….vai mahdollistaisivatko ne asunnon oston korkeiden korkojen aikana nykyisellä hintatasolla?
Edelleen muistutan että nyt tapetaan Saksan inflaatiota korkeilla korolla, mikä iskee erityisesti suomalaisiin vaihtuvine viitekorkoineen.
1 tykkäys
Miksi meidän tulisi edistää sitä, että ennätystasolle nousseet hinnat eivät reagoisi riittävällä tavalla korkojen nousuun? Mutta olet aivan oikeassa, korkojen verovähennysoikeus valuisi hintoihin ja peräänkuuluttamasi efekti toteutuisi.
Ai, inflaatio onkin nyt vain Saksan ongelma?
Ps. Tänään napsahti kuvan mukainen ilmoitus nettipankkiin. Tuntuisi jatkossa aika turhalta alkaa kantamaan omista taloudellisista päätöksistään vastuuta esim. korkosuojauksen muodossa, jos yhteiskunta haluaa antaa sen signaalin, että se kyllä tulee laskujen merkittäväksi maksajaksi vastatuulten aikaan.
14 tykkäystä
On minullakin henk. koht. korkosuojauksia, millä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä Euroopan keskuspankin korkopolitiikan kanssa. Keskuspankin koronnostot eivät johdu suomalaisten liiallisista käyttövaroista, mitkä pitäisi imeä koroilla pois nostamasta inflaatiota.
Näissä on hyvä muistaa että infrarakentaminen on paljolti kiinni julkisista investoinneista, joten se ei varsinaisesti mittaa suhdannetilannetta. Projektit ovat myös todella pitkiä. Vasta nyt alkaa uudisraknetamisessakin näkyä konkreettisesti se tilanne jonka on tiedetty olevan tulossa jo hyvän aikaa.
Korjausrakentaminen saattaa jopa saada vähän lisää virtaa siitä että uudisrakentaminen sakkaa. Mutta siellä ongelmaksi muodostuu erityisesti pienten rakennusliikkeiden osalta se, että kun ei ole uudiskohteita, työn tarjonta siirtyy korjausrakentamiseen → katteet alkavat heikentyä nopeasti ja sitten alkaa pudotuspeli. Tämä kehitys ei ole välttmättä vielä edes kunnolla alkanut. Vaikeita aikoja on edessä.
3 tykkäystä
Kaikesta yllä olevasta samaa mieltä.
Ensisijaisesti tarkoitin aiemmassa viestissä sitä, että esim. median otsikot tyyliä “Rakentaminen syväjäässä” ja “Rakennusluvat luisuneet -70 %” voivat antaa rakennusalaan erityisesti perehtymättömälle sellaisen mielikuvan, että kaikki rakentaminen on jo melkein pysähtynyt. Keskustelu on ehkä hieman pessimistisempää kuin todellisuus tällä hetkellä, koska melkein kaikki puhuu siitä, mikä on eniten alamaissa (uudistalorakennus) vaikka se on vain osa totuutta. Toki kaikki rakentaminen on jollain lailla kytköksissä toisiinsa, mutta silti tilannetta kannattaa mielestäni tarkastella kokonaisuutena.
Rakentaminen kokonaisuutena ei ole (ainakaan vielä) syväjäässä eikä rakennuslupien väliaikainen notkahdus tarkoita automaattisesti sitä, että valtaosa rakennusalan toimijoista ajautuu ylipääsettömiin vaikeuksiin.
Aina voi toivoa vähän laadukkaampaa ja paremmin artikuloitua journalismia, ja toisaalta eikös vastikään jossain otsikoitu “Kannattaako helsingin pörssiin enää koskaan sijoittaa?”. 
Onhan siinäkin varmaan joku nykyhetkeen liittyvä yhtymäkohta, mutta hiukan ylipessimistä otsikointia kuitenkin heille, jotka ymmärtää pörssien kausivaihteluita ja tietää, että pörssilasku voi olla myös pitkään odotettu sijoitusmahdollisuus.
Rakennusalan yritykset, joiden liiketoiminta kestää paremmin huonot ajat, voi olla erinomaisia sijoituksia tilanteessa, jossa kaikki alan firmat niputetaan samaan likasankoon. Tänkin vuoksi pyrkisin ymmärtämään alan sisällä olevia eri toimialoja mahdollisimman hyvin.
12 tykkäystä
Rakennusalan ahdingosta oli tänään juttua A-Studiossa, keskustelijoina elinkeinoministeri Wille Rydman ja Rakennusteollisuuden toimari Aleksi Randell:
Kauheasti ei valtion puolelta lupailtu. Randell peräänkuulutti mm. korkovähennysoikeuden palauttamista ja varainsiirtoveron laskemista tai poistamista. Korkovähennysoikeuden palauttamisen Rydman torppasi niin vakuuttavasti ja napakasti kuin mitä poliitikko vain voi tehdä. Eikä toimittajakaan ehdottanut ministerille tonnin vetoa mielipiteen pyörtämisestä.
Varainsiirtoveron osalta kommentointi jäi vähemmälle. Sen verran googletin, että kämpistä varainsiirtoveroa kertynee valtiolle tyyliin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Kämppämyynnin nikotellessa epäilemättä vähemmän. Ihan heti en usko, että veropohjaa ollaan valmiita kaventamaan noin reippaasti. Jotkuthan ovat ehdottaneet, että tuo verokertymä täytyisi korvata kiinteistöveron nostoilla. No sinne on korotuspaineita luvassa ihan riittämiin ilman tuotakin.
