Edelliseen viestiin liittyen - kuten tuli aiemmin kirjoitettua, rakennusyhtiöillä on kyllä huomattavasti luvitettuja aloittamattomia kohteita, ja keskeytettyjäkin kohteita. Eli aloituksia voi tehdä ilman lupahakemuksia.
-toki osa lupahakemuksista on mennyt konkkaan, mutta kyllä niitä vaikkapa SRV:llä ja YIT:llä riittää, YIT:llä lisäksi paljon myymätöntäkin jota ei tarvitse luvittaa tai aloittaa
Erinomainen yhteenveto asuntomarkkinoista.
Voi toki, mutta vähintään jonkinlainen korrelaatio niillä (lupamäärillä) rakentamismääriin silti on aina ollut.
Olisin laittanut tähän Vihmolta optimistisenkin dian, mutta niitä ei nyt ollut.
Akavan pääekonomistin tviitti löytyy tuosta alta, joka kiinnostanee tässä ketjussa. Otin mukaan kommentteja, jotka kiinnostanevat myös. 
https://x.com/PasiSSorjonen/status/1802578860392817087
Yksi joustava elementti voisi olla tonttimaan hinta? Suomen halvimmat uudet valmiit kerrostalokaksiot näyttää maksavan etuovicomissa alle 120.000e. Helsingissä yli 190.000e.
Ei tuota voi selittää materiaalien ja työkustannuksien hintaeroilla.
Tonttimaan hinta pitkällä aikavälillä on viimeinen asia joka joustaa, sitä kun ei lisää saa.
Tuon hintaeron selittää työ- ja opiskelupaikat, palvelut ja asuinpaikan tulevaisuuden näkymät. Ja näin pitääkin olla.
Eteläkoreassa meillä on varoittava esimerkki mihin tämä kehitys johtaa. Siellä kaikki taloudellinen aktiviteetti keskitetty pääkaupunkiin. Ihmiset muuttaa sinne, se johtaa asuntojen ja elinkustannusten järjettömään nousuun alueella. Jatkot tuonne: Väkiluku ja osakemarkkinat - #67 käyttäjältä Boglehead
Aktian pääekonomistin tviitti varmaan kiinnostaa täällä tämän ketjun lukijoita.
https://x.com/lassecorin/status/1802974491716276592
Sama uutinen eri tavalla otiskoituna:
Rakennuslupien määrän lasku jatkuu – ”Romahduksesta on tulossa odotuksia jyrkempi” - Talous | HS.fi
Otsikossa tärkein. “Vaikka ihmiset lähtisivät nyt heti joukolla asuntokaupoille, kestäisi aikansa ennen kuin se näkyisi uudistuotannon lukemissa. Myymättömien asuntojen varasto on kertynyt niin suureksi, että sulateltavaa riittää pitkään”
Ja lisäksi mikäli tuo pääkaupunki sijaitsee meren rannalla, menetetään samalla 40-50% ympäristön potentiaalista sijoittaa nuo tulijat, koska veden päälle ei pääsääntöisesti rakenneta. Ympyrästä hyödynnetään siis vain puolikas.
Noin yleisellä tasolla en ole oikein koskaan perustanut tästä pohjaonginnasta. Mahdollisuus reiluun tiliin ovat hyvät, mutta pohjien ajoittaminen hankalaa ja tilanteen pitkittyessä syklisillä voi tulla velkaongelmaa, suunnattuja anteja ym. jotka voivat romuttaa tulevaisuuden tuotot
Mielenkiintoisempaa on päästäänkö tilanteeseen, jossa kilpailu vähenee ja alan hinnoittelu tervehtyy. Toisaalta hankala kuvitella tällaista tilannetta, koska jo nyt korkojen ollessa tällä tasolla ei oikein mitään tapahdu. Jos ei ole rahaa niin ei ole ja entisestään nousevat kustannukset tuskin auttavat tilannetta. Sitten asutaan ahtaammin ja tingitään niistä neliöistä
Kaupungistuminen ml. suurkaupungistuminen on globaali trendi koska suurissa kaupungeissa sosiaaliset ja taloudelliset mahdollisuudet ovat parempia ja elämä monipuolisempaa ja mielenkiintoisempaa.
Joissain tapauksissa asumisen hinta on noussut pilviin suosituimmissa kaupungeissa kun tarjonta ei pysy kysynnän perässä (esim. Hongkong, Lontoo, San Francisco).
Yleensä näissä kalleimmissa kaupungeissa rakentamista säännöstellään voimakkaasti erinäisistä syistä ja kun hinnat ovat kerran päässeet karkaamaan niin silloin monilla paikallisilla tai muillakaan toimijoilla ei enää ole kannustimiakaan tehdä mitään sellaista joka johtaisi asuntojen hintojen laskuun (kun oma talous edellyttää että asunto säilyttää arvonsa).
