Ukrainan jälleenrakennus, nopeat syövät hitaat ?
10 tykkäystä
Rakennuslupien määrä se vain jatkaa laskuaan…
8 tykkäystä
Vuodet ja ajat eivät ole veljiä keskenään, mutta “hauskasti” tuossa kaaviossa näkyy samankaltaisuutta finanssikriisin tietämille.
Jos samalla kaavalla edettäisiin niin jonkun aikaa valmistuneiden rakennushankkeiden määrä vielä laskee. Sitten jossain vaiheessa, valmistumismäärien vielä laskiessa, myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyy kasvuun. Sitten, luonnollisesti viiveellä, alkaa pikku hiljaa rakentamismäärätkin kasvamaan kun lupamäärät ovat olleet jonkun aikaa kasvussa. Loogista.
12 tykkäystä
Noinhan se väkisinkin menee, että luvilla ja rakentamisen määrällä on kausaliteetti. Kun luvat laskee, tulevaisuuden rakentaminen laskee joka tulee viiveellä lupiin nähden. Sama toiseen suuntaan, lupien on noustava ensin, jotta rakentamisen määrä voi lähteä nousuun.
5 tykkäystä
Tämä ei ollut vielä täällä.
Kyllä näitä konkursseja vaan nähdään.
Naapurityömaalla Pekkinen oli vielä maanantaina iloisesti hommissa. Viime viikolla yhteensovituspalavereissa ei ollut aistittavissa mitään konkurssiin viitattavaa.
10 tykkäystä
Aika hurjaa että yli 60 vuotta vanha yritys kaatuu yllättäen. Finderistä näkyi että liikevaihto oli supistunut reilusti jo 2023 ja tulos valahtanut miinukselle, mutta silti romahdus on ollut nopea. No kai sekin kertoo jostain että yritys hakee konkurssia eivätkä velkojat.
1 tykkäys
Pekkisen kohdalla ei välttämättä ole siitä kyse, mutta monissa tapauksissa osavaikuttimena voi olla edessä siintävä tarve sukupolven vaihdokselle. Eli siis tilanne jossa perheyritykselle pitäisi löytää jatkaja. Ja sitten, vaikka mahdollisesti jatkaja voisi löytyäkin, saattaa seuraavan sukupuolen intoa latistaa synkät näkymät jo ennestäänkin pienten marginaalien alalla. Ajatellaan että leivän saa helpommallakin. Firmassa sitten katsotaan että turha taistella sinne asti kun joku muu tulee viheltämään kolme kertaa pilliin.
Maatalouden puolella tämä tilanne on toki vielä enemmän tapetilla.
7 tykkäystä
Kun omat fiilikset kentältä ovat aivan toisenlaiset niin ei voi kun hattua nostaa niille joilla uskoa ja näkymää suhdanteiden kääntymiseen on 
.
Keskiviikkona julkistetun Pk-yritysbarometrin mukaan erityisesti rakennusalan pk-yritysten vaikea tilanne on vähitellen helpottamassa.
Toki kysely on tehty jo kesällä, mutta kuitenkin.
(Työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Yrittäjien ja Finnveran tilaama kysely toteutettiin kesäkuun puolivälin ja heinäkuun puolivälin aikana.)
Toki kun menee virsikirjan lisälehdille asti, niin nähdään, että on niitä haasteellisiakin tilanteita vielä paljon.
Rahoituksen saatavuus on vaikeutunut
Pk-yritysbarometrista ilmenee, että yritysten rahoituksen saatavuus on edelleen heikentynyt viime keväästä. Peräti 43 prosenttia rahoitusta tarvinneista yrityksistä ilmoitti, ettei ole saanut tai hakenut rahoitusta tarpeesta huolimatta. Vastaava luku vielä 2021 keväällä oli vain 25 prosenttia.
Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki toteaa tiedotteessa, että rahoituksen saatavuus liikkuu nyt väärään suuntaan.
”Myös yritysten maksuvaikeudet ovat lisääntyneet merkittävästi, kun 20 prosenttia pk-yrityksistä ilmoittaa maksuvaikeuksista viimeisen kolmen kuukauden aikana. Viimeksi luku oli tällä tasolla pandemian ollessa päällä”, Kotamäki muistuttaa.
9 tykkäystä
Kun myönnettyjen rakennuslupien määrät kyntävät ennätyksellisen alhaalla, jotkut optimistit ajattelevat että on myös rakentamista, jota ei näy lupamäärissä.
Noh, on myös vähemmälle huomiolle jäänyt ilmiö, että on myös rakentamista, jota ei tehdä edes luvan kanssa:
Maksullinen artikkeli, mutta ei sisällä mitään mullistavaa uutista. Jo insertissä kaikki olennainen.
Näkisin tämän kuitenkin jossain määrin hyvänä uutisena rakentamisen kannalta.
Siis siinä mielessä, että vaikka lupia myönnetään näinä aikoina vähän, on jo aiemmin myönnettyjen lupien reservissä piiloon jäänyttä “gäppiä” joka voi kääntyä toimeliaisuudeksi hyvinkin nopealla aikataululla. Varsinkin kun suunnittelukapasiteettia lienee nyt hyvin saatavilla.
9 tykkäystä
Alan omien arvioiden mukaan surkeus jatkuu.
3 tykkäystä
Jos ottaa asiaan positiivisen tulokulman niin kuukausitasolla myönnetyt rakennusluvat lisääntyivät aavistuksen.
(Voi olla että pienemmällä näytöllä joutuu zoomaamaan että käänne näkyy)
19 tykkäystä
Rakennusluvat on mielestäni hieman vaillinainen mittari tilanteessa, jossa hankkeita on laitettu parin viime vuoden aikana jäihin ja joita nyt hiljalleen käynnistetään tonteille, joiden suunnitelmat on tehty jo vuosia sitten.
Viime kuukausina ainakin Tampereen suunnalla on näkynyt selvää aktiviteetin lisääntymistä. Esim. pienellä alueella akselilla Rahola-Tohloppi-Tesoma on jo pitkään ollut tontteja, joiden maatyöt on tehty jo aikoja sitten, mutta joissa rakentaminen ei ole suunnitellusti lähtenyt käyntiin. Nyt hommat etenee (tosin lähinnä tai yksinomaan vuokra- ja aso-talojen muodossa) ja samaan aikaan ylös on nousemassa yli puolenkymmentä kerrostaloa. Ja lisää projekteja on kaiketi vihdoin käynnistymässä.
Toisaalta, surullisempiakin esimerkkejä löytyy. Kun Puukoti Group meni konkurssiin, jo moneen kertaan siirtynyt ja rakentajaakin välillä vaihtanut Villilän rivariyhtiö meni rakentamisen osalta hetkeksi jäihin. Keväällä Puukoti Tampereen nimeksi vaihtui Stoa Kodit ja rakennusurakka jatkui ainakin sen verran, että ulkolaudoitus- ja ikkunatöitä saatiin hieman tehtyä. Mutta heinäkuussa myös tuo Stoa Kodit meni konkurssiin ja sen jälkeen rakennustyömaa on pysähtynyt tällaiseen tilaan (kuva viime lauantailta):
Keskeneräisten talojen alla sijaitsee tonttirahaston tontti. Jännä nähdä mitä tuollekin hankkeelle lopulta tapahtuu. Onkohan noissa taloissa edes minkäänlaista lämmitystä? Kaukolämpöputkia taidettiin kyllä joskus kesällä ainakin tontin rajalle asti rakentaa Tampereen Energian toimesta.
15 tykkäystä
@Olli_Koponen antoi myös kommenttinsa Rakennusteollisuuden menoista ja meiningeistä (tai niiden puutteista).
Rakennusteollisuus RT päivitti eilen tiistaina ennusteitaan rakennusalan markkinanäkymistä. Odotetusti rakentaminen alkaa palautumaan kahden erittäin heikon vuoden jälkeen, mutta vauhti on vielä verkkainen. Asuntokaupalla on hyvät saumat lähteä piristymään korkonäkymän sekä vahvistuvan talouden kautta, mutta korkeat asuntovarastot pitävät uudistuotantoa pinteessä. Asuntorakentaminen vetää rakentamista kuopastaan, mutta pörssin rakentajille tärkeän vapaarahoitteisen uudistuotannon käynnistyminen vie aikaa.
9 tykkäystä
Väestön ennakkotilasto perinteiseltä opiskelijamuuttokuukaudelta. Opiskelijat ovat äänensä antaneet: Tampere kärjessä.
On tuo Tampereen veto hurja!?! Miten 1/3 pienempi voi ottaa (opiskelijoissa) voiton Helsingistä, jossa korkeakoulupaikkojen määrä on selkeästi suurin? Kyllä, vain 1 kuukausi, mutta kertoo paljon yhdestä muuttavasta segmentistä ja sen käyttäytymisestä paljon. Huomioitavaa myös Espoon ja Vantaan järkyttävän huonot suhteelliset luvut opiskelijamuuton osalta.
Mieleeni tulee kysymys, että millaista tuo korkeakouluopiskelu on nykyisin? Kuten toimistotöissä, onkohan 50% etäilyä nykyään mahdollista myös opiskeluissa? Jos asumista ajattelee taloudellisesti, tuo 2-3 päivää viikossa Helsingissä on business casena käytännössä aina hyvin selkeä tappio Helsingille vs Turku/Tampere/Hlinna/Lahti.
Onkohan pääkaupunkiseudusta hyvää vauhtia tulossa etätyöpaikka, jossa työntekijöiden muuttotappio korvataan maahanmuutolla. Kunnes markkina tasoittaa hintaeron uuteen normaaliin laskemalla pääkaupunkiseudun arvostusta ja kiihdyttämällä Tku/Tre arvostusta.
9 tykkäystä
Tarvineeko tuo muuta selitystä kuin asumistuki. Se on viimeiset vuosikymmenet ollut varmasti suurin vetovoimatekijä mikä helsingillä on. Missään muualla ei ole asumista tuettu yhtä avokätisesti kuin pääkaupunkiseudulla ja nyt kun siellä tukea lasketaan lähemmäs muiden suurten kaupunkien tasoa niin vetovoima heikkenee.
14 tykkäystä
Kyllä asuntorakentamisen pohjat olivat tässä.
SRV:n kohdalla valmiissa kerrostaloissa on viimeisen viikon aikana kasvanut alustavien varausten määrä. Pasilankin kohteessa niitä on nyt noin 6 kun koko tämä vuosi oli täysin hiljaista.
Niittykumpuun suunnitteilla olevasta kohteesta on jo 15 varausta ja 2 alustavaa varausta.
Eilen oli uutinen, että vuoden lopulla 12 kk euriborin ennustetaan olevan tasolla 2,4 %.
Vaikka asunnon ostossa on kysymys aina merkittävästä rahallisesta panostuksesta, on asiassa paljon myös psykologiaa. Niin hassulta kuin se voi satojen tuhansien hankinnassa kuulostaa, ketsuppipulloefektejä on siellä aiemminkin nähty.
7 tykkäystä
Köh, no nyt on aika paksua.
Pääkaupunkiseudulla on maan ylivoimaisesti laajimmat ja monipuolisimmat mahdollisuudet niin opiskelun, uramahdollisuuksien, vapaa-ajan ja sosiaalisen elämän ja kulttuurin ym. suhteen sekä monipuolisimmat palvelut jne.
Muistutan että: “Pienestä pinta-alastaan huolimatta Helsingin seudulla asuu 28 prosenttia Suomen väestöstä, ja siellä sijaitsee 33 prosenttia maan työpaikoista ja tuotetaan 37 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.” (Kaupunkitieto, Helsingin kaupunki)
Jos jotain niin asumiskustannukset ovat pois työntävä voima koska asuminen on pk-seudulla kalleinta koko maassa.
16 tykkäystä
Täällä pohjoisessa kun sakki pohtii tulevaa asuinkaupunkiaan nousee Helsingistä esiin aina yksi ja sama pois työntävä voima: Helsinkiläiset. He kun ottavat itsensä niin vakavasti. Tampereella tätä rasitetta ei tietenkään ole 
13 tykkäystä
Tuosta voi olla muutakin mieltä, kun tarkastelunäkökulmaa laajennetaan asumistukien ulkopuolellekin. Esimerkiksi kuntien saamiin valtionosuuksiin. Utsjoella niiden määrä on tyyliin viisitoistakertainen asukasta kohden Helsinkiin nähden:
Mitä asumistukeen tulee, niin suurimmissa pääkaupunkiseudun kunnissa asumistuessa huomioitavat enimmäisasumismenot ovat yhden henkilön taloudella 563 e / kk, kun ne vaikkapa tyyliin Porissa on 447 e / kk ja syrjäisillä paikkakunnilla 394 e / kk. Taitaa pääkaupunkiseutu kuitenkin olla sitä aluetta, jossa asumistuen ulkopuoliset kuluvat ovat suurimmat, jos täyteen tukeen on oikeutettu.
Kaupungistuminen on globaali ilmiö ja Suomen suurimmat kasvukeskukset ovat vetovoimaltaan niitä, joihin ihmiset haluavat muuttaa. Niihin haluavat muuttaa niin tuilla kuin omilla palkallaan elävät ihmiset. Ja niihin kohdistuva muuttovirta kattaa niin työttömiä, työtätekeviä, eläkeläisiä kuin opiskelijoitakin.
Tuo ei toki silti poista sitä tosiasiaa, että Suomessa rakentamisbuumi pääsi kasvukeskuksissa pahasti ylikuumenemaan ja asuntotarjonnassa on riittänyt sen jälkeen sulateltavaa. Se ei silti muuta sitä faktaa, että nykyinen muuttoliike edellyttää taas rakentamisen pikaista aktivoitumista tai muuten meillä uhkaa todellinen asuntopula.
7 tykkäystä
Tänään 12 kk euribor tippunut 0,082 prosenttiyksikköä, päätyen 2,776 %:iin.
Tätä vauhtia, mikä tietenkään ei voi jatkua kovin kauaa, euriborin vuoden lopulle ennustettu 2,4 % taso tulee vastaan hyvinkin pian, jolloin sitä useammat asuntovelalliset (joiden korontarkistus tänä syksynä) tulevat hyötymään pudotuksesta ja sitä nopeammin asuntoa ostamassa olevat tahot tekevät asuntokaupan, myös uudiskohteista.
8 tykkäystä