantaa 50t, Tampere 40t, Oulu 20t, Turku 20t. Siinä väestöennusteen suurpirteisiä väkiluvun kasvuarvioita vuodesta 2019 vuoteen 2040. Vajaassa viidessä vuodessa nuokin ennusteet ovat alkaneet näyttämään jo turhan varovaisilta arvioilta mm. ukrainalaisten maahanmuuton vuoksi. Samaan aikaan perhekoot pienenevät, jonka johdosta asuntojen määrällinen tarve kasvaa nopeammin kuin väkiluku.

Santun linkissä käsiteltiinkin samaa asiaa, mutta tässä nyt näin vielä ihan kaupunkien tasolla suuntaviivoja väestönkasun haasteelle asuntomäärän puolesta.

5 tykkäystä

Asunnot lukeutuvat siihen sarjaan, jotka joko ostetaan tai hankitaan esim. vuokralle. Suurin osa Suomen n. 3500 asunottomistakin, joihin edellä viittasit, etsii aktiivisesti asuntoa. Oma lukunsa toki ovat ne vajaa 500 rappukäytävissä ja roskiksissa asuvaa ihmistä, joiden kohdalla haaste ei ole asunnon löytäminen, vaan asunnon sekä laajempien tukipalveluiden löytäminen. Suurin osa heistä kun on kykenemättömiä itsenäiseen asumiseen ilman apua arjen perushaasteiden hoitamisessa.

Mutta siltä näyttää, että Suomi tarvitsee tulevaisuudessa entistä enemmän työperäistä maahanmuuttoa. Ja sitä tarvitaan ensisijaisesti nimenomaan kasvukeskuksiin.

7 tykkäystä

Kuntaliiton pääekonomistin tviitti sopinee tähän ketjuun. :slight_smile:

https://twitter.com/MinnaPunakallio/status/1767445471281209640


Tviitissä oleva Kauppalehden juttu on maksumuurin takana. Siinä käsitellään rakentamisen määrän vähenemistä eri kunnissa.

Viime vuonna koettiin historiallinen notkahdus uusien asuntojen rakentamisessa Suomessa, mikä muutenkin kertonee eri kuntien tilanteesta, Kemi (20 000 asukasta) oli yksi niistä noin 74 kunnasta, joissa ei aloitettu kerros- tai omakotitalojen rakentamista lainkaan.

Foreconin analyysin mukaan tällaisten kuntien määrä kasvoi viime vuonna merkittävästi, mikä korostaa rakentamisen alueellisia eroja. Rakentamisen stagnaatio voi heikentää alueiden elinvoimaa jne.

Kemin on vain esimerkki laajempaa trendiä, joka osoittaa rakentamisen kriisin korostumista monilla alueilla Suomessa.

4 tykkäystä

Seuraavaa uhria. Nämä ei ainakaan lisää rakenteilla olevien kohteiden ostohaluja.

9 tykkäystä

Rakennusalan ahdinko ei ainakaan näy hinnoissa eikä siinä että annettaisiin tarjous pyydetystä urakasta. Esim 10m2 liiteristä avaimet käteen pyydetään 14000€. Osa firmoista ei edes vastaa mitään tarjouspyyntöihin. Hyvin menee siis edelleen ja varaa on valikoida urakat ja hinnoitella ne Mielestäni melkoisen törkeään hintaan.

11 tykkäystä

No nyt on kyllä osunut ahne rakentaja. Tuollaisen rakoliiterin kasaa kaksi ukkoa päivässä.
Eli työhön menee joku 800-1000 euroa.
Liiterin hinta on ilmoituksessa ja siihen rahti sekä peltikate vielä päälle.
Hintalappu yhteensä suuruusluokkaa 3000 euroa.

Olen kasannut yhden tällaisen edellisen talomme pihaan, ja oli kyllä erinomaisen hyvä liiteri säilyttää polttopuita. Puunsuojamaali vielä päälle, niin kestää täältä ikuisuuteen.

Tuohan on siis todella helppo kasattava itsekin, hirsien asettelu on kuin lego-talon kasaisi.

5 tykkäystä

Tässä ei ollut kyse rakoliiteristä vaan lautaverhouksella olevasta, mutta oli liiteri minkälainen tahansa niin tuo 14k€ melkoisen hurja hinta. Esimerkkini vaan osoittaa että ehkäpä rakennusalalla, ainakaan tälläisen pienen näpertelyn osalta, mene niin huonosti tällä hetkellä.

