Asuntosijoittajat ovat kuitenkin aika suuri tekijä kun mietitään asuntojen kysyntää. Kun asuntosijoittamisen tuotot ovat matalat niin vuokrauskäyttöön sopivien asuntojen kysyntä laskee ja se näkyy myös rakennusyhtiöiden tuloksentekokyvyssä. Sama koskee tietenkin myös toimitilarakentamista.
Mutta anyway, sieltä asuntosijoitusketjusta löytyy…
8 tykkäystä
Otsikon mukaista keskustelua sivuten, vaikka puhe on taantumaspekulaatiosta.
Ilmeisesti kyseinen linkki ei ole vielä ollut täällä, niin laitetaan jakoon. Syy kontektista kaapattuna.
Molemmat ekonomistit mainitsevat rakennusalan ahdingon potentiaaliseksi uhaksi, jonka kerrannaisvaikutukset saattavat heijastua laajalle.
4 tykkäystä
Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että mediassa ja keskusteluissa rakentaminen lähes “synonyymitetaan” asuntojen rakentamiseen. Otsikoissa korostetaan, kuinka paljon rakennusluvat ovat tippuneet prosenteissa tai neliöissä. Esim. tässä uutisessa https://www.ts.fi/uutiset/6058398
Kokonaisuutta hahmottaessa kannattaa muistaa, että rakentaminen on muutakin kuin uusia asuntoja.
- Infrarakentamisen arvo vuonna 2021 oli n. 7 miljardia euroa
- Korjausrakentamisen arvo vuonna 2021 oli n. 14,5 miljardia euroa
- Uudistalonrakentamisen (sisältää myös toimitilat) arvo vuonna 2021 oli n. 17,2 miljardia euroa
Infra- ja korjausrakentamisessa ei mene erityisen huonosti. Kysyntä, tarve ja rahoituspäätökset toimii hieman erilaisella dynamiikalla kuin asuntotuotannossa. Teollisuuden rakennusprojektit myös elää omalla logiikallaan.
Tässä myös ihan mielenkiintoista tuoretta tilastoa:
Rakentamisen liikevaihto laski vuoden 2023 heinäkuussa 4,1 % vuodentakaisesta
https://www.stat.fi/julkaisu/cl8ec7twik7w00cupxuioztqm
44 tykkäystä
YIT:n toimari kävi Rahapodissa:
13 tykkäystä
Oikestohallitus tulee elvyttämään elotonta ruumista ARA-tykillä, jolla lisätään vuokra-asuntotarjontaa räjähdysmäisesti jo hetkeksi saturoituneille markkinoille 
13 tykkäystä
Mitenkä olisi korkovähennyksen palauttaminen. Auttaisi ainakin kuluttajakysyntään.
Tällä hetkellä korkea korko johtuu keskuspankista, jossa Suomen tilanne ei juurikaan vaikuta päätöksentekoon.
Verotuksella voisimme kansallisesti puuttua korkojen nousun vaikutukseen asuntojen kysynnässä.
8 tykkäystä
Huumorilla sisään…
Mut onkohan noita enemmänkin. CV ainakin vakuuttaa 
12 tykkäystä
Ihan hyvinhän tuo on hälle kannattanut 
:
Tässäkin tapauksessa on kyllä naapureillakin riemua, kun ensin maksaneet jopa luokkaa 6k€ neliöhintaa metropolissa nimeltä Joensuu ja sitten naapuriin jää tuollainen hieno raunio määrittämättömäksi aikaa. Toki parempi noin päin, että naapuritalo menee vararikkoon kuin ne oman talon osakekaverit.
9 tykkäystä
Olisi kohtuullisen erikoinen veto, kun miettii mitä muutoksia asumistukeen ollaan tekemässä.
Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus poistettiin pitkällä siirtymäajalla. Sitä ei toteutettu ainoastaan kaikkien* puolueiden toimesta, vaan myös kaikkien puolueiden tahdosta.
*) Poikkeuksena Liike Nyt, joka ainoana edustakuntapuolueena ei ole kantanut hallitusvastuuta.
LISÄYS: Ja näemmä myös Liike Nyt on yksiselitteisesti asuntolainan korkovähennysoikeuden palauttamista vastaan:
4 tykkäystä
Miten kansallisesti pitäisi tukea asuntolainojen korkokurimuksessa olevia ihmisiä kun keskuspankki taistelee Saksan kohonneita inflaatiolukuja vastaan?
Suomen inflaatio ei ainakaan johdu kuluttajien liiallisista rahavaroista.
1 tykkäys
Asuntolainojen järkevä mitoitus ja esim. korkosuojausten hankkiminen on jokaisen velallisen omalla vastuulla.
Euriborit meillä on nyt noin 4 %:n tasolla, joka on toki viime vuosina totuttuun nähen paljon, mutta minkä kanssa jokaisen velallisen pitäisi selvitä. Jos ei selviä, sitten pitää miettiä tulo- ja menorakennetta uusiksi.
18 tykkäystä
Tukipa niin tai näin niin tuet nostaa asuntojen hintoja ja lisää veronmaksajien kuluja.
5 tykkäystä
….vai mahdollistaisivatko ne asunnon oston korkeiden korkojen aikana nykyisellä hintatasolla?
Edelleen muistutan että nyt tapetaan Saksan inflaatiota korkeilla korolla, mikä iskee erityisesti suomalaisiin vaihtuvine viitekorkoineen.