9 tykkäystä
Tämä siis Yhdysvalloissa, jossa suhdanne on “hieman” erilainen kuin täällä. Ajoituksen kannalta antaa toki miettimisen aihetta. YIT on ottanut jo selvää etunojaa ja noussut kaiken tämän synkistelyn keskellä reilut seitsemän pinnaa pohjilta, joten ainakaan kaikkien mielestä loppu ei ole vielä käsillä 
14 tykkäystä
Asuntomessujakaan ei järjestetä enää vuonna 2024 
6 tykkäystä
Tämä päätös toki tehtiin jo vuonna 2022.
10 tykkäystä
Tuo pohdinta varainsiirtoveron poistamisesta tai keventämisestä tulee vain lykkäämään omistusketjujen purkautumista, kun asunnon ostajat jäävät odottamaan tätä vähintään 2.000 ja korkeimmillaan pitkästi yli 10.000e lisäalennusta.
8 tykkäystä
Varsinkin 4% verolla olevien kiinteistöjen kauppaa tuolla pohdinnalla saataisiin varmaan hienosti jumiin.
6 tykkäystä
Ollaan päästy siihen tilanteeseen kun media “mässäilee” rakentamiseen liittyvillä uutisartikkeleillaan.
Jokainen joka on kotimaan taloutta seurannut yhtään ahkerammin, osasi ennustaa rakentamisen romahduksen jo 9kk sitten. Nyt media vain on tuonut tämän koko kansan tietouteen. Medialla pitää aina olla jokin aihe jolla mässäillä, puolen vuoden päästä tämäkin aihe on jäänyt taaksensa ja tilalle on löydetty seuraava uhri.
Ja asuntomessut kyllä jatkuvat taas vuonna 2025.
15 tykkäystä
Raappanahan kuluu lestadiolaisiin ja KPMG:ssä varsinkin Oulussa on paljon lestadiolaisia. Oululainen tuttuni, joka pyöritti 20 vuotta yritystoimintaa totesi jo muistaakseni 10 vuotta sitten, että ilman lestakontakteja Oulun seudulla on turha kuvitella mitään yritystoimintaa pyörittävänsä - varsinkaan tuottavaa yritystoimintaa. Lestadiolainen mafia näkyy myös kaupungin yritystonttien jakamisessa ja koossa. Turha edes kertoa, kenellä on etuajo-oikeus
18 tykkäystä
RT:n mukaan rakentaminen työllistää suoraan Suomessa 210 000 henkilöä. Kun siihen lisätään erilaiset palvelut, nousee luku 300 000:een. Rakennustuoteteollisuuden työpaikat huomioiden rakentamisen työllisyysvaikutus Suomessa on peräti 380 000. Luku on lähes 17 prosenttia palkansaajien kokonaismäärästä.
6 tykkäystä
Tilanne ei tosiaan ole niin paha kuin mitä uutisten perusteella voisi uskoa. Rakennusteollisuuden katsaus maaliskuulta (nyt syys- tai lokakuun aikana tulee uusi) kertoo, että asuntotuotanto on se missä mennään alas, kokonaisuuden ollessa vain 3,5 prosenttia miinuksella. Käsittääkseni tästä puuttuu vieläpä infra.
18 tykkäystä
Kiitos @Maahinen1 tuosta kuvasta, siinä näkyy hyvin eri sektorien tilanne suuntaa-antavasti vaikka onkin keväältä. Maa- ja vesirakentaminen tarkoittaa tuossa infrarakentamista. Muu kuin asuntorakentaminen kohdassa on käsittääkseni mukana teollisuuden toimitilaprojektit.
Tulevaisuuden ennusteet päivittyy, mutta jos kiinnostaa nykyhetken rakentamisen volyymi, niin tuo kuva on sen suhteen ihan hyvin ajan tasalla.
4 tykkäystä
Maaliskuussa tehdyt arviot on muuttuneet moneen kertaan tässä välillä…
3 tykkäystä
Linkin otsikko on täysi click-bait, ellei jopa suorastaan mauton. Vaikka menisi kuinka huonosti, niin toivottavasti jokaiselle on päivän selvää että kaikki 210 000 (tai 380 000) alan työntekijää ei ole jäämässä työttömäksi.
Edesvastuutonta edes kirjoitella että satoja tuhansia on jäämässä työttömäksi. Etenkin kun jutussa vielä lukee että rakennusliitossa pelätään työntekijöiden luvun putoavan 210 000:sta → alle 170 000:een. Millä järjellä tuossa on satoja tuhansia työttömiä lisää?
8 tykkäystä
Tässä vielä linkki tuohon. Jos kiinnostaa, niin seurailkaa kun tulee uusi. Todennäköisesti muutos ei ole hälyyttävän suuri.
4 tykkäystä
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus kertomassa näkemyksiään.
En varsinaisesti mitään 10 kohdan listaa nähnyt, taisi olla click bait.
Vähänlaisesti sisältöä. Tässä ehkä ainut nosto artikkelista:
"Esimerkiksi toimistojen konversioita asunnoiksi pitäisi helpottaa. Nykyisin niihin voi liittyä kankeita lupaprosesseja ja isoja maksuja.”
Brotherus myös purkaisi sääntelyä. Sen hän tekisi suhdanteesta riippumatta, mutta erityisesti nyt. Useampi hanke muuttuisi hänen mukaansa kannattavaksi, jos vaikkapa parkkipaikkavaatimukset joustaisivat."
Tuo luvituksen ja byrokratian määrä ja kesto taitaa olla jotain aivan käsittämätöntä Suomessa. Varmasti pitäisi helpottaa ja sujuvoittaa, mutta asian valmistelu ja ajaminen toteutukseen saakka ei kyllä taida auttaa tässä kriisissä mitenkään, vaan valmista tulee sitten vuosien päästä.
4 tykkäystä