5 tykkäystä

Eipä ihan snagari tosiaan kyseessä 2022 liikevaihto 47,5 MEUR. omavaraisuusaste 37%
2022 tulosta 1,1 MEUR
2021 tulosta 2,3 MEUR
…ja 2020 1,6 MEUR

On kyllä herkkää että noinkin iso firma ja mukavalla liiketuloksella edessä on tuloksena konkurssi…

9 tykkäystä

Tässä on Salkunrakentajan juttu Rakennusteollisuudesta, jutussa on lainattu Handelsbankenin ja itse
Rakennusteollisuus RT materiaaleja sekä ajatuksia. :slight_smile:

”Kansainvälisten, isojen teollisuusinvestointien saaminen Suomeen on erittäin tärkeää. Monet hyvät hankkeet uhkaavat jäädä aikomuksiksi. Vihreän siirtymän investointeja on edistettävä aktiivisesti kuten Ruotsissa eikä jäädä odottamaan niiden toteutumista”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.

2 tykkäystä

En ymmärrä alasta mitään mutta keskisuuret yritykset tekevät suht isoja urakoita ja valmisteluihin menee aikaa niin miten on mahdollista että ollan kaikki konkassa yhtäkkiä vaikka on mennyt hyvin viime vuodet? Tarkoitan että pari vuotta sitten voitetut urakat pitäisi olla kesken tai vasta alkamassa? Rakennusalasta ei kokemusta mutta lvi-alan tukkureille esim 2023 oli hyvä vuosi

Toimiala vaatii paljon pääomaa → kaikilla iso velkavipu-> nyt rahaa ei saa ja/tai se on aivan järjettömän kallista

Isot Kiinteät kulut + kysynnän romahdus

Projektit hinnoitellaan matalilla katteilla, koska halvin tarjous voittaa, jonka jälkeen

  1. Kustannukset ovat nousseet kovasti ja moni teki ennen kustannusten nousua kiinteähintaisia tarjouksia
  2. Kaikki projektit ovat aina myöhässä, hinnoitellaan että kaikki sujuu kuin elokuvissa
  3. Aina on laatuongelmia ja negatiivisia yllätyksiä, hinnoitellaan että kaikki sujuu kuin elokuvissa

+korona-ajan ongelmat materiaalin saatavuudessa ja työvoiman kanssa

  • ukrainan sodan negatiiviset heijastevaikutukset tavaran ja työvoiman saatavuuteen ja hintaan
15 tykkäystä

Opponoisin sen verran, että aika harvalla on varsinaisesti iso velkavipu vaan kyseessä enemmän aikataulutus käytäntö sisääntulevan ja ulosmenevän kassan osalta. Suomalainen käytäntö maksuehdoissa on 21pv netto ja se iskee moukarin voimalla, kun tavarantoimittaja tai aliurakoitsija alkaa pyytämään ennakkomaksua, jotta työmaa etenee. Tähän siirrytään tällä hetkelle lähes välittömästi, kun maksuviivettä ilmenee. Lisäksi “limiittejä” alihankkijoiden ja tavatantoimittajien osalta on pienennetty laajasti niin pieneksi, että isommat tilaukset joutuu osin maksamaan jo tilattaessa. Tässä vaiheessa kassa lurahtaa kiville ja kukaan ei ole vippaamassa euroakaan. Työmaa ei etene eikä suoritteita asiakkaaltakaan saada maksuun.

Ala on pääomakevyt, matalalla alalletulokynnyksellä ja kovasta kilpailusta johtuen matalakatteinen. Nykyään vielä alihankinta ja kalustoketjut on pitkiä eikä rakennusliike omista käytännössä kuin nimensä ja tulostimen paperit.

6 tykkäystä

Fantastista, tässä on parin analyytikon kommentit rakennusteollisuuden meiningeistä; toki ei juurikaan positiivista ole tiedossa, mutta jälleen laadukasta ja hyvää tietoa alasta kahden lyytikon voimin.

Tässä on analyytikko @Olli_Koponen:n kommentit:

Rakennusteollisuus RT päivitti eilen keskiviikkona ennusteitaan rakennusalan markkinanäkymistä. Odotetusti suhdanne ei näytä vielä elpymisen merkkejä ja volyymit heikkenevät ennusteen mukaan tänäkin vuonna. Asuntorakentaminen vetää rakentamista kuoppaan, mutta myös sieltä pois mahdollisesti jo vuoden 2025 aikana.