Lähimainkaan kaikissa suurkaupungeissa asumisen hinnat eivät kuitenkaan ole lähteneet kuuhun. Esim. Tokiosta (suurkaupunkialue 39 miljoonaa asukasta) tai Osakasta (suurkaupunkialue 18 miljoonaa asukasta) löytyy kohtuuhintaista asumista vaikka kaupungit ovat suuria ja edelleen kasvavia. Iso syy tähän on että Japanissa saa omalle tontilleen rakentaa jokseenkin mitä huvittaa joten tarjontaa ei juuri kuristeta.
Maailmalta löytyy myös erilaisia muitakin esimerkkejä suurkaupungeista jotka menestyvät mutta joissa asumisen hinta ei ole karannut pilviin. Kansainvälisesti vertaillen Helsingin seudulla hintataso ei ole hirveästi korkeampi kuin muualla maassa.
Johtuisiko siitä että Tokion väkiluku on kääntynyt laskuun 2020?
Tokyo Population 2024 (worldpopulationreview.com)
Myös Osakan väkiluku laskee
Osaka Population 2024 (worldpopulationreview.com)
Eli tietosi väkiluvun kasvusta on vanhentunutta.
Tähän on sanottava että ainakin Tokion väestön väheneminen on keinotekoista. Jos en väärin muista, Japani maksaa perheille, jos he muuttavat pois sieltä, siis Tokiosta.
Ohoh, ollaanpa tässä offtopic! Sorry
Eli vähän kuin Suomessa. Täällä tosin käänteisesti, eli valtio tukee tulonsiirroilla muuttotappiokuntia ja jotkut muuttotappiokunnat lahjovat kansalaisia asukkaikseen.
Yhtä kaikki, ei voida pitää esimerkkinä kasvavasta kaupungista kun ei ole kasvanut moneen vuoteen.
Nyt kun ketju käsittelee rakennusteollisuutta, ei vähävaraisten perheiden poismuutto juurikaan siihen vaikuta.
Nyt kun ketju käsittelee rakennusteollisuutta ja siihen nostetaan esimerkkejä kasvavista kaupungeista joissa kustannukset ei ole karanneet kuuhun niin kai sen saa oikaista että esimerkiksi nostetut kaupungit eivät kasva vaan kutistuu?
Vai onko tässä taas tarkoitus jankata niin kauan että saa muille nimimerkeille hankittua bannit?
Japanin kaupungit esimerkkeinä ovat ovat toki ylipäätään oma tapauksensa. Tokion kiinteistömarkkinahan itse asiassa ylikuumeni pahasti 80-luvun kuplassa (usein toistetun anekdootin mukaan Tokion keisarillinen palatsi oli hossain vaiheessa arvokkaampi kuin koko Kalifornia) ja sitten romahti.
Kuplan romahdettua Tokion seudun väkiluku kasvoi 30 vuoden aikana 5-15 miljoonalla. Kaupunkiseutujen väkilukujen vertaaminen ajan yli on kyllä hyvin vaikeaa koska kaupunkiseudun määritelmä aina muuttuu kun kaupunki kasvaa. Joka tapauksessa kiistattoman kasvun aikanakaan asuinkustannukset eivät karanneet.
Toisenlaisia esimerkkejä löytyy vaikkapa Yhdysvaltain aurinkovyöhykkeeltä (sun belt) jossa mm. Dallasin, Phoenixin ja Atlantan kaltaiset kaupungit ovat paisuneet kuin pullataikina koska autoiluesikaupungit saavat levittäytyä jokseenkin rajoittamatta joka ilmansuuntaan. En pidä tuollaista kaupunkikehitystä hyvänä mutta ainakin asuminen on tavallaan kohtuuhintaista jos hommaa omakotitalon jostain 50 km etäisyydeltä keskustasta ja rakentaa koko elämän autoilun ympärille.
@Olli_Koponen ja @Frans-Mikael_Rostedt keskustelivat kiinteistö- ja raksasektorista.
Pari tuntia sai kuunnella, käytiin hyvin myös eri yhtiöitä läpi.
Aiheet:
00:00 Aloitus
03:20 Alkuvuosi/nykyhetki
36:30 Arvostustasot
40:30 Rakennussektorin yhteenveto
48:57 Kiinteistösektorin yhteenveto
58:00 YIT
01:14:00 SRV
01:18:48 Consti
01:25:32 Kreate
01:29:49 Honkarakenne
01:33:40 Lehto
01:36:28 Toivo Group
01:44:20 Ovaro
01:50:10 Investors House
01:54:08 Asuntosalkku