1 tykkäys
Miksi meidän tulisi edistää sitä, että ennätystasolle nousseet hinnat eivät reagoisi riittävällä tavalla korkojen nousuun? Mutta olet aivan oikeassa, korkojen verovähennysoikeus valuisi hintoihin ja peräänkuuluttamasi efekti toteutuisi.
Ai, inflaatio onkin nyt vain Saksan ongelma?
Ps. Tänään napsahti kuvan mukainen ilmoitus nettipankkiin. Tuntuisi jatkossa aika turhalta alkaa kantamaan omista taloudellisista päätöksistään vastuuta esim. korkosuojauksen muodossa, jos yhteiskunta haluaa antaa sen signaalin, että se kyllä tulee laskujen merkittäväksi maksajaksi vastatuulten aikaan.
14 tykkäystä
On minullakin henk. koht. korkosuojauksia, millä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä Euroopan keskuspankin korkopolitiikan kanssa. Keskuspankin koronnostot eivät johdu suomalaisten liiallisista käyttövaroista, mitkä pitäisi imeä koroilla pois nostamasta inflaatiota.
Näissä on hyvä muistaa että infrarakentaminen on paljolti kiinni julkisista investoinneista, joten se ei varsinaisesti mittaa suhdannetilannetta. Projektit ovat myös todella pitkiä. Vasta nyt alkaa uudisraknetamisessakin näkyä konkreettisesti se tilanne jonka on tiedetty olevan tulossa jo hyvän aikaa.
Korjausrakentaminen saattaa jopa saada vähän lisää virtaa siitä että uudisrakentaminen sakkaa. Mutta siellä ongelmaksi muodostuu erityisesti pienten rakennusliikkeiden osalta se, että kun ei ole uudiskohteita, työn tarjonta siirtyy korjausrakentamiseen → katteet alkavat heikentyä nopeasti ja sitten alkaa pudotuspeli. Tämä kehitys ei ole välttmättä vielä edes kunnolla alkanut. Vaikeita aikoja on edessä.
3 tykkäystä
Kaikesta yllä olevasta samaa mieltä.
Ensisijaisesti tarkoitin aiemmassa viestissä sitä, että esim. median otsikot tyyliä “Rakentaminen syväjäässä” ja “Rakennusluvat luisuneet -70 %” voivat antaa rakennusalaan erityisesti perehtymättömälle sellaisen mielikuvan, että kaikki rakentaminen on jo melkein pysähtynyt. Keskustelu on ehkä hieman pessimistisempää kuin todellisuus tällä hetkellä, koska melkein kaikki puhuu siitä, mikä on eniten alamaissa (uudistalorakennus) vaikka se on vain osa totuutta. Toki kaikki rakentaminen on jollain lailla kytköksissä toisiinsa, mutta silti tilannetta kannattaa mielestäni tarkastella kokonaisuutena.
Rakentaminen kokonaisuutena ei ole (ainakaan vielä) syväjäässä eikä rakennuslupien väliaikainen notkahdus tarkoita automaattisesti sitä, että valtaosa rakennusalan toimijoista ajautuu ylipääsettömiin vaikeuksiin.
Aina voi toivoa vähän laadukkaampaa ja paremmin artikuloitua journalismia, ja toisaalta eikös vastikään jossain otsikoitu “Kannattaako helsingin pörssiin enää koskaan sijoittaa?”. 
Onhan siinäkin varmaan joku nykyhetkeen liittyvä yhtymäkohta, mutta hiukan ylipessimistä otsikointia kuitenkin heille, jotka ymmärtää pörssien kausivaihteluita ja tietää, että pörssilasku voi olla myös pitkään odotettu sijoitusmahdollisuus.
Rakennusalan yritykset, joiden liiketoiminta kestää paremmin huonot ajat, voi olla erinomaisia sijoituksia tilanteessa, jossa kaikki alan firmat niputetaan samaan likasankoon. Tänkin vuoksi pyrkisin ymmärtämään alan sisällä olevia eri toimialoja mahdollisimman hyvin.
12 tykkäystä
Rakennusalan ahdingosta oli tänään juttua A-Studiossa, keskustelijoina elinkeinoministeri Wille Rydman ja Rakennusteollisuuden toimari Aleksi Randell:
Kauheasti ei valtion puolelta lupailtu. Randell peräänkuulutti mm. korkovähennysoikeuden palauttamista ja varainsiirtoveron laskemista tai poistamista. Korkovähennysoikeuden palauttamisen Rydman torppasi niin vakuuttavasti ja napakasti kuin mitä poliitikko vain voi tehdä. Eikä toimittajakaan ehdottanut ministerille tonnin vetoa mielipiteen pyörtämisestä.
Varainsiirtoveron osalta kommentointi jäi vähemmälle. Sen verran googletin, että kämpistä varainsiirtoveroa kertynee valtiolle tyyliin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Kämppämyynnin nikotellessa epäilemättä vähemmän. Ihan heti en usko, että veropohjaa ollaan valmiita kaventamaan noin reippaasti. Jotkuthan ovat ehdottaneet, että tuo verokertymä täytyisi korvata kiinteistöveron nostoilla. No sinne on korotuspaineita luvassa ihan riittämiin ilman tuotakin.
9 tykkäystä