Ja sitten on vielä päälyytikko @Antti_Viljakainen:n kommentit aika tavalla samasta teemasta.

RT:n eilen julkistettu vuosien 2024-2025 suhdannenäkymä Suomen matalaan asuntorakentamiseen on hyvin vaisu eikä myöskään teollisessa ja julkisessa uudisrakentamisessa tai korjausrakentamisessa ole RT:n mukaan odotettavissa nopeaa toipumista. RT:n ennusteiden valossa rakennustuoteyhtiöiden eli LapWallin ja EcoUpin lyhyen ajan ennusteisiin liittyy yhä alasuuntaisia riskejä viime aikojen ennusteleikkauksista huolimatta. Keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä rakentamisen kriisi avaa ainakin LapWallille arviomme mukaan myös mahdollisuuksia, joita olemme myös sisällyttäneet ennusteisiimme.

2 tykkäystä

Yhden rekryfirman työntekijän näkemys tilanteesta Uudenmaan alueella. Umpisurkea vuosi takana, mutta nyt näyttää jo paremmalta. Ovat viimeisen kuukauden aikana saaneet myyntiä ylös. Kysyin näkeekö hän lakkojen vaikuttavan tilanteeseen. Sanoi että piristyminen tapahtui jo ennen lakkoja.

Tykkään haastatella näistä asioista kentällä olevaa väkeä. Raportit, ennusteet jne. tulevat aina viiveellä ja ruohonjuuritasolta saa tiedot nopeammin. Otanta on pieni, mutta heillä on kosketuspintaa kaikkiin suuriin ja keskikokoisiin rakennusliikkeisiin.

Tässä täytyy muistaa kyseessä olevan vuokrafirma. Yrityksillä saattaa olla hyvinkin nopeita tarpeita, jotka voivat hyvin johtua hetkellisestä henkilöstöpulasta kun omia on potkittu pois. Ei siis suoraan todellakaan kerro suhdanteiden parantumisesta. Toisaalta positiivista, että edes jotain tarpeita on.

15 tykkäystä

Ilmeisesti kahtiajakautumista havaittavissa, koska sieltä samaiselta kentältä on viimeisen parin viime viikon aikana kantautunut täysin päinvastaistakin signaalia. Tilauskirjat tyhjentyneet uhkaavaa vauhtia ja uutta täytettä ei ole näköpiirissäkään (kyselyissäkään)… Ei nuo lupamäärätkään indikoi tästä parempaa, vaan huonompaa vuotta viime vuoteen verrattuna. Kiva tietysti, että yksittäisiäkin piristysruiskeita löytyy.

7 tykkäystä

Rakennusluvilla ei ennenkään rakennuksia ole rakennettu, mutta ei sinne putkeen ole juuri tunkua.
Rakennuslupia asuntorakentamiseen haettu hikiset 271 kpl koko Suomessa tammikuussa.

Hyvä niin, sillä myymätöntä keskeneräistä ja valmista asuntokantaa riittää, ja varmaan luvitettuja vaan ei aloitettuja niitäkin on jäänyt paljon jemmaan, odottamaan parempia aikoja.
Asuntokaupan elpymisen kannalta tarvitaan paitsi paremmat korkonäkymät, selkeämmät tulevaisuuden näkymät myös näkymä siitä että asuntoja ei ole hamaan tulevaisuuteen ehtymätöntä määrää, ja josta voi odottamalla noukkia epätoivoisen myyjälaidan parhaat tarjoukset.
Em lisäksi toki myös maahanmuuton ja maan sisäisen muuttoliikkeen jatkuminen on asuntomassan sulattamisen kannalta olennaista.

image

https://twitter.com/JouniVihmo/status/1772523526009868594

9 tykkäystä

Kuten myös aloitettuja projekteja, jotka on keskeytetty jossain siinä vaiheessa, kun maatyöt on saatu hyvälle mallille. Tulee mieleen useampikin esimerkki lähinurkilta, jotka ovat olleet tuossa vaiheessa ja kämpät ennakkomarkkinoinnissakin. Jossain vaiheessa on sitten ilmoitettu, että kohde siirtyy hamaan tulevaisuuteen. Eiköhän noihin aika ripeästi saada talot pystyyn, kun markkinat joskus piristyy.

3 tykkäystä