Tuossa on Statin tietoa väestönkasvusta kuukausitasolla. Huippu vuositasolla osuu tosiaan 2023, mutta kuukausitasolla kääntyi syksyllä selvään laskuun. Ilman uutta Ukrainan sodan kaltaista kriisiä helppo nähdä että 2023 tapaisiin kasvulukuihin ei päästä 2024. 2023 tulleet ovat jo asuntonsa saaneet, eli se kysyntäpiikki on jo takanapäin.
Suomen väkiluku on ylittänyt 5,6 miljoonaa vuoden 2023 syksyllä - Tilastokeskus (stat.fi)
Listaamaton rakentaja Hartela sai ulos 2023 tuloksen.
Ei loistava tulos, mutta raksapuolella on kuitenkin mahdollista tehdä muutakin kuin turskaa tai konkursseja.
26.01.2024
Rakennusyhtiö Hartela teki vuonna 2023 onnistuneen tuloksen asuntomarkkinan alakulosta huolimatta. Yhtiö lähti vuoteen 2024 vahvalla kassalla, korkealla omavaraisuusasteella ja kaikkien aikojen vahvimmalla tilauskannalla.
Hartela-konsernin liikevaihto oli viime vuonna 274,1 miljoonaa euroa (edellisellä tilikaudella 335,0 M€). Toimintaympäristön voimakkaasta heikentymisestä huolimatta liiketulos oli 7,0 miljoonaa euroa, ja liikevoittoprosentti 2,6 (edellisellä tilikaudella 12,2 M€ ja 3,6 %). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 2,9 miljoonaa euroa (8,0). Toiminnan volyymi ja sen myötä tilikauden tulos laskivat erityisesti siksi, että korkea korkotaso ja uudiskohteiden heikko rahoitettavuus heikensivät edellytyksiä aloittaa uusia asuntorakentamisen hankkeita.
”Tuotantomme monipuolisuus ja erityisesti panostuksemme kumppanuusliiketoimintaan ovat kannatelleet meitä tänä vaikeana aikana. Kumppanuusliiketoiminnassa aloitimme viime vuonna merkittäviä uusia hankkeita, kuten Turun musiikkitalo Fuugan, Astra-kampuksen ja Porin oikeustalon rakentamisen. Tampereella TOAS Hippoksen rakentaminen jatkui uusien vaiheiden myötä. Vähensimme RS-asuntotuotannon määrää hyvissä ajoin, minkä ansiosta vuoden lopulla valmiiden myymättömien asuntojen määrä oli vähäinen”, sanoo Hartela-konsernin toimitusjohtaja Juha Korkiamäki.
Vuonna 2023 Hartela sai valmiiksi 1 136 uutta asuntoa (1 393), joista omaperusteisten RS-hankkeiden asuntoja oli 96 (472) ja sijoittajahankkeiden asuntoja 807 (594). Koko konsernissa oli valmiita myymättömiä asuntoja vuoden lopussa 41 kappaletta. Vuoden vaihtuessa oli rakenteilla kaksi omaperusteista RS-kohdetta, joissa oli myynnissä 96 asuntoa. Omaperusteisen asuntotuotannon osuus yhtiön liikevaihdosta oli noin 51 % ja muun talonrakentamisen 49 %.
Merkittävä osa tilauskannasta ulottuu vuoteen 2025
Konsernin tulouttamaton tilauskanta oli tilikauden vaihteessa ennätykselliset 367,4 miljoonaa euroa (303,2), ja se jakaantuu monipuolisesti eri liiketoiminta-alueisiin. Tilauskannasta 13 % oli RS-asuntokohteita, 11 % sijoittajille ja yleishyödyllisille yhteisöille myytyjä asuntokohteita, 38 % kumppanuusrakentamista, 31 % kilpailu-urakointia ja 7 % toimitilarakentamista.
”Mielestäni tuloksen säilyminen kohtuullisella tasolla, nettovelattomuus ja tilauskannan vahva kasvu olivat erinomaisia onnistumisia tässä markkinatilanteessa. Vuosi 2023 oli toimialalla haastava, emmekä usko, että asuntorakentamisessa tapahtuisi nopeaa positiivista käännettä tänäkään vuonna. Lähdimme kuitenkin vuoteen 2024 positiivisella näkymällä: tilauskantamme on ennätyksellisen suuri ja merkittävä osa tilauskannasta kohdistuu myös vuodelle 2025”, Korkiamäki sanoo.
“Hartelan erinomainen taseasema ja valmiit hankeaihiot mahdollistavat uusien hankkeiden käynnistymisen heti, kun markkina elpyy. Kiitän lämpimästi kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme luottamuksesta sekä hartelalaisia ja sidosryhmiämme pitkäjänteisestä työstä yhteisten tavoitteiden eteen vuonna 2023.”
Hartelassa luodaan edellytyksiä sukupolvenvaihdokseen
Hartelan omistamisen rakenne muuttui vuoden 2023 aikana. Aiemmin Hartelan omistajat omistivat emoyhtiön suoraan yksityishenkilöinä. Uudistuksen jälkeen samat henkilöt omistavat Hartelan emoyhtiön kukin omistamansa yhtiön kautta.
Hartela halutaan pitää perheyhtiönä, ja omistusrakenteen muutosten tavoite olikin luoda rakenteita ja edellytyksiä yhtiön omistajuuden siirtämiseksi tulevaisuudessa neljännelle sukupolvelle. Aikanaan tapahtuvaan sukupolvenvaihdokseen on varauduttu jo muutaman vuoden ajan mm. perehdyttämällä seuraavaa sukupolvea konsernin toimintaan ja osallistamalla heitä hallituksen toimintaan tarkkailijajäseninä.
@Opa kerkesikin jo linkkaamaan Hartelan tuloksen.
Itselle esiin nousi, että yhtiöt, jotka ovat ajoissa havahtuneet asuntomarkkinan heikkouteen ja vähentäneet omaperusteista asuntorakentamista (tai pakotetusti joutuneet vähentämään) ovat vahvoilla seuraavan syklin noustessa. Hartelallakin nyt tilauskanta uusissa ennätyksissä ja varmasti hyötyy osin tästä heikosta markkinasuhdanteesta, kun esimerkiksi kaikki kilpailijat eivät vaikka pysty hankkeita tällä hetkellä toteuttamaan (tai heille ei niitä esim konkurssiuhan takia anneta).
Hartela myös odottaa, että asuntomarkkina ei ihan heti lähde:
Toinen asia, mikä tuosta on hyvä nostaa, on tuo taseen vahvuus ja nettovelattomuus, mikä varmasti on parantanut yhtiön markkina-asemaa.
Tuloshan ei tosiaan ollut mikään mairitteleva, mutta kuitenkin selvästi plussan puolella.
NCC ulos tuloksellaan. Marginaalit laski Q4:llä, mutta koko vuonna kasvussa. Tilauskantaa kertyy myös hyvin. Huomioitavaa NCC:llä ei asuntobisnestä (gryndiä):
Suomeen liittyen nousi silmään 
Alkaa JM myös tulla kuolevaisten joukkoon. Marginaali laski merkittävästi koko vuonna ja Q4:llä. Alaskirjauksia hankkeisiin ja hankeaihioihin, mikä voi näkyä myös suomalaisilla rakennusyhtiöillä jatkossa, jos taseessa tämmöisiä ja markkinatilanne ei korjaannu. Aloitukset puolittui viime vuonna. Loppuvuonna myynti vilkastui jo hieman.
Laskevat korot ei näy vielä kaupassa:
Suomi edelleen heikkoa ja hinnanalennukset heikensivät kannattavuutta:
JM:n toimitusjohtaja sanoo, että historiassa pitää mennä 1990-luvun alkuun jotta löydettäisiin yhtä heikko markkina kuin missä JM oli vuonna 2023. Finanssikriisi jää siis kakkoseksi. Tuottoja painavat asiakkaiden heikko luottamus talouteen, rakentamisen kustannusten kasvu, rahoituksen hinta ja hintojen alennukset valmiissa rakennuksissa. Yhtiö on ajautunut kilpailutilanteeseen myös asuntojen tarjonnan runsastuessa, kun vanhoja asuntoja omistavat laittavat asuntojaan myyntiin. Uusien valmistuvien rakennusten määrä on alhaisella tasolla.
Oman pääoman tuotto oli 5 %. Näin alhaista tasoa ei tosiaan historiasta löydy. Osakekohtainen tulos 6,7 kruunua. Hallitus päätyi esittämään yhtiökokoukselle 3+3 kruunun osakekohtaista osinkoa, josta jälkimmäinen osa maksettaisiin loppuvuonna. Osinko maksaa yhtiölle yhteensä 387 miljoonaa kruunua.
Mielenkiintoisesti JM:n osake on silti noussut +30 % syksyn pohjista ja tänäänkin mehevässä nousussa. Alkaako sijoittajien kirjoissa kaikki olemaan jo niin päin mäntyä, ettei enempää voi enää mennä?
Sarastusta ennen aamunkoittoa?
Seppo Saario totesi Karon Grillissä jotakuinkin, että osakkeiden mennessä alas mennään alemmas kun uskotaan ja kun tullaan ylös niin mennään ylemmäksi kuin uskotaan. Tuo Q3 julkistuksen jälkeinen dippi taisi olla markkinoilta hienoinen ylilyönti. Taidetaan mennä joulukuulle 2011 kun kurssi oli edellisen kerran alhaisempi. Lähes neljännes osakkeistakin tuhottu tuon ajanjohdan jälkeen.
JM itse uskoi vielä Q1 raportissa, että 2023 on hyvää aikaa hankkia uutta maaomaisuutta. Q4 perusteella maaomaisuutta myös hankittiin, mutta taisi tuo viime vuoden dippi olla lopulta niin syvä ettei Q1 ajatuksiin päästy. Q3 yhteydessä kävi myös selväksi, ettei 2023 kaavaillut omien osakkeiden takaisinostot toteutuneet. Ehkä yleisesti markkinoiden odotukset olivat vielä vuosi sitten siinä, että Q4 alkaisi helpottamaan. Lopulta jos tuo Q3 osaridippi jätetään huomiotta viime vuoden kurssigraafi on melko tasainen sen jälkeen kun korkeiden osinkojen jälkeen kurssi laski ja sitten loppuvuoden korko-odotuksien jälkeen lähti nousuun.
Eilen olin itse kahden vaiheilla myynkö vai enkö ennen julkkaria. En myynyt ja lopulta se oli ihan hyvä päätös. Tosin aamusta presentaation luettuani olin aika vakuuttunut isommasta dipistä, mutta kenties ne pahat henget puhallettiin tuolloin Q3 raportin aikaan pois systeemistä. Osingonjako oli itselle se isoin pettymys ja olisin mieluummin toivonut omien osakkeiden takaisinostoa. Toki tuolla jaettavalla summalla omien ostot olisivat olleet hyvin pieni erä. Ehkä osingonmaksulla halutaan viestiä tulevaisuuden osinkoja paremmassa markkinassa?
Onhan tuo tilanne alalla kuitenkin kammottava. Silti ihan rohkaisevaa kuinka hyvin esimerkiksi katteet ja kassavirrat ovat kestäneet myös tällaisen poikkeushuonon ajanjakson. Q4 myös ihan rohkaiseva määrä uusia lähtöjä projekteissa. Ja näissä projekteissa myyntiaste pysynyt omaan silmään ihan rohkaisevana 52 %.
Bonava q4
”Rakennuskustannusten ja korkojen nousu, tonttimaan hinta ja maankäytön sääntely sekä rahoituksen saatavuus ja sääntely ovat ne syyt, miksi rakentamisen excel on rikki”, Vihmo sanoo.
“Myös korjausrakentaminen on kurimuksessa. Vihmon mukaan kustannuskriisi on asuntorakentamistakin syvempi.”
Synkkä on ajan kuva.
oon tuolla kierrellyt arkkitehtitoimistoja, niin kyllä siellä vielä on lomautuksia päällä ja jotkut esim. ovat muuttaneet pienempiin tiloihin jne. Toki sitten joilla on vielä entiseen malliin hommia, mutta silloin voi asiakkaina olla jotain Senaatin tyyppistä tai vastaavaa.
Asuntopuolella voisi kuvitella, että on kuitenkin jo suunniteltu valmiiksi niitä seuraavan nousun rakennuksia, että voihan se sitten elpyäkin, mutta niistä seuraavia ei varmaan tarvitse juuri nyt suunnitella.
Suunnittelijn pöydltä tietysti lisäksi vie aikaa että rakennetaan. Aika monella oli jotain projekteja jäissä, odottamassa, että lähteekö niiden suunnittelu liikkeelle.
Toki ala keskittyy ja avaikeampi sanoa tarkemmin näistä isoimmista Sweco, jne. kun niillähän on paljon muutakin hanketta kuin arkkitehtisuunnittelu.
Skanska julkaisi aamulla raportin:
Nostan nyt kiireissäni vaan markkinanäkymät pohjoismaista esille. Harmaata on
Aktia Pankin pääekonomistin tviitti konkursseista kiinnostanee tämän ketjun lukijoita.
Basso Building Systems hakeutuu yrityssaneeraukseen.
Liikevaihto 2021 n 67 meur ja 2022 arviolta 46 meur, liikevoittotasolla naftisti plussalla.
Rakennusalan ahdinko | Kymmenien miljoonien eurojen liikevaihtoa pyörittävä hitas-rakentaja yrityssaneeraukseen: https://www.hs.fi/talous/art-2000010240706.html
Asuntorakentamiselle ei ole tarvetta, koska on paljon myymätöntä asuntokantaa, ja uusien asuntojen hinnat ovat korkeammat kuin käytettyjen asuntojen, joitten hinnat ovat voimakkaammin laskeneet. Rakentaminen on liian kallista, ja ihmisillä ei ole nykyisellä korkotasolla varaa ostaa asuntoja. Myyjät eivät ymmärrä laskea hintaa oikeaan tasoon, todisteena kaupan käymättömyys. Näin puhutaan.
MDI ja omistajansa FCG (Finnish Consulting Group) ovat toteuttaneet arvion rakentamisen tarpeista Raklille, VVM:lle, Ympäristöministeriölle, Kiinteistöliitolle ja Kuntaliitolle.
Sen mukaan asuntorakentamiselle on jatkossa huomattavia tarpeita, vaikka juuri nyt onkin sentimentti aivan toista laitaa. Samoin sivistysrakentamisessa, ja hoivarakentamisessa.
Melkoisen ristiriitaista, kun seuraa juuri tämän päivän (2023-4) keskusteluja ja markkinatilannetta.
Vanhojen perusjuttujen kuten kaupungistuminen (eli väestö keskittyy, ja vanhoja asuntoja jää tarpeettomaksi) ja asuntokunnan koon pieneneminen lisäksi nostetaan esiin poistuma - eli vanhoja asuntoja (tai kouluja / hoivatiloja) “happanee” joko käyttökelvottomaksi tai hyvin voimakkaan saneerauksen tarve.
Ping @Olli_Koponen
Rakentamisen tahdin on noustava yli 2010-luvun tahdin – pienenevät asuntokunnat tarvitsevat yksiöitä ja kaksioita
Selvityksen pohjalla olleen MDI:n väestöennusteen kaikissa eri skenaarioissa lopputulemana on, että Suomessa tarvitaan nykyistä huomattavasti enemmän asuntoja vuonna 2040. Vaikka Suomen väestö vähenisi heikoimman skenaarion mukaisesti, pienenevien asuntokuntien sekä keskittyvän väestön takia kokonaan uusia asuntoja tarvittaisiin noin 250 000 ja nopeimman kasvun skenaariossa taas jopa 560 000 uutta asuntoa.Kun myös asuntojen poistuman korvaaminen huomioidaan, nousee asuntotuotannon tai tätä vastaavan saneerauksen tarve jopa 600 000 – 1 000 000 asuntoon vuoteen 2040 mennessä. Tämä sisältää olettaman myös jo nyt olemassa olevan korjausvelan korjaamisesta.
Suurilla kaupunkiseuduilla ja etenkin pääkaupunkiseudulla kokonaan uuden asuntokannan tulisi kasvaa 15–30 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Suurilla kaupunkiseuduilla poistuma huomioiden
asuntotuotannon tulisi kiihtyä yli 2010-luvun keskitason. Vuotuisesti koko maassa uusia rakennettavia asuntoja tarvitaan jopa yli 30 000, jonka lisäksi poistuman ja jo olemassa olevan korjausvelan korvaaminen tuottaa noin 25 000 asunnon tuotantotarpeen vuosittain.
Almost 1m people across Europe are homeless on any given night | Homelessness | The Guardian
Tuon mukaan Suomessa on euroopan tasolla matalin tarve uusille asunnoille koska täällä on vähiten kodittomia